Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnistettu terveyttä haittaava kuormitus, joka johtuu psykososiaalisista kuormitustekijöistä työntekijä-, esihenkilö- ja johdon tasolla. Alalla kuormitusta aiheuttaa muun muassa työn vastuullisuus ja korkea kuormitus sekä väkivalta ja sen uhka. Lisäksi todellisuuden ja eettisten arvojen ristiriita synnyttää eettistä kuormitusta. Kaikki tämä vaikuttaa negatiivisesti alan veto- ja pitovoimaan pahentaen henkilöstövajetta. 

Sanna Marinin hallitus uudisti työsuojelulainsäädäntöä vuonna 2021, mutta valitettavasti psykososiaalisen kuormituksen huomiointi jäi vielä liian vähäiseksi. Työturvallisuuslaista puuttuu selkeästi viranomaisen mahdollisuus työsuojelutarkastuksessa velvoittaa työnantajaa ennakoimaan, hallitsemaan tai poistamaan sekä seuraamaan työstä tai  työoloista johtuvaa  haitallista psykososiaalista kuormitusta. Työturvallisuussäädöksissä ei myöskään velvoiteta työnantajaa henkilöstön psykososiaalisen kuormituksen ennakointiin ja hallintaan tai haitallisten kuormitustekijöiden poistamiseen ja seurantaan. Näiden asioiden lisäyksellä lainsäädäntöön ja työturvallisuussäädöksiin olisi suuri merkitys koko henkilöstön hyvinvoinnille.  

Samalla myös työnantajien, johtajien ja esihenkilöiden turvallisuusjohtamisen osaamista tulisi vahvistaa. Työelämän lakien, etenkin työturvallisuuslain, noudattaminen edistää ja ylläpitää työntekijöiden turvallista ja terveellistä työtä sekä työoloja. Tämä vaikuttaa sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden saatavuuteen ja hyvinvointiin.