Kuusipeura on alun perin Lähi-Idästä kotoisin oleva jalopeuralaji, jota on siirretty riista- ja koriste-eläimeksi eri puolille maapalloa tuhansien vuosien ajan. Suomeen kuusipeura saapui 1800-luvun lopulla, kun sitä istutettiin kartanoympäristöihin. Vuosien saatossa kuusipeurat ovat muodostaneet elinvoimaiset kannat, ja vuonna 2020 Suomessa arvioitiin olevan vähintään 2 000 yksilöä. 

Kuusipeuraa tarhataan Suomessa lihantuotantoa ja metsästystarkoituksia varten. Ruokaviraston valvomaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin on ilmoitettu 36 kuusipeuratarhaa, joista 16 on ilmoittanut toimintamuodokseen tarhauksen lihantuotantoa varten ja 15 tarhauksen metsästettävän kannan luomiseksi. Riistakeskus myönsikin kuluvalle vuodelle 581 kuusipeuran kaatolupaa. 

Vaikka lainsäädäntö sallii tarhata ja istuttaa kuusipeura luontoon, ei tarhauksen vaikutuksista ole tarkkaa tietoa. Kuusipeuran tarhaus metsästystarkoituksiin onkin johtanut tilanteisiin, joissa kuusipeurakanta on päässyt paikallisesti kasvamaan merkittävästi ja aiheuttanut vahinkoja. 

Suomessa kuusipeuran metsävaikutuksista ei ole tietoa. Luonnonvarakeskus arvioi lajin merkityksen olevan toistaiseksi pieni vähäisen kannan vuoksi. Mikäli kuusipeuraa esiintyy paikallisesti runsaana, tulisi sen vaikutukset kuitenkin huomioida.