PERUSTELUT

Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävän kehityksen periaate. Jotta joukkoliikenteen käyttö niin työmatka- kuin vapaa-ajankin liikkumisessa olisi nykyistä houkuttelevampaa, on lippujen hintataso pidettävä kilpailukykyisenä muiden kulkumuotojen hintatasoon verrattuna.

Tehokas keino edistää joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla on työsuhdematkalipun verotuskohtelun muuttaminen siten, että työnantajan luontoisetuna työntekijälleen tarjoaman matkalipun verotusarvo olisi sen ostohintaa pienempi. Työsuhdematkalippu oikeuttaisi julkisen liikenteen käyttöön asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. Työnantajalle matkalipun hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista 70 prosenttia olisi työntekijälle veronalaista tuloa ja muilta osin verovapaata. Työnantajalle matkalipun hankkimisesta aiheutuvina kustannuksina pidettäisiin lipun ostohintaa arvonlisäveroineen.

Työsuhdematkalipun epätasa-arvoinen verokohtelu suhteessa autoetuun on perusteetonta, ja se estää työmatkaliikenteen siirtymistä raiteille ja busseihin. Siitymiseen on tarvetta kasvukeskuksissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa liikenneruuhkat ovat kymmenen viime vuoden aikana paikoin jopa kaksinkertaistuneet työssäkäyntialueiden jatkuvasti kasvaessa ja yksityisautoilun lisääntyessä työmatka- ja vapaa-ajan liikkumisessa. Autojen seisominen ruuhkissa on taas haitallista niin ympäristölle kuin ihmisten terveydellekin.

Laajasti koko Suomessa käytettynä työsuhdematkalippu tukisi monella alueella nyt vakavissa vaikeuksissa olevaa joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen haasteet ja liikenteen kasvavat ympäristöhaitat edellyttävät kiireellisiä toimia.

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ovat yhdessä markkinoineet työsuhdelippua työnantajille. Työnantajien mielenkiinto lippua kohtaan onkin kiitettävästi kasvanut, mutta sen käytön leviäminen on ollut hidasta juuri verotuksellisista syistä.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on joukkoliikenteen parantaminen ja työmatkaliikenteen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Nykyinen tilanne, jossa verotuksellisesti suositaan henkilöautoliikennettä, on niin ympäristön kuin joukkoliikenteen edistämisenkin kannalta kestämätöntä. Työsuhdematkalipun verotuskohtelun muuttaminen olisi todellinen näyttö halusta edistää joukkoliikennettä ja ratkaista liikenteeseen liittyviä ongelmia.