PERUSTELUT

Vähimmäisturvan osalta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa perusturvan etuuksien yhtenäistämistä ja korottamista 750 euroon kuukaudessa. Tähän liittyen ehdotamme, että uusi voimaan tuleva täysimääräinen takuueläke (685 euroa kuukaudessa vuonna 2010 sovellettavassa tasossa) korotetaan 1.7.2011 lukien 750 euroon kuukaudessa. Nostamalla takuueläke jo päätetyn 685 euron sijasta 750 euroon minimieläkkeen piiriin tulisi noin 211 000 uutta pieneläkkeensaajaa niiden lisäksi, jotka nyt ovat tulossa takuueläkkeen piiriin (120 000 henkilöä), ja lisäkustannukset tästä vuodelle 2011 olisivat noin 108 miljoonaa euroa.

Siitä huolimatta, että uusi takuueläke muodostaa uuden, nykyistä korkeamman vähimmäiseläketason ja että se turvaa nykyistä paremmin toimeentulon erityisesti lapsuudesta saakka sairaille ja vammaisille, takuueläkkeen heikkous on se, että 685—1 000 euron eläkettä saavat jäävät eläkekorotusten ulkopuolelle ja ovat takuueläkkeen säätämisen jälkeenkin pienituloisia eläkeläisiä. Takuueläkkeestä huolimatta pientä työeläkettä ja kansaneläkettä saavat eivät hyödy mitään minimieläketason nostamisesta vuonna 2011. Säädetyn takuueläkkeen rajaus on ongelmallinen ja jättää sijaa arvostelulle.

Suomessa sosiaalimenojen taso bruttokansantuotteen arvoon suhteutettuna on kansainvälisesti vertaillen vaatimaton. Kansainvälisessä vertailussa Suomen sosiaalimenot ovat selvästi alemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Ranskassa. Vertailun tulos ei johdu tilastointitapojen eroista. Suomessa useimmat etuudet ovat veronalaisia eikä verotukia ole lainkaan toisin kuin useissa vertailumaissa. Pienten sosiaalimenojen tärkein selitys on sosiaaliturvaetuuksien alhainen taso. Monien tutkijoiden mielestä havainto sosiaalimenojen alhaisesta tasosta bkt-arvoon nähden Suomessa on selkeästi yhteydessä köyhyysasteen ja tuloerojen kasvuun.

Uuden EU-määritelmän mukaan suomalaisten köyhien tai syrjäytymisvaarassa olevien määräksi arvioidaan 900 000 henkilöä. Tässä tarkoitettu köyhyysraja oli vuonna 2008 bruttotulona 1 150 euroa kuukaudessa. Vuonna 2008 pienin kansaneläke oli 558,46 euroa kuukaudessa ja 13 851 euroa vuodessa, ja sitä sai 104 302 henkilöä. Vuonna 2008 alle tuhannen euron eläkettä saavia oli yhteensä 606 167 eläkeläistä. Kaikki tähän eläkkeensaajaryhmään kuuluvat saivat vuonna 2008 tuloja niin vähän, että he ovat EU:n uusimman köyhyysmääritelmän mukaan vähätuloisia tai syrjäytymisvaarassa. Eläketurvakeskuksen selvityksessä (vuodelta 2009) on todettu, että yksin asuvien, erityisesti 75 vuotta täyttäneiden naisten ja alle 55-vuotiaiden eläkeläisten köyhyysriski on korkea.

EU:n uudessa köyhyyden määritelmässä otetaan huomioon mediaanitulorajan (tuloja alle 60 % kansalaisten mediaanitulosta) lisäksi myös aineellinen puute ja pitkäaikaistyöttömyys.

Aineellisessa puutteessa eläviksi luetaan ne henkilöt, joilla neljä seuraavista kriteereistä täyttyy: henkilöllä ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, autoon, väritelevisioon, viikon lomaan kodin ulkopuolella, säännölliseen liha- tai kala-ateriaan, kodin lämpimänä pitämiseen tai yllättäviin isohkoihin laskuihin, tai hänellä on maksuhäiriöitä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä köyhyyden ja toimeentulovaikeuksien vähentämiseksi kaikkein pienituloisimpien tulonsiirtojen todellista ostovoimaa on vihdoinkin lähdettävä parantamaan.

Tässä aloitteessa tehtyjen ehdotusten lisäksi eläkkeensaajien asumistuesta annettuja säännöksiä on tarkistettava, jotta etuuksien korotukset eivät leikkaisi asumistukea. Ehdotuksemme tavoitteena on syyperusteisten vähimmäisetuuksien saajien toimeentulotukiriippuvuuden oleellinen vähentäminen ja etuustasojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen. Monissa vähimmäisetuuksissa jälkeenjääneisyys on noin 30 prosentin suuruusluokkaa 15 viime vuoden ajalta.