PERUSTELUT

Taideväärennöksiin liittyvä lainsäädäntö on Suomessa puutteellinen. Väärennöksiksi todettua taidetta kiertää markkinoilla aitoina teoksina, kun väärennöksiä ei voida aitoustutkimusten yhteydessä varustaa merkinnällä, että kysymyksessä ei ole alkuperäinen teos. Tekijänoikeuslain mukaan poliisi voi takavarikoida väärennöksen, mutta väärennöksen ilmoittamisvelvollisuutta poliisille ei nykyisen lain mukaan ole. Taidekauppaan on tullut mukaan yhä enenevässä määrässä ammattirikollisia, rajojen avauduttua myös ulkomailta.

Kuten viimeaikaisesta keskustelusta käy ilmi, kopioista ja väärennöksistä on tullut kansalaisia huolestuttava merkittävä ongelma. Taidemuseot ja taideasiantuntijat pitävät huomattavana ongelmana sitä, ettei heillä ole lakiin perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta tehdä teoskappaleisiin, jotka on todettu väärennöksiksi, siitä merkintää. Lainsäätäjä ja virkamiehet suhtautuvat asiaan välinpitämättömästi. Taitelijoiden ja näiden oikeudenomistajien taloudelliset menetykset ovat valtavat. Taiteen hankkijan kuluttajansuoja on olematonta.

Tilanteeseen on saatava parannus muuttamalla lainsäädäntöä niin, että väärennöksiksi todetut taidekappaleet merkitään väärennöksiksi ja niistä ryhdytään pitämään rekisteriä, jolloin niiden palaaminen uudelleen markkinoille aitoina estyy.