Lakialoitteella ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain (1290/2002) 13 luvun 6 §:ää, joka koskee Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen. Ehdotetun lakimuutoksen jälkeen Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus antaa kunnalle nykyistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa tietoa työttömistä henkilöistä, jolloin työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua voitaisiin tarjota myös henkilöille, joiden osalta laissa säädettyä 300 työmarkkinatukipäivää ei ole vielä tullut täyteen.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Lain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos arvioi, onko työttömällä monialaisen yhteispalvelun tarve. Yhtenä edellytyksenä on, että työtön on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella.

Lain vaikutusten kaikinpuolisen toteutumisen kannalta ongelmana on nykyinen työttömyysturvalain tietojen luovuttamista koskeva sääntely. Työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa kunnalle tietoa työttömistä henkilöistä saman lain 14 luvun 3 a §:ssä säädetyn työmarkkinatuen rahoitusta koskevan säännöksen mukaisesti. Tämä merkitsee, että tällaisia työttömien henkilölistoja ei voida luovuttaa ennen kuin työmarkkinatuen maksamisessa yhteensä 300 päivää on tullut maksetuksi. Lain tavoitteiden kannalta nykyinen sääntely ei tästä syystä toteuta työttömän sijoittamista aktiivitoimenpiteiden piiriin tarkoituksenmukaisen varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi nykyisessä oikeustilassa epäkohtana on se, että kunnat joutuvat maksamaan ns. KELA-sakkoa, jos ne eivät ole työllistäneet tai ottaneet aktivointitoimiin yli 300 päivää työttömänä olleita henkilöitä. Se, että nykyinen laki ei mahdollista näiden henkilöiden tietojen antamista kunnille ja TE-toimistojen käyttöön, tarkoittaa myös, etteivät kunnat voi ennalta valmistautua toimenpiteisiin näiden henkilöiden osalta. Kysymys on työmarkkinatuen ja siihen liittyvän lapsikorotuksen rahoituksesta puoliksi valtion ja työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista työmarkkinatuen yhteensä 300 päivän jälkeisessä maksukaudessa (työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §).

Lakialoitteen suhteesta voimassa olevaan sääntelyyn lisäksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain valiokuntakäsittelyssä huomattava on, että perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota henkilötietoja koskevan sääntelyn epätäsmällisyyteen ja työ- ja tasa-arvovaliokunta ehdotti esitykseen sisältyneitä eräitä säännöksiä muutettavaksi. Valiokuntakäsittelyn yhteydessä esitetyn valossa kuitenkaan tässä lakialoitteessa ehdotettaviin säännöksiin ei ole osoitettavissa ongelmallisuutta. Näin ollen tämän lakialoitteen vaikutuksina sekä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain tavoitteet entistä paremmin toteutuisivat tavoitellusti että kunnat voisivat räätälöidä työttömien aktivointitoimia, ennakoida ja arvioida työmarkkinatuen kuntaosuuden menoja.