Hallituksen tavoitteena on säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten neutraali verokohtelu. Työmarkkinajärjestöille on annettu lainsäädännössä erityisasema jäsenmaksutulojen hankkimiseen säätämällä oikeus vähentää verotuksessa maksettu työmarkkinajärjestön jäsenmaksu. Niin työntekijä kuin työnantaja voivat vähentää verotuksessaan maksamansa jäsenmaksut. Työmarkkinajärjestön käsitettä ei määritellä lainsäädännössä tämän tarkemmin, vaan tarkempi työmarkkinajärjestön käsite perustuu soveltamiskäytännössä syntyneeseen määrittelyyn. Työmarkkinajärjestöillä on ammatillista järjestäytymistä tukevia, muista järjestöistä poikkeavia oikeuksia. Pääosalla rekisteröidyistä yhdistyksistä jäsenten maksamat jäsenmaksut jäävät maksajansa itse kannettavaksi, eikä valtio puutu mistään näkökulmasta yhdistyksen jäsenen ja yhdistyksen väliseen maksusuoritukseen. Lisäksi työmarkkinajärjestöjen sijoitusten tuottamat tulot ovat verovapaita. Nykyisen lainsäädännön puitteissa työmarkkinajärjestöjen verokohtelun sekä toiminnan yleishyödyllisyyden perustetta on hankala arvioida.
Soveltamiskäytännön mukaan työmarkkinajärjestöiksi määritellään etujärjestöt, joiden tehtävänä on neuvotella ja sopia työsuhteiden osapuolia sitovat tai muuten noudatettavat ehdot työsuhteissa. Näillä järjestöillä ei ole nykyisen lainsäädännön perusteella muihin yhdistyksiin verrattuna poikkeavia velvoitteita hallinnon avoimuudesta, vaikka näillä on muita järjestöjä laajemmat oikeudet saada valtion tukea. Monessa muussa lainsäädännössä julkinen tuki velvoittaa järjestöjä laajempaan avoimuuteen kuin sellaisia organisaatioita, jotka eivät ole julkisen tuen piirissä. Verovähennysoikeutta voidaan luonnehtia valtion antamaksi julkiseksi tueksi työmarkkinajärjestöille.
Yhdistyksen tai säätiön tuloverolain mukainen verovapaus arvioidaan yleishyödyllisyyden ja yhteiskunnallisen merkittävyyden perusteella. Arvioinnissa huomioidaan yhdistyksen säännöt sekä todellinen toiminta. Yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö ei saa tuottaa sen toimintaan osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena eikä kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Nykyisellään julkisen tuen vaikutusta ja yleishyödyllisyyden perustetta työmarkkinajärjestöille ei voida asianmukaisesti arvioida, sillä näillä järjestöillä ei ole velvollisuutta julkaista toimintansa tietoja.
Toiminnan tietojen julkaisuvelvoitteeseen liittyy niiden rekisteröintivelvoite. Yritykset ovat velvollisia rekisteröimään tilinpäätöksensä osakeyhtiölain nojalla. Rekisteröintivelvollisia ovat myös sellaiset yhdistykset ja säätiöt, joiden tilikauden seuraavista rajoista ylittyy vähintään kaksi: liikevaihto 12 000 000 euroa, taseen loppusumma 6 000 000 euroa tai palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Kuitenkaan työmarkkinajärjestöt, ammatti- ja työnantajaliitot, neuvottelujärjestöt ja keskusliitot eivät kuulu rekisteröinti- ja julkaisuvelvoitteen piiriin. Perusteltua on, että työmarkkinajärjestöillä olisi velvoite julkistaa kirjanpitolainsäädännön edellyttämässä tarkkuudessa tilinpäätöksensä, jotta julkisen tuen valvonta ja järjestöjen toiminnan arviointi olisi mahdollista.
Ehdotettavassa säädöksessä esitetään, että työmarkkinajärjestöillä olisi velvoite toimittaa tilinpäätöksensä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Velvoite vastaisi esimerkiksi osakeyhtiölle säädettyä vastaavaa velvoitetta tai myös toiminnan laajuudeltaan suuremmille yhdistyksille jo nykyisen kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n 2 momentin mukaista velvoitetta. Tämä muutos lisäisi työmarkkinajärjestöjen saaman julkisen tuen avoimuutta ja helpottaisi arviointia jäsenmaksujen verotuen tosiasiallisesta merkityksestä työmarkkinajärjestöjen edunvalvontatyölle. Muutos yhdenvertaistaisi yhdistykset ja säätiöt sekä parantaisi työmarkkinajärjestöjen toiminnan arviointiperusteiden läpinäkyvyyttä.
Esitettävä velvoite koskisi kaikkia työntekijöiden ja työnantajien työmarkkinajärjestöjä, sisältäen yksittäiset ammatti- ja työnantajaliitot, neuvottelujärjestöt ja keskusliitot. Ehdotettava säädös toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua kärkihanketta, joka vahvistaa kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Säädös myös mahdollistaisi hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan kirjatun selvitystyön pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta ja eri sijoitusmuotojen verokohtelusta vaalikauden aikana.