LAKIALOITE 113/2002
vp
LA 113/2002
vp - Kirsi Ojansuu /vihr ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki opintotukilain 7 ja 14 a §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Opintotuen taso on nykyisin riittämätön,
ja opintotukea on syytä kehittää eri
tavoin. Suomessa pidetään myös yleisesti
ongelmana yliopisto-opiskelijoiden opintojen venymistä.
Toisaalta opintotukea myönnetään enimmillään
55 kuukaudeksi yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten,
vaikka muun muassa lääkärin opintojen
suorittaminen kestää 160 opintoviikon sijasta
180 opintoviikkoa. Tämä aiheuttaa sen, että opiskelijat
ovat eri asemassa keskenään opintotuen riittävyyden
suhteen riippuen suoritettavasta tutkinnosta. Opetusministeriön
työryhmä selvitti vuonna 2001 vaihtoehtoja lisätä opintotuen kannustavuutta.
Työryhmä esittää mietinnössään
Kannustava opintotuki 18:2002, että järjestelmää tulisi
kehittää nykyiseltä pohjalta siten, että se
paremmin turvaisi päätoimisen opiskelun ajalle
paremman toimeentulon, mahdollisuuden tehokkaaseen opiskeluun ja
tutkinnon suorittamiseen kohtuullisessa ajassa. Työryhmä arvioi, että opintotukea
kehittämällä voidaan lyhentää tuen
käyttöä ja ennen kaikkea lyhentää tutkintojen
suorittamisaikaa. Mietinnössä ehdotetaan ensimmäisenä toimenpiteenä opintotukiajan
pidentämistä tutkinnon pituutta vastaavaksi aloilla,
joilla tutkintojen suorittaminen kestää 160 opintoviikon
sijasta 180 opintoviikkoa.
Tällä hetkellä noin puolella asumislisän
saajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton. Vuokrakatto
ei vastaa todellista vuokratasoa. Lähtökohtana
tulisi olla opiskelijoiden ja muun väestön asumisen
tuen tason yhtenäisyys. Tämä on myös
työryhmän kanta mietinnössään.
Vuonna 2000 toteutettiinkin opintotuen ja asumislisän yhteensovitus.
Yhteensovituksen jälkeen asumislisän piirissä olevien
vuokrataso on kuitenkin noussut aravarahoitteisissa vuokrataloissa
3,5 prosenttia. Vuokrakaton korottaminen onkin nyt erityisen perusteltua,
koska asumistuen osa-asunnon normia on korotettu vuoden 2002 alusta
lukien. Korottaminen kohdentuu erityiseen tarpeeseen eli asumiskustannusten
korvaamiseen niille itsenäisesti asuville, joiden vuokrataso
ylittää nykyisen vuokrakaton.
Edellä mainituista syistä tässä lakialoitteessa ehdotetaan,
että kaikki, joilla yliopistotutkinnon laajuus on enemmän
kuin 160 opintoviikkoa, voisivat saada opintotukea 55 opintotukikuukauden
sijasta 60 kuukaudelle. Toiseksi asumiskustannusten kasvun huomioimiseksi
ja opintotuen riittävyyden parantamiseksi korotettaisiin
opintotuessa huomioon otettavaa vuokrakattoa 228 euroon kuukaudessa,
joka vastaa osittain yleisen asumistuen tuettavan vuokran rajoja.
Tällöin asumislisä olisi enintään
182,40 euroa kuukaudessa, kun se nyt on 171,55 euroa.
Lakialoite liittyy vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
opintotukilain 7 ja 14 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä tammikuuta
1994 annetun opintotukilain (65/1994)
7 §:n 2 momentti ja 14 a §:n
1 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 7 §:n 2 momentti laissa 49/1997 ja
14 a §:n 1 momentti laissa 734/2001,
seuraavasti:
7 §
Opintotukeen oikeuttava aika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään
70 kuukaudeksi. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista
varten opintotukea voi saada kuitenkin enintään
55 kuukaudeksi, kun tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa ja 60
kuukaudeksi, kun tutkinnon laajuus on enemmän kuin 160
opintoviikkoa. Opetusministeriön päätöksellä voidaan
pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän
ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusohjelman opintotuen
enimmäisaikaa. Ylempää korkeakoulututkintoa
lyhyempää koulutusta varten opintotukeen oikeuttavan
enimmäisajan vahvistaa opetusministeriö. Korkeakouluopintoihin
rinnastetaan tätä momenttia sovellettaessa myös
opiskelu nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta
annetun lain (391/1991) 3 §:ssä tarkoitetussa
väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa. Ulkomailla suoritettavaan
korkeakoulututkintoon myönnettävän opintotuen
enimmäiskestosta säädetään
asetuksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 a §
Asumislisän määrä
Asumislisän määrä on 80
prosenttia kuukausivuokrasta, käyttövastikkeesta
taikka niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen
mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista.
Asumislisää myönnettäessä asumismenoja
ei oteta huomioon 228 euron ylittävältä osalta.
Opiskelijan osuus asumismenoista saadaan jakamalla koko asunnon
asumismenot asukkaiden lukumäärällä,
jollei erityisestä syystä hyväksytä muuta
jakoperustetta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2003.
_______________
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta
2002
- Kirsi Ojansuu /vihr
- Ulla Anttila /vihr
- Erkki Pulliainen /vihr
- Anni Sinnemäki /vihr
- Osmo Soininvaara /vihr
- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
- Merikukka Forsius /vihr
- Satu Hassi /vihr
- Tuija Brax /vihr
- Janina Andersson /vihr