Suomen lääkekorvausjärjestelmässä Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu on henkilökohtainen. Vuosiomavastuu on sama niin lapsilla kuin aikuisilla. STM:n tilaamassa raportissa Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen todettiin jo vuonna 2013, että "lääkemenot voivat nousta kohtuuttomiksi kotitalouksissa, joissa on useita paljon lääkkeitä tarvitsevia henkilöitä".
Vuoden 2013 jälkeen lääkkeiden vuosiomavastuu on noussut tuntuvasti, mutta lääkekorvausjärjestelmä on edelleen ennallaan. Tästä aiheutuu kohtuuttomia lääkemenoja perheissä, joissa on useita Kela-korvattavia lääkkeitä tarvitsevia lapsia. Toimiva ratkaisu olisi muuttaa lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu periaatteeltaan samanlaiseksi kuin terveydenhuollon maksukatto, jossa alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut voidaan laskea yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa.
Eduskunnan tietopalvelun THL:lla teettämän selvityksen mukaan huoltajan ja hänen huollettavanaan olevien alaikäisten lasten maksukattojen yhdistämisen taloudellinen vaikutus olisi valtiontalouteen hyvin vähäinen, vain kaksi miljoonaa euroa. Tämä johtunee siitä, että kalliita Kela-korvattavia lääkkeitä säännöllisesti tarvitsevia lapsia on suhteellisen vähän, ja koska osa lasten säännöllisesti sairauden hoitoon tarvitsemista lääkkeistä on 100-prosenttisesti erityiskorvattavia. Yksittäisissä perheissä helpotus lääkekustannuksiin olisi kuitenkin merkittävä, koska isossa osassa lääkkeitä sairausvakuutuskorvaus on vain osittainen, joko peruskorvaus 40 % tai alempi erityiskorvaus 65 % .
Suomi poikkeaa Tanskaa lukuun ottamatta kaikista muista Pohjoismaista siinä, että meillä lasten Kela-korvattavien lääkkeiden maksukatto on yhtä korkea kuin aikuisilla. Ruotsissa alle 18-vuotiaiden lasten korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat lääkkeet ovat kokonaan maksuttomia. Norjassa lähes kaikki korvattavat lääkkeet ovat alle 16-vuotiaille maksuttomia. Islannissa taas on käytössä vastaava malli kuin tässä lakialoitteessa esitetään.
Perheissä, joissa on paljon lääkkeitä tarvitsevia lapsia, on myös paljon vaivaa, työtä ja huolta, mikä kuormittaa lasten vanhempia ja koko perheen arkea. Usein perheelle aiheutuu lapsen sairauden myötä myös muita kustannuksia, kuten sairaalajaksoja matkakuluineen. Lisäksi vanhemmille voi tulla lapsen pitkäaikaissairauden vuoksi myös poissaoloa työelämästä ja sen vuoksi tulonmenetystä.
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on todettu, että selvitetään maksukattoja koskevia selvitystarpeita. Tämä lakiuudistus vastaisi hallitusohjelman kirjauksen tarpeeseen.