Laman ollessa syvimmillään alkoi myös koululaisten pahoinvointi kasvaa. Nyt jo kolmannes nuorista voi huonosti.

Liian suuret koululuokkien ryhmäkoot ovat ongelma, joka tuli kouluihimme laman säästöjen seurauksena. Suurimmissa luokissa yksi opettaja paimentaa jopa 36 oppilasta, kun sopiva määrä yhden opettajan opetettavaksi olisi enintään 20 oppilasta.

Suuressa ryhmässä opettajan on mahdotonta huomata kaikkien oppilaiden tarpeita. Tutkimusten mukaan suomalaiset koululaiset olivat aina viime vuosikymmenen puoliväliin saakka vuosi vuodelta terveempiä sekä ruumiillisesti että henkisesti.

Ongelmien huomaamisestakaan tosin ei ole hyötyä, jos tukipalveluita ei ole tarjolla. Lukuisista kouluista puuttuu lakisääteinen tukiopetus kokonaan eikä erityisopetustakaan aina anneta sitä tarvitseville edes lääkärin suosituksesta.

Hallitus on todennut koululakiselonteossaan eduskunnalle, että tarvetta merkittäviin lainsäädännön muutoksiin ei ole. Selonteon mukaan koulujen oppilasryhmien enimmäiskokoja ei aiota säädellä lailla, vaan niitä halutaan ohjailla suosituksin. Myöskään mietinnön selonteosta antanut sivistysvaliokunta ei ole ehdottanut luokkakokojen enimmäismäärän kirjaamista lakiin.

Valiokunnan mietinnössä koululaisten työaikaan ja -oloihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Valitettavasti koululaisten työsuojelu onkin usein unohtuva näkökulma. Koulun työolot, kiire ja levottomuus on koettu monissa kouluissa isoksi ongelmaksi.

Lasten ja nuorten laiminlyönti tulee yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi. Yhden syrjäytyneen lapsen aiheuttamat kustannukset ovat mielettömät, eikä yksilön kannalta hyvän elämän edellytysten menetystä voida edes mitata. Lasten ja nuorten ongelmat ja paha olo lisääntyvät hälyttävällä vauhdilla. Esimerkiksi lasten ja nuorten puhelimeen tuli vuonna 2001 ennätysmäärä puheluita, peräti 10 000 enemmän kuin viisi vuotta aiemmin.

Me suomalaiset olemme voineet olla ylpeitä järjestelmästämme, kun olemme lukeneet viime vuosien kansainvälisiä kilpailukyky- ja koulututkimuksia. Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista ja opiskelijamme sijoittuvat kansainvälisissä mittauksissa kärkipäähän. Viimeisin OECD:n tutkimus lukutaidosta sekä luonnontieteistä ja matematiikasta oli peräti mairittelevaa luettavaa.

Vanhempien työelämän kiristynyt tahti jättää lapset nykyisin "omiin oloihinsa" aina vain aiemmin. Kaikki lapset eivät saa riittävää huomiota ja huolenpitoa kiireisiltä ja työn uuvuttamilta vanhemmiltaan. Kun koulujen, esiopetuksen ja päivähoidon ryhmäkoot ovat aivan liian suuret, jäävät lapset ja nuoret sielläkin vaille riittävää huomiota.

Pitkäjänteisiin ihmissuhteisiin oppiminen on kuitenkin elämässä selviytymisen perustaitoja, ja siihen lapsille tulisi antaa mahdollisuus.

Yksi keino lasten huonon olon lieventämiseksi olisi ylärajan säätäminen koululuokkien koolle. Hallituksen esittämä pelkkä suositus luokkakoon rajoittamiseksi ei ole riittävän voimakas yllyke kunnalle luokkakokojen pienentämiseen.

Viimeisimpien uutisten mukaan useat kaupungit ovat taas joutumassa säästölinjoille ja säästöt kohdistuvat taas sivistystoimeen. Tämä tarkoittanee perusopetuksen luokkien ryhmäkokojen kasvattamista ja opetuksen tuntimäärien pienentämistä. Valtionhallinnon tulisi ottaa vastuu lasten oikeuksien toteutumisesta. Jos kunnanhallinnossa ei pidetä huolta riittävistä satsauksista koulujärjestelmän ylläpitoon, niin valtion on otettava suosituksia järeämmät keinot käyttöön, eli on laitettava suositukset lakipykäliksi, joita kuntien on pakko noudattaa.

Lakisääteisten enimmäisryhmäkokojen lisäksi kunnat tarvitsevat luonnollisesti myös euroja. Viime vuonna julkaistun lääninhallitusten arviointiraportin mukaan perusopetuksemme edellytykset ovat 1990-luvulla selvästi heikentyneet kuntien ja valtion säästötoimien vuoksi.

Useissa kunnissa toteutetaan lisäksi uutta erityisopetusstrategiaa eli erityisoppilaita opetetaan osana yleisopetuksen ryhmiä. Jokainen osaa kyllä kuvitella millaisia "Hulluja päiviä" liian suuressa luokassa vietetään, kun ylisuureen opetusryhmään on vielä integroitu erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.