PERUSTELUT

Valtioneuvoston selonteossa kansallisesta ilmastostrategiasta keskeisenä tavoitteena mainitaan kotimaisiin uusiutuviin energiavaihtoehtoihin panostaminen. Energian hankintaa pyritään monipuolistamaan ja ohjaaman suuntaan, jossa syntyy entistä vähemmän kasvihuonekaasuja, mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Uusiutuvan energian edistämisohjelmassa lähdetään siitä, että vuosittain tarvittaisiin 200 miljoonaa markkaa investointi- ja kehittämistukiin sekä 300 miljoonaa markkaa verotukiin. Nyt valtion budjetissa investointitukitaso on noin 100 miljoonaa markkaa.

Ympäristöministeriön julkaisussa todetaan, että Suomen energiapolitiikka on jäljessä useista maista sekä EU:n ympäristöperusteisesta energiapolitiikasta niin tavoiltaan kuin keinoiltaankin. Uusiutuvien energialähteiden edistämisen tavoitteet ja niiden käytön tukimuodot ovat alhaisia muiden maiden vastaaviin verrattuna. Saksa on ratkaissut kysymyksen lainsäädännön kautta. Saksassa sähköverkkoyhtiö ostaa ensisijaisesti lain perusteella pientuottajalta uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tiettyyn takuuhintaan, joka vaihtelee eri tuotantomuotojen välillä. Keskimääräinen hinta on noin 60 p/KWh. Sähköverkkoyhtiöt tasaavat aiheutuneet ylimääräiset kustannukset vuosittain. Heinäkuussa 2001 astui voimaan biomassa-asetus osana hallituksen energiapolitiikkaa. Asetuksessa säädetään, mitkä aineet luetaan biomassaksi, mitkä tekniset hyödyntämistavat tulevat kysymykseen ja mitä ympäristösäädöksiä on noudatettava, kun tuotetaan sähköä biomassasta. Suurin mielenkiinto Saksassa kohdistuu puuhun biomassaenergialähteenä. Asetuksen seurauksena odotetaan useiden miljardien markkojen investointeja puuta polttoaineena käyttävien voimalaitosten rakentamiseen.

Saksan malli olisi selkeä täydentäjä Suomessa käytössä olevalle investointitukiin painottuvalle järjestelmälle. Ilmastoselonteon tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 50 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 1995 tasosta. Mikäli uusiutuvan energian kasvutavoitteet aiotaan saavuttaa, se edellyttää uusia panostuksia ja keinoja kannattavuuden parantamiseksi. Erityisesti uusiutuvien energialähteiden edistäminen tarjoaa erään keinon ja pitkällä aikavälillä ainoan keinon globaalin ilmastomuutoksen hallinnalle, kuten ympäristöministeriön julkaisusta käy ilmi. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön ostovelvoite voidaan nähdä tehokkaaksi ympäristöpoliittiseksi energiatalouden ohjauskeinoksi.

Uusiutuvan energian tuotannon voimakas hyödyntäminen on ympäristöpoliittisten vaikutteiden lisäksi merkittävän myönteinen asia etenkin työllisyyden ja aluetalouksien kannalta. Nykyisin kotimaisilla energialähteillä tuotetaan 27 % sähköstä. Tästä vesivoiman osuus on 18 %, turpeen 5 % ja tuulivoiman 0,1 %. Loppuosa tuotetaan erilaisilla puuperäisillä, erityisesti metsäteollisuusprosessien tuotteilla. Uusiutuvan energian käytön lisääminen tuottaisi maaseudulle lisää työpaikkoja ja elinmahdollisuuksia. Puuperäisten polttoaineiden ja turpeen hyödyntäminen ovat merkittävä työllistäjä tulevaisuudessa, mikäli toiminnan kannattavuus turvataan. Turve tuleekin lukea uusiutuvaksi energialähteeksi ostovelvoitelainsäädännössä.