Nykyinen perintö- ja lahjaverolaki on Suomen pääverosäädöksistä vanhin, vuodelta 1940. Lakiin on tehty tämän jälkeen vain vähäisiä tarkistuksia. Viime aikoina on käyty keskustelua perintöveron tulevaisuudesta tai sen pahimpien epäkohtien korjaamisesta.

Perintöveron tasoon ja eräisiin yksityiskohtiin kohdistuu erilaisia muutospaineita. Käytännössä esille tulleet epäkohdat liittyvät usein tilanteisiin, joissa perinnönjättäjä ja perinnönsaaja ovat asuneet yhteisessä asunnossa eikä perinnönsaajalla ole varoja maksaa asunnon tai sen puolikkaan omistusoikeuden siirtymisestä seuraavaa veroa.

Perintö- ja lahjaverolain 5 §:ssä on ilmaistu perintöverotuksessa noudatettava pääsääntö, jonka mukaan velvollisuus veron suorittamiseen alkaa perinnönjättäjän kuolemasta. Jos omaisuuden omistusoikeus siirtyy perilliselle tätä myöhemmin, on vero lain 7 §:n mukaan suoritettava vasta silloin, kun omaisuus on saatu. Silloin, kun perityn omaisuuden omistusoikeutta rasittaa jonkun toisen hallintaoikeus, otetaan tämä huomioon omaisuuden arvostamisessa siten, että veron perusteena käytettävää arvoa alennetaan vastaavasti, jolloin määrättävä vero on pienempi.

Tapauksiin, joissa veron maksamiseen liittyy huomattavia vaikeuksia, on perintö- ja lahjaverolaissa varauduttu säätämällä huojennusmahdollisuuksista: jos veron suorittaminen määräajassa käy vaikeaksi, voidaan veron suorittamiseen myöntää lykkäystä. Laissa säädetyillä ehdoilla verosta voidaan myöntää osittainen tai täydellinen vapautus mm. silloin, kun veron periminen olisi erityisestä syystä ilmeisesti kohtuutonta.

Vaikka perintöverolaki sisältääkin mainittuja joustoja veron suorittamisvelvollisuuteen, on käytännössä kuitenkin syntynyt useita kohtuuttomia tilanteita. Alaikäinen lapsi voi joutua maksamaan perintöveroa esim. tilanteessa, jossa kahden aikuisen ja kahden alaikäisen lapsen käytössä oleva osakehuoneisto on vain toisen aikuisen nimissä. Jos tämä aikuinen kuolee, saa leski puolet asunnosta verottomasti avio-oikeuden nojalla. Lisäksi puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon. Lesken lakisääteinen asumisoikeus lykkää perityn asunnon realisoimista jopa vuosikymmenien ajan.

Olisikin kohtuullista, että rintaperillisen perimään asuntoon kohdistuvalle perintöverolle myönnettäisiin aina lykkäystä lesken lakisääteisen asumisoikeuden ajaksi.