Jokamiehenoikeudet perustuvat vanhaan pohjoismaiseen maantapaan. Jokamiehenoikeuden perusteella voi tilapäisesti liikkua ja oleskella toisen maalla etäämpänä asumuksista vahinkoa, haittaa tai häiriötä tuottamatta. Toistuva ja säännönmukainen liikkuminen toisen omistamalla maalla edellyttää maanomistajan suostumusta.

Nuorten luontoaktivistien piirissä on viime aikoina yleistynyt ilmeinen jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö tarkoituksena estää normaalin lain puitteissa tapahtuva metsänkäsittely- tai muu toiminta. Aktivistien käyttämät keinot ovat käytännössä johtaneet vaaratilanteisiin ja tarpeettomiin ristiriitoihin mm. metsänkäsittelypaikoilla. Lainsäädännöstä puuttuu maanomistajan kannalta nopeat oikeussuojakeinot siinä tapauksessa, että jokamiehenoikeuden rajat ylitetään.

Metsänkäsittelyaluetta voidaan pitää erityiseen käyttöön otettuna alueena, jolle meneminen on sivullisilta kielletty. Usein tällaiset alueet on merkitty varoitus- tai kieltokilvin. Metsänkäsittelyalue tulisi merkitä selvästi nauhoin tai kilvin jo turvallisuussyistä, sillä monitoimikoneen läheisyydessä liikkuminen on vaarallista.

Eräissä tapauksissa tietylle toiminta-alueelle meneminen ilman lupaa on kielletty lain nimenomaisella säännöksellä. Rangaistavana hallinnan loukkauksena pidetään tekoa, jossa toisen alue otetaan omavaltaisesti haltuun (RL 28:11). Aktivistien rankaiseminen tämän pykälän avulla on kuitenkin hidasta ja tulkinnanvaraista, samoin kuin pykälän, joka pitää rangaistavana tekona varoituskilpien tuhoamista ja nauhojen hävittämistä (RL 35:1 ja 3).

Lakialoitteessa ehdotetaan metsälakiin liitettäväksi säännös, joka velvoittaa hakkaajan asianmukaisesti merkitsemään hakkuualueen, jotta tälle alueelle meneminen vastoin kieltoa olisi rangaistavaa. Laki mahdollistaisi poliisin sakottaa rikkomukseen syyllistynyttä välittömästi.