Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Perusopetuslain (628/1998) 36 §:ssä säädetään oppilaaseen kohdistuvasta kurinpidosta ja sen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Pykälän 6 momentissa säädetään edelleen, että jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.
Lakialoitteen tavoitteena on muuttaa perusopetuslain 36 §:n 6 momentissa säädettyä jälki-istunnon ajankohdan rajausta siten, että maininta muusta koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta poistuu jälki-istunnon järjestämistä ajallisesti rajaavana tekijänä.
Lailla perusopetuslain muuttamisesta (1267/2013) on perusopetuslain 36 §:ään lisätty 6 momentti, jossa säädetään, että jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. Lainkohdassa tarkoitettuun muuhun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaiseen opetukseen kuuluvat esimerkiksi koulun vuosisuunnitelman mukaiset retket ja leirikoulut sekä juhlat ja vastaavat tapahtumat (HE 66/2013 vp, s. 46).
Rauhattomuus ja häiriökäyttäytyminen kouluissa on lisääntynyt. Perusopetuslain ja opetussuunnitelmien asettamat tavoitteet saavuttaakseen opettajat joutuvat puuttumaan koulun työrauhaa ja järjestystä rikkovaan ja vilpilliseen käytökseen. Sellaista käyttäytymistä koulussa on mm. ilkivalta, josta syntyy omaisuusvahinkoja, järjestyksen ja järjestyssääntöjen rikkominen, opetuksen häirintä, epäkunnioittava käytös, vilpillinen menettely kokeessa, kiusaaminen, näpistys, väkivalta, jatkuva myöhästely ja luvattomat poissaolot, tupakointi ja nuuskaaminen, huoltajan allekirjoituksen väärentäminen tai teräaseiden tai alkoholin tai päihteiden hallussa pitäminen.
Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan (SiVM 10/2013 vp) jälki-istunto on yleisin perusopetuksessa käytetty ojentamiskeino. Kasvatuskeskustelu on perusopetuslaissa määritelty ensisijaiseksi keinoksi puuttua oppilaiden huonoon käytökseen, mutta sen ohella puuttumiskeinona kouluissa käytetään paljon jälki-istuntoa. Vaikka sen tehoa ja mielekkyyttä kohtaan on esitetty kritiikkiä, useissa tilanteissa jälki-istunnolla on kuitenkin edelleen yksittäisten oppilaiden osalta kaivattu ojentamisvaikutus. Jälki-istunnolla on myös sääntöjen vastaista ja häiritsevää käytöstä yleisestävä vaikutus. Perusopetuslain 36 pykälän muuttaminen ja koulun mahdollisuus järjestää jälki-istunto ajallisesti siten, että oppilas voisi joutua jäämään jälki-istunnon vuoksi ulos koulun muusta, mahdollisesti mielekkääksi kokemastaan toiminnasta, lisäisi ja tehostaisi jälki-istunnon yleisestävää vaikutusta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,