Väestön ikääntymistä ja ikärakenteen muutosta pidetään usein haasteena suomalaiselle yhteiskunnalle. Eliniän piteneminen on yksi ihmiskunnan suuria saavutuksia, josta on syytä iloita. Vuonna 2023 meillä Suomessa on n. 636 000 yli 75-vuotiasta, mikä vastaa n. 11 %:a väestöstä. Elinikä kasvaa hyvän koulutustason, säänneltyjen työolojen, riittävän vapaa-ajan, terveellisempien elintapojen, hyvän terveydenhuollon ja toimivan sosiaaliturvan ansiosta. Yhä useammilla iäkkäillä ihmisillä on elämää edessään kaksikymmentä tai jopa kolmekymmentä vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä haluaa asua omassa kodissaan loppuelämänsä, jos arki sujuu ja tuntuu merkitykselliseltä ja toimintakyky säilyy. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että tuemme varhaisessa vaiheessa ja kaikin tavoin iäkkäiden hyvinvointia ja heidän edellytyksiään asua kotona. Se on inhimillistä, ja se säästää yhteiskunnan kustannuksia.
Vaikka iäkäs ihminen ei kärsi mistään perussairaudesta, fyysinen suorituskyky heikkenee ajan myötä. Ikäihmisten yleisiä terveyshaasteita ovat tapaturmat, unettomuus ja erilaiset mielenterveysongelmat. Pohjimmiltaan terve ihminen voi kärsiä tiedostamattomista terveyshuolista, kuten diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta tai taustalla olevasta infektiosta, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä ja näin ollen laajan sairaanhoidon tarpeen, jos niitä ei havaita ajoissa. Näennäisesti virkeä ja aktiivinen iäkäs ihminen voi tosiasiassa kärsiä kotonaan yksinäisyydestä, masennuksesta ja turvattomuudesta. Näitä vanhusten terveyteen ja arjen selviytymiseen kohdistuvia uhkia voitaisiin helposti ehkäistä ennalta ehkäisevillä terveystarkastuksilla, keskusteluilla asiantuntijoiden kanssa ja riittävän tiedon avulla.
Hallitusohjelman 2019—2023 mukaan oikein kohdistetuilla palveluilla halutaan vahvistaa eri-ikäisten ihmisten kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee sekä se, että palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Hallitus haluaa kehittää elämäntapaohjausta, tiedottamista ja palveluneuvontaa sekä toteuttaa kohdennettuja tarkastuksia ikäihmisten hyvinvoinnista ja tuen tarpeesta. Huomioon otetaan erityisesti eläkkeelle jäävät.
Tällä hetkellä kunnilla ei ole velvollisuutta tarjota lakialoitteessa esitettyä palvelua. Usea Suomen kunta on kuitenkin vapaaehtoisesti ottanut käyttöön seniorineuvolapalvelun iäkkäille asukkailleen. Palvelu on käytännössä toteutettu kutsumalla koko ikäluokka terveystarkastuksiin sekä keskusteluihin tukitarpeista ja asumisesta.
Yksi näistä on Raahen seutukunta, joka on yli 15 vuoden ajan tehnyt uraauurtavaa vanhustyötä. Aikuisten neuvola on ollut ikääntyvän väestön tukena, ja samalla on pystytty ehkäisemään kalliiden hoitomuotojen tarvetta. Neuvolakäynneillä on käyty läpi asiakkaan fyysinen, henkinen ja sosiaalinen tilanne ja annettu lisäohjeita tarpeen mukaan. Aikuisten neuvola on ollut suosittu, ja siihen on osallistunut noin yhdeksän kymmenestä kutsutusta. Elämäntilanteen hallinnan läpikäynti siirtymävaiheessa työelämästä eläkkeelle on onnistunut. Kokemus on osoittanut, että aikuisten neuvola on kansantalouden kannalta järkevää toimintaa.
Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että vanhustenhoitoa on kehitettävä ja parannettava. Samalla sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksella halutaan tasa-arvoistaa hoitoa koko maassa asukkaiden asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Uusilla hyvinvointialueilla on suuria haasteita selviytyä niille määrätyistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ensiapupalvelujen monipuolisista tehtävistä samalla, kun toiminnan rahoitus on niukkaa. Siksi on tärkeää panostaa ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka säästävät pitkällä aikavälillä kalliita terveydenhuolto- ja sosiaalikuluja. Saamalla varhaisessa vaiheessa käsitys hyvinvointialueen iäkkään väestön hyvinvoinnista ja heidän tuen tarpeestaan nyt tai myöhemmin voidaan tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Yksilöä hyödyttävä oma hoitosuunnitelma ja kattavampi yleissuunnitelma, joka perustuu oikeaan tietoon vanhustenhuollon tuen ja hoidon tarpeesta, helpottaa koko hyvinvointialueen työtä.
Kun ylläpidämme vanhusten toimintakykyä ja kognitiivisia taitoja, voimme lykätä laajemman hoivan tarvetta. Kaikilla ikääntyneillä kansalaisillamme on oikeus samoihin mahdollisuuksiin saada hyvää palvelua ja oikeaa hoitoa.