PERUSTELUT

Perusopetuslain 47 §:ään kirjattiin vuonna 2007 mahdollisuus järjestää oppilaskuntatoiminta perusopetuksen kouluissa. Voimassa olevassa säädöksessä oppilaskunnan tehtävinä ovat yhteistoiminnan, vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisen edistäminen. Lukiolaissa ja laissa ammatillisesta koulutuksesta oppilaskunnat ovat pakollisia. Oppilaskuntien tehtäviksi on näissä laeissa säädetty opiskelijoiden puhevallan käyttäminen esimerkiksi koulutuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Nykytilanteessa opetuksen järjestäjän velvollisuutena on joka tapauksessa huolehtia, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa tai muun toimintayksikkönsä toimintaan liittyvistä, oppilaita yhteisesti koskevista asioista, mikäli oppilaskuntaa ei ole järjestetty. Opetushallituksen moniste 9/2006 kertoo, että vuonna 2005 oppilaskunta oli 31,5 prosentissa kaikista perusopetuksen kouluista ja jopa 1.—6. vuosiluokkien kouluista 12,1 prosentissa oli oppilaskunta. 7.—9. vuosiluokkien kouluista jopa yli 90 prosentissa oli oppilaskunta. Oppilaiden ikä ei näiden tietojen perusteella ole este oppilaskunnan järjestämiseen.

Tottuminen yhteistoimintaan ja demokraattisten sääntöjen mukaiseen vaikuttamiseen jo varhaisella iällä tuottaa sellaisia vuorovaikutustaitoja, jotka edesauttavat yhteiskunnassa toimimista myöhemminkin. Matti Vanhasen toisen hallituksen 5.12.2007 antamaan strategia-asiakirjaan liittyvässä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa on kirjaus: "Lisätään lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja heidän osallistumistaan varhaiskasvatusympäristöjen, koulujen, oppilaitosten, kirjastojen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin." Oppilaskuntatoiminta on omiaan vahvistamaan kansalaistaitoja ja lisäämään yhteisöllisyyttä kouluissa. Lisäksi oppilaskuntatoiminnan vahvistaminen tukee strategia-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Tämän kanssa yhdensuuntainen on sivistysvaliokunnan lausunto (SiVL 10/2008 vp, ministeriön selvitys toimenpiteistä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi), jossa todetaan muun muassa seuraavaa: "Aktiivisesti toimiva oppilaskunta lisää tutkitusti yhteishenkeä ja viihtyvyyttä kouluissa sekä nostaa siten kynnystä irrottautua kouluyhteisöstä. Oppilaskunnille on annettava mahdollisuus järjestää kouluviihtyvyyttä ja opiskelijoiden yhteishenkeä nostattavia tapahtumia oppilaitoksesta riippumatta."

Lakialoitteen mukaisessa säännöksessä velvoitettaisiin opetuksen järjestäjä oppilaskuntatoiminnan järjestämiseen. Opetuksen järjestäjä kuitenkin päättäisi oppilaskunnan organisoimisesta, kuten siitä, onko oppilaskunta yhteinen yhden tai useamman muun koulun tai toimintayksikön kanssa. Opetuksen järjestäjän päätettävänä olisi myös oppilaskunnan toiminnan toteuttaminen oppilaiden ikäkauden ja edellytysten sekä paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Opetuksen järjestäjä päättäisi myös oppilaskuntatoiminnan ohjaamisesta ja tukemisesta.