Suomalaisen maaseudun säilyttämiseksi tarvitaan maatilatalouden menestymisedellytysten parantamista. Maatilatalous on ylisukupolvista toimintaa tyypillisimmillään. Nykyinen perintö- ja lahjaverotus muodostaa keskimäärin neljä kertaa vuosisadassa jatkavalle sukupolvelle kohtuuttoman kustannuserän. Suomalainen maaseutu on arvo sinällään. Maaseutua ei voi tuoda. Maatilatalouden olemukseen kuuluvat pelto, metsä ja rakennukset perusasioina. Näistä muodostuu suomalaisen maaseudun perusta.

Käytännössä maatilatalouksissa nuoremman sukupolven edustajat osallistuvat ja ovat osallistuneet yhdessä aiemman sukupolven kanssa perittävän omaisuuden ylläpitoon ja hoitoon ja joutuvat sitten tästä omankin työpanoksensa tuloksesta maksamaan perintöveroa. Maatilatalousyrittäjälle perintövero on ikään kuin maksu omasta työpaikasta.

Erityisen suureksi ongelmaksi on muodostunut uusi käytäntö perintö- ja lahjaverotuksessa metsän verotuksessa. Metsän pinta-alaverotuksen aikana vuoden 2005 loppuun saakka käytettiin verotusperusteena vuotuisen laskennallisen verotuoton arvoa kymmenellä kerrottuna eli kymmenen verovuoden kasvua. Nykyisessä lainsäädännössä metsä arvostetaan 40 prosenttiin käyvästä arvostaan, mikä merkitsee kolmin- tai nelinkertaistamista vuoden 2005 loppuun saakka vallinneeseen käytäntöön. Tätä on pidettävä täysin kohtuuttomana kestävän metsätalouden kannalta. Hyvin usein joudutaan ennenaikaisesti hakkaamaan myös keskenkasvuista metsää perintöverosta selviämiseksi.

Suomalaisen maatilatalouden säilymiseksi on kohtuullista poistaa tältä ylisukupolviselta toiminnalta perintö- ja lahjavero. Tämä kannustaisi investointeihin ja panostuksiin sekä kestävään metsätalouteen maatilatalouksissa ilman pelkoa perintö- lahjaverotuksessa menetettävästä kulusta, jolla vaikeutetaan uuden sukupolven toimintaa maatilatalouden parissa.