Ehdotetussa uudessa pykälässä säädettäisiin rajoituksista hylätä asuinkäytössä olevaan huoneistoon tai rakennukseen liittyvä vahinkovakuutushakemus hakijan maksukykyyn liittyvien syiden perusteella.  

Asuinkäytössä olevaan rakennukseen tai huoneistoon liittyvällä vahinkovakuutuksella tarkoitettaisiin ns. kotivakuutusta eli vahinkovakuutuskokonaisuutta, johon voi kuulua esimerkiksi rakennukseen ja asuinirtaimistoon kohdistuva esinevakuutus sekä vastuuvakuutus. Tällaisen vakuutuskokonaisuuden tarkka sisältö määräytyy vakuutuksenantajan omassa tuotekehityksessä, mutta olennaista on, että kielto hylätä vakuutushakemus koskisi niitä tavanomaisia kotivakuutuksia, joita vakuutuksenantaja normaalisti markkinoille tarjoaa. 

Pykälä koskisi tilanteita, joissa vakuutuksen hakijana on kuluttaja tai kuluttajaan 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava. Tällaisen hakijan tekemää vakuutushakemusta ei saisi hylätä sillä perusteella, että vakuutuksenhakijalla on luottorekisterissä maksuhäiriömerkintöjä tai muiden vastaavien hakijan maksukykyyn liittyvien perusteiden vuoksi, mikäli vakuutuksenantaja voisi kohtuullisin järjestelyin suojautua vakuutuksen hakijan maksukyvyttömyydestä aiheutuvalta taloudelliselta riskiltä olennaisilta osin. 

Vakuutuksenantajilla on perusteltu tarve suojautua sitä riskiä vastaan, että vakuutettu ei maksa vakuutusmaksua. Lähtökohtaisesti vakuutusyhtiöllä on tällaisena suojautumiskeinona käytössään lain 11 §:n 3 momentissa säädetty mahdollisuus vaatia etukäteistä maksua vakuutussuojan voimaan tulon ehtona. Lisäksi tässä lakialoitteessa esitetään lisättäväksi vakuutussopimuslakiin uusi 38 a §, joka mahdollistaisi maksun vaatimisen etukäteen myös seuraavien vakuutuskausien osalta, aina ennen kunkin vakuutuskauden alkamista. Näin vakuutuksenantajalla olisi mahdollisuus irtisanoa vakuutus heti vakuutuskauden alusta, mikäli maksu laiminlyödään. Näiden järjestelyiden avulla vakuutuksenantaja kykenisi useimmissa tilanteissa rajaamaan itselleen muodostuvaa taloudellista riskiä ja torjumaan tilanteen, jossa se vastaa vakuutetun vakuutuksesta vastikkeetta. 

Vakuutuksenantaja ei siis voisi hylätä vakuutushakemusta, mikäli se 11 §:n 3 momentin sekä ehdotetun uuden 38 a §:n mukaisin tai muin vastaavin järjestelyin voisi suojautua olennaisilta osin vakuutuksenhakijan maksukykyyn liittyvää riskiä vastaan. Olennaisilta osin suojautuminen tarkoittaisi, että vakuutuksenantajan riskit rajautuisivat lähinnä maksujen perimisestä, vakuutuksen irtisanomisesta ja vastaavista toimenpiteistä aiheutuviin ylimääräisiin kuluihin, mutta vakuutuksenantaja voisi estää tilanteen, jossa vakuutussuoja on pidempiä aikoja voimassa ilman vakuutusmaksun maksamista.  

Lisäksi hylkäämiskiellon ehtona olisi, että vaatimus näiden järjestelyiden käytöstä olisi haetun vakuutuksen laatu ja muut olosuhteet huomioon ottaen vakuutuksenantajan kannalta kohtuullinen. 

Ehdotettu sääntely ei muuttaisi vakuutushakemusten hylkäämistä koskevaa sääntelyä muilta osin, vaan vakuutushakemus voitaisiin yhä hylätä muilla lain ja hyvän vakuutustavan mukaisilla perusteilla.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus uuteen ehdotettuun 38 a §:ään. Lisäys merkitsisi rajattua mahdollisuutta poiketa vakuutusehtoihin sovitun määräyksen nojalla säännöstä, jonka mukaan myöhempiä vakuutusmaksukausia tai vakuutuskausia koskevia vakuutusmaksuja ei tarvitse suorittaa ennen vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista.  

Ehdotettu pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin vakuutuksenantajan mahdollisuudesta tietyin edellytyksin vaatia uuteen vakuutuskauteen kohdistuvia vakuutusmaksuja 38 §:ssa aikaisemmin säädetystä poiketen jo ennen vakuutuskauden alkamista.  

Pykälä liittyisi ehdotettuun uuteen 6 b §:ään. Kun vakuutuksenantaja ei pääsäännön mukaan voisi kieltäytyä myöntämästä vakuutusta vakuutuksenhakijan maksukykyyn liittyvien syiden perusteella, olisi vakuutuksenantajilla korostettu tarve suojautua vakuutetun maksuhäiriöistä aiheutuvaa riskiä vastaan. Vakuutuksenantaja voi lain 11 §:n 3 momentin perusteella tietyin perustein vaatia käteismaksua vakuutussuojan voimaantulon ehtona. Ehdotettu 38 a § laajentaisi vastaavan mahdollisuuden koskemaan myös vakuutussuojan voimassaolon jatkumista vakuutusmaksukausien vaihtuessa.  

Etukäteismaksun aikaisin mahdollinen eräpäivä voisi olla kuukauden ennen uuden vakuutuskauden alkua. Laskuun sovellettaisiin 38 §:n mukaista kuukauden maksuaikaa, joten se voitaisiin lähettää kaksi kuukautta ennen vakuutuskauden alkua. Mikäli laskua ei maksettaisi, jäisi vakuutuksenantajalle aikaa 39 §:n mukaisesti irtisanoa vakuutus ennen uuden vakuutuskauden alkua. 

Velvollisuudesta maksaa vakuutuskauteen kohdistuva vakuutusmaksu ennen vakuutuskauden alkua pitäisi olla määräys vakuutusehdoissa vakuutussopimusta solmittaessa, eikä sitä voitaisi ottaa vakuutusehtoihin myöhemmin vakuutusehtojen muutoksella. Ehto voitaisiin ottaa vakuu-tusehtoihin vain erityisestä syystä, joka liittyy vakuutetun maksukykyyn ja siitä vakuutuksenantajalle seuraavaan erityiseen tarpeeseen suojautua vakuutetun maksuhäiriöitä vastaan. Ehto voitaisiin siis ottaa esimerkiksi, jos vakuutusta haettaessa hakijalla on maksuhäiriömerkintöjä tai hakija on aikaisemmin laiminlyönyt maksujaan tavalla, joka on johtanut vakuutuksen irtisanomiseen. 

Tällaisen määräyksen ottaminen vakuutusehtoihin ei näissäkään tilanteissa saisi olla automaattista, vaan siinä tulisi käyttää tapauskohtaista harkintaa liittyen vakuutuksen hakijan valmiuksiin suoriutua maksuvelvoitteistaan. Maksuhäiriömerkintä voi johtua hyvin moninaisista syistä, eikä sen perusteella välttämättä voi päätellä mitään vakuutuksen hakijan kyvystä tai halusta hoitaa vakuutusmaksunsa.