LAKIALOITE 35/2013
vp
LA 35/2013
vp - Tuomo Puumala /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö on kuin
murha, josta jää henkiin. Seuraukset ovat usein äärimmäisen
tuhoisia ja vaikuttavat uhriin kaikilla elämänalueilla.
Rikoksen vanhenemisaika lapsen törkeässä seksuaalisessa
hyväksikäytössä on nykyisin enimmillään
20 vuotta. Tämä on ongelmallista hyväksikäyttöä kokeneiden
kannalta, koska on tyypillistä, että asia unohtuu
tai unohdetaan jopa vuosikymmeniksi. Kun lapsi joutuu vakavan väkivallan
uhriksi, lapsi ottaa käyttöönsä erilaisia suojamekanismeja.
Kokemus väkivallasta voi olla sietämätön,
ja lapsi torjuu tapahtuman pois mielestään erilaisin
keinoin. Lapsi voi niin sanotusti päättää unohtavansa
tapahtuneen eikä puhu asiasta kenelläkään.
Lapsi voi myös dissosioida, joka tarkoittaa mielen ja kehon
irtaantumista toisistaan. Lapsi ikään kuin katsoo
sivusta, mitä hänelle tapahtuu. Lähes
aina lapsi kokee syyllisyyttä tapahtuneesta ja kokee itse
olevansa siihen osasyyllinen. Hyvin usein myös tekijän
uhkailut tai manipulointi vaikuttavat lapseen. Mikäli lapsi
yrittää kertoa tapahtuneesta jollekin ja lasta
ei uskota, hän voi kokea, ettei keneenkään voi
luottaa. Valtava häpeä tapahtuneesta saattaa estää kertomisen
kokonaan.
Uhri unohtaa usein hyväksikäytön
tai ei ymmärrä yhteyttä huonoon oloonsa,
ennen kuin jokin tietty elämäntilanne laukaisee
menneisyyden muiston. Tällaisia tilanteita voivat olla
esimerkiksi oman lapsen syntymä, avioero tai tekijän
kuolema. Uhrit, joilla hyväksikäytön
kokemukset ovat olleet unohduksissa tai asiayhteyttä ei
ole ymmärretty, ovat pääsääntöisesti
30—60-vuotiaita.
Lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö on
erityisen tuomittava rikos. Seuraukset ovat usein hyvin tuhoisia.
Hyväksikäyttö vaikuttaa minuuden rakentumiseen
ja kehittymiseen, identiteetti vääristyy ja sen
joutuu rakentamaan joskus jopa kokonaan uudelleen. Hyväksikäyttö voi pahimmillaan
kestää koko lapsuus- ja nuoruusajan. Uhri voi
tapahtuneen johdosta huonosti ja oireilee monella tapaa. Seurauksia
ei aina osata yhdistää lapsuudenaikaisiin tapahtumiin.
Tyypillisiä seurauksia ovat muun muassa itsesyytökset,
viha itseä kohtaan, syyllisyys, häpeä,
pelko, alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttö, muistikatkokset,
erilaiset fyysiset vaikutukset ja psykosomaattiset kivut, syömishäiriöt,
työkyvyttömyys, vaikeudet ihmissuhteissa sekä seksuaaliset
ongelmat. Vaikka asia yritetään painaa unohduksiin,
se elää uhrissa kaiken aikaa voimakkaana selittämättömänä pahana
olona. Hyväksikäytön seuraukset voivat
olla järisyttäviä, vaikka teot olisivatkin
olleet näennäisesti pieniä.
Mikäli lapsen törkeä seksuaalinen
hyväksikäyttö ei vanhenisi koskaan, antaisi
se yhteiskunnallisesti tärkeän viestin asian vakavuudesta.
Rikoksen vanhentumattomuus antaisi myös 28-ikävuotta
täyttäneille mahdollisuuden hakea itsellään
oikeutta siinäkin tapauksessa, että raastavasta
asiasta on vaiettu nuoruusiässä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikoslain (1889/39)
8 luvun 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on
laissa 212/2008 seuraavasti:
8 luku
Vanhentumisesta
1 §
Syyteoikeuden vanhentuminen
Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty
ankarin rangaistus on elinkautinen vankeus, ei vanhennu. Sama koskee
oikeutta syyttää lapsen törkeästä seksuaalisesta
hyväksikäytöstä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________