Tilanteessa, jossa kansantalouden kantokyky on olennaisesti heikentynyt, myös ns. saavutettuja etuja on voitava arvioida uudelleen. Eduskunta on viime vuosina rajoittanut erilaisia verovähennyksiä, kuten asuntolainojen korkojen ja vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen vähennyksiä, valtion kasvavan velkaantumisen ja lisätulojen tarpeen vuoksi.  

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus on saavutettu etu, johon ei ole tehty muutoksia. Valtion tulojen lisäystarpeen vuoksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuille olisi syytä asettaa omavastuu. Valtiovarainministeriön mukaan valtion ja kuntien menetykset työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden vuoksi ovat runsaat 200 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriöllä ei ole tietoja valtion taloudellisista menetyksistä työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden vuoksi, mutta arvio liikkuu 5—10 miljoonan euron paikkeilla.  

Nyky-yhteiskunnassa ei voida pitää perusteltuna työntekijä- ja työnantajajärjestöjen toiminnan ylläpitämistä täyden verovähennysoikeuden turvin huomattavien verotulomenetysten hintaan, samanaikaisesti kun eduskunta on joutunut käyttämään tiukkaa budjettikuria esimerkiksi leikkaamalla kansalaisten peruspalvelujen määrärahoja.  

Aloitteen ensimmäisessä lakiehdotuksessa on kyse tuloverolain 95 §:n muuttamisesta ja toisessa lakiehdotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen 100 euron omavastuun käyttöönotto palkansaajien osalta sekä 500 euron omavastuun käyttöönotto työnantajajärjestöjen jäsenyritysten osalta lisää valtion ja kuntien tuloja runsaat 75 miljoonaa euroa.