PERUSTELUT

1 Nykytila

Nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 10 §:n mukaan asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon palvelua käyttäneiden henkilöiden tulot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tämän perusteella asiakasmaksuasetuksen 29 §:ssä on säädetty, että kotona annettavassa palvelussa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakkaan maksuun vaikuttaviin tuloihin ei lueta lapsilisää, lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia. Luettelosta puuttuu eläkkeensaajan hoitotuki.

Asetus tuli voimaan 1.1.1993 (912/1992). Tämän jälkeen eduskunta on hyväksynyt lopullisesti Suomen uuden perustuslain (PL, 731/1999), joka tuli voimaan 1.3.2000. PL:n 19.3 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. PL:n 80.1 §:n mukaan tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sosiaalipalveluista ovat sosiaalietuuden saamisedellytyksiin rinnastettava tekijä palvelun käyttäjän kannalta. Nykyinen tilanne, jossa pääosa asiakasmaksujen suuruuteen vaikuttavista tekijöistä on säädetty asetuksessa, ei nähdäksemme vastaa perustuslain 19.3 ja 80.1 §:n säädöksiä. Maksujen perusteet tulee kattavasti määrätä lain tasolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a §:n 3 momentissa säädetään niistä sosiaaliturvatuloista, joita ei oteta huomioon päivähoitomaksun suuruutta määrättäessä. Nykyisin voimassa olevassa säännöksessä tällaisina tuloina, jotka eivät lisää päivähoitomaksun määrää, ovat lapsilisien lisäksi lapsen hoitotuki, asumistuki, vammaistuki, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito- ja tutkimuskulut, sotilasavustus, rintamalisä, opintoraha, aikuisopintoraha, opintotuen asumislisä, opintojen johdosta suoritettavat apurahat ja muut vastaavat avustukset, perhehoidon kustannusten korvaukset ja lasten kotihoidon tuki. Luettelossa ei kuitenkaan ole eläkkeensaajan hoitotukea.

Säännöksen sisältämät sosiaaliturvatulot ja niiden kohderyhmät sekä asiakasmaksuasetuksen 29 §:ssä että lain 10 a §:n 3 momentissa osoittavat, että varsin monet perhepoliittiset syyt vaikuttavat nykyisin asiakasmaksuja pienentävästi. Luettelossa on terveydellisiin syihin liittyen jo tällä hetkellä sekä lapsen hoitotuki että vammaistuki. Lisäksi luettelossa päivähoidon maksuja vähentävät eräät tapaturmavakuutuslain sairaanhoito- ja tutkimuskulut.

2 Eläkkeensaajan hoitotuen lisäys siirtyy kunnan maksutuloihin

Hoitotuki on nähdäksemme verrannollinen lapsen hoitotukeen ja vammaistukeen. Nykyinen järjestelmä, jossa eläkkeensaajan hoitotuki otetaan huomioon tulona avopalveluiden ja päivähoidon maksuja määrättäessä, on perusteeton ja asettaa eläkkeensaajan hoitotukea saavat eri asemaan kuin muut vastaavia tukia saavat. Nykyisiä säännöksiä laadittaessa eläkkeensaajien hoitotuen erilainen kohtelu on ollut vain eräs keino saada kunnille suurempia maksutuloja ilman sosiaalipoliittisesti järkeviä syitä. Kotona runsaasti palvelua tarvitsevalle, eläkkeensaajan hoitotukea saavalle ei jää juuri mitään sosiaaliturvatulosta itselleen, koska eläkkeensaajan hoitotukea saavalla, mainittujen palveluiden käyttäjällä asiakasmaksut nousevat sen mukaisesti kuin hoitotuki lisääntyy. Hoitotuesta lopullinen hyödyn saaja on kunta.

Jos tätä tilannetta verrataan laitoshoidossa olevan asemaan, tilanne on epäoikeudenmukainen. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 §:n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa maksua peritään enintään 80 % maksajan tuloista ja enintään niin, että hoidossa olevalle jää henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 450 markkaa kuukaudessa. Lisäksi eläkkeensaajan hoitotuessa on korvausta yleensä myös kotona omaiselta tai muulta saadusta avun ja valvonnan tarpeesta.

3 Aloitteen mukainen muutosehdotus

10 §:n 2 momentin kumoaminen. Momentti poistetaan, koska avohoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon osalta tulosidonnaisuutta säätelevät asetuksen normit ehdotetaan muutettuna siirrettäväksi lakiin. Kysymys on voimassa olevan asetuksen 27, 28 ja 29 §:stä, joiden pääasiallinen sisältö ehdotetaan aloitteessa siirrettäväksi lain   10 §:n uudeksi 3—5 momentiksi.

10 §:n 3 momentti. Aloitteessa ehdotetaan nykyisen asiakasmaksuasetuksen 27 §:n siirtämistä asiakasmaksulain uudeksi 10 §:n 3 momentiksi. Tämän ehdotuksen mukaan kotona annettavan avopalvelun maksua määrättäessä palvelun käyttäjän kuukausitulona otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausituloina otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Tässä momentissa edellä säädetystä poiketen voidaan veronalaisina tuloina ottaa huomioon viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuina niillä prosenttimäärillä, jotka Verohallitus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.

10 §:n 4 momentti. Aloitteessa ehdotetaan asiakasmaksuasetuksen 28 §:n muotoilua uudeksi lain 10 §:n 4 momentiksi. Tämän mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon maksua määrättäessä kuukausitulona otetaan huomioon hoitoa saaneen tulot ennakonpidätyksen ja ennakkokannon jälkeen sekä verosta vapaat tulot. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta tai muusta omaisuudesta saatavat nettotulot, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot. Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä palvelun käyttäjän osuus yhtymän tulosta. Sanottuja tuloja voidaan tarkistaa viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka Verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon perusteella pantavasta tulosta määrää. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.

10 §:n 5 momentti. Aloitteessa ehdotetaan uudeksi lain 10 §:n 5 momentiksi nykyisen asiakasmaksuasetuksen 29 §:n muotoilua, jonka mukaan pykälän 3 ja 4 momentissa kotona annettavan hoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksua määrättäessä tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, eläkkeensaajan hoitotukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia sekä perhehoidon kustannusten korvauksia. Lisäksi edellä 4 momentissa tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon hoitoa saaneelle alaikäisestä lapsesta suoritettavaa elatusapua tai elatustukea eikä eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyviä huollettavista aiheutuvia korotuksia.

10 a §:n 3 momentti. Aloitteessa ehdotetaan, että eläkkeensaajien hoitotuki lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 10 a §:n 3 momentin luetteloon niistä sosiaaliturvatuloista, joita ei oteta huomioon päivähoitomaksua määrättäessä.