PERUSTELUT

Aloitteessa ehdotetaan rikoslain vanhentumissäädöksiä uudistettavaksi siten, että syyteoikeus ei vanhene, jos kysymyksessä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Sama koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen.

Rikoslain 8 luvun vanhentumissäädöksiä uudistettiin vuonna 2005 siten, että lapsiin kohdistuneiden hyväksikäyttörikosten ja kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistuneen raiskauksen, törkeän raiskauksen ja sukupuoliyhteyteen pakottamisen syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan uhrin täyttäessä 28 vuotta. Uudistus oli askel parempaan, mutta ei riittävä.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kuuluu rikoksiin, joissa asianomistajan on vaikea, ellei mahdoton ilmoittaa rikoksesta viranomaisille vanhentumisajan kuluessa. Kun puolustuskyvytön lapsi joutuu seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan uhriksi, hän ei ymmärrä, mistä on kysymys. Hän ei ymmärrä, että kyseessä on poikkeuksellisen törkeä ja tuomittava rikollinen teko, josta on säädetty rangaistus.

Kaikenlainen seksuaalinen hyväksikäyttö jättää lapseen pysyviä ja vaikeita traumoja. Tekijä on usein lapselle tuttu ja läheinen aikuinen, jonka on helppo manipuloida uhri vaikenemaan. Lapselle on luonnollista rikoksen täydellinen torjunta ja poissulkeminen mielestä, koska hän ei kykene sitä missään määrin ymmärtämään. Saattaa kulua jopa vuosikymmeniä, ennen kuin hänelle avautuu, että se, mitä hänelle on tehty, on julmaa ja oikeudetonta väkivaltaa. Tämän jälkeenkin kynnys rikosilmoituksen tekoon on todella korkea, sillä hyväksikäytön uhri tuntee syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Maailmanlaajuisesti kirkkojen piirissä tapahtuneista hyväksikäytöistä käytävässä keskustelussa on parhaillaan nähtävissä, kuinka vanhoja tapauksia nousee päivänvaloon.

Syyteoikeus vanhenee määräajan kuluttua kaikkien muiden rikosten kohdalla paitsi niiden, joista on säädetty elinkautinen vankeusrangaistus. Jos rikos on vanhentunut, poliisi ottaa vastaan rikosilmoituksen, mutta vanhentuneesta rikoksesta ei jää mitään tietoa poliisin rekisteriin. Rangaistusta ei saa tuomita, mikäli syytettä ei ole nostettu määräajassa. Aika ei saa koitua esteeksi yhdenkään lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selviämiselle. Tavallisesti rikoksesta kärsimään joutuneen tuntema hyvitystarve vähenee ajan myötä. Lapsena hyväksikäyttöä kokeneen kohdalla näin ei käy, jos henkilö vasta kymmeniä vuosia teon jälkeen ymmärtää tai uskaltaa itselleen myöntää rikoksen tapahtuneen. Uhri saattaa kyetä kertomaan rikoksesta vasta vuosia, jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Tietoon tulee jatkuvasti tapauksia, joissa uhri saa kuulla rikoksen vanhentuneen. Siksi rikoslakia on syytä muuttaa niin, että lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset eivät vanhene koskaan.