Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Aloitteessa ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös onnettomuuspaikalla kuvaamisesta.
Kamerakännyköiden yleistymisen myötä onnettomuuspaikkojen kuvaaminen on ollut lisääntyvä ongelma tieliikenteessä. Hirvensalmen kaksi kuolonuhria vaatineessa liikenneonnettomuudessa vuonna 2017 kymmenet autoilijat pysähtyivät onnettomuuspaikalle kuvaamaan tilannetta. Tämän johdosta Liikenneturva aloitti vuonna 2018 Älä kuvaa -kampanjan. Suomen Punainen Risti aloitti vuonna 2019 Ethän kuvaa onnettomuuspaikalla -kampanjan. Myös poliisi ja ensihoitajat ovat ilmaisseet huolensa ilmiöstä.
Onnettomuuspaikalla kuvaaminen aiheuttaa sivullisten läsnäolon kautta haittaa poliisin ja pelastusyksiköiden toiminnalle. Sivullisten toiminta saattaa sotkea onnettomuuspaikkaa, ja ajoneuvojen jättäminen kuvaamista varten heikentää liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita. Poliisilla ei ole valtuuksia tai mahdollisuutta lopettaa kuvaamista, ja sivullisten ohjaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä. Onnettomuuspaikalla kuvaamisen rangaistavaksi tekeminen ennaltaehkäisisi siitä aiheutuvia haittoja. Esimerkiksi Saksa on tehnyt onnettomuuspaikalla kuvaamisesta rikoksen vuonna 2016. Myös Ruotsissa onnettomuuspaikalla kuvaamisesta on mahdollista saada rangaistus vuonna 2018 muuttuneen lainsäädännön myötä.
Huolta herättää myös onnettomuuteen joutuneen henkilön yksityisyyden suoja. On tärkeää, että uhrin henkilöllisyys suojataan ja että uhrin omaiset saavat tiedon tapahtuneesta viranomaisilta eivätkä erilaisia epävirallisia reittejä pitkin. Lisäksi kuvat ovat usein sellaisia, että uhri tai omaiset eivät toivo niiden ottamista, näyttämistä tai leviämistä julkisuuteen. Onnettomuuspaikalla kuvaamisen kiellosta ei voi nähdä koituvan haittaa. Esimerkiksi Suomessa media ei ole tähänkään asti näyttänyt kuvia onnettomuuspaikkojen uhreista.
Tässä lakiesityksessä rikospaikka ja sen uhrit rinnastuvat samoin perustein onnettomuuspaikkaan ja sen uhreihin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,