LAKIALOITE 50/2007
vp
LA 50/2007
vp - Markus Mustajärvi /vas ym.
Tarkistettu versio 2.2
Laki vuokratyöntekijöiden oikeuksista
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi
laki vuokratyöntekijöiden oikeuksista.
Lakialoitteen tarkoituksena on, että vuokratyötä tekevillä olisi
vuokratyökohteessa (käyttäjäyrityksessä)
pääsääntöisesti samat
palkka- ja työsuhde-edut kuin käyttäjäyrityksenkin
työntekijöillä (syrjimättömyyden
periaate) ja se, että vuokratyön käyttöä yrityksissä lisäämällä ei
siirretä yrittäjäriskiä nykyisestä työntekijöiden
kannettavaksi.
Takuupalkka ja määräaikaisten
työsuhteiden käytön rajoittaminen. Ehdotuksen
keskeisenä uudistuksena on se, että laissa taataan
vuokratyöntekijöille takuupalkka sekä toimeksiannon mukaisessa
vuokratyökohteessa että sen ulkopuolella, kun
työntekijä on vuokratyöyrityksen työssä tai
koulutuksessa.
Tähän oleellisesti liittyy se, että määräaikaisten
työsuhteiden käyttämistä vuokratyösuhteissa
rajoitetaan erillisillä määräyksillä.
Pääsäännöksi tulisi,
että määräajaksi tai määrättyä työtä varten
tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta
voidaan solmia määräaikaisena vain yhden kerran,
ellei opiskelun tai muiden työntekijän esittämien
henkilökohtaisten syiden vuoksi sovita toisin. Ehdotuksen
mukaan määräaikaisena työsopimus
voidaan solmia enintään 6 kuukauden pituiseksi
ajaksi.
Takuupalkka vuokratyössä toimeksiannon
aikana. Aloitteessa ehdotetaan, että toimeksiannon
mukaisessa työssä tunti- tai kuukausipalkka lasketaan
vastaamaan käyttäjäyrityksen vastaavan
työntekijän keskiansiotasoa, johon sisältyvät
suorituspalkka, urakkapalkka, palkkio, bonus sekä provisio.
Henkilökohtainen tunti- tai kuukausipalkka ei saa alittaa
lakiehdotuksen takuupalkkaa, joka tulee maksaa sinä aikana,
kun työntekijä ei ole suorittamassa toimeksiantoa käyttäjäyrityksessä (takuupalkka
toimeksiannon ulkopuoliselta ajalta).
Takuupalkka toimeksiannon ulkopuoliselta ajalta. Aloitteen
mukaan toimeksiannon ulkopuolisena aikana työntekijälle
maksetaan palkka vuokrausyrityksessä sovellettavien palkkaehtojen
mukaisesti. Sen lisäksi määrätään,
että vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkkaa
siltä ajalta, jolloin työntekijä ei ole
sijoitettuna toimeksiannon mukaisesti johonkin käyttäjäyritykseen
tai osallistu koulutukseen. Tässä tapauksessa
aloitteen mukaan takuupalkkana toimeksiannon ulkopuoliselta ajalta
maksetaan kalenterikuukausittain 90 % työntekijän
3 viimeisen kuukauden peruspalkan ja palkanlisien keskiansioista.
Takuupalkka voi kohota enintään 90 %:iin
keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.
PERUSTELUT
Nykyinen tilanne
Vuokratyön käytön laajuus
Työministeriön tietojen mukaan vuonna 2005 vuokratyön
käyttäjäyrityksiä oli noin 20 800
ja vuokrattuja henkilöitä oli 102 800,
kun vuosien 2002 ja 2003 aikana vuokratyösuhteessa oli
keskimäärin 47 000 henkilöä.
Työministeriön tilasto osoittaa, että vuonna 2005
vuokratyön käyttö yleistyi aikaisempaa enemmän.
Edellisvuoteen verrattuna vuokratyöntekijöiden
määrä kasvoi 58,2 %:lla 102 800 henkilöön
ja käyttäjäyritysten määrä nousi 49,6 %:lla
20 800 yritykseen. Vuokratyövoiman osuus työllisistä on
kasvanut vuosituhannen alun noin 2 %:sta 4,3 %:iin.
Kun vuokrasuhteen kesto vuonna 1999 oli keskimäärin
43 vuorokautta, niin vuonna 2005 vuokrasuhteen kesto oli 81 vuorokautta.
EK:n jäsenyrityksistä joka viidennellä oli
lokakuussa 2006 vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman
käyttäminen oli yleisintä teollisuuden
ja rakennusalan yrityksissä sekä hotelli- ja ravintola-alalla.
Lokakuussa 2006 vuokratyöntekijöiden osuus suhteutettuna
yritysten omaan henkilöstöön oli EK:n
jäsenyrityksissä keskimäärin 2,4 %.
Vuokratyövoiman käyttö oli yleistä talonrakennusalan
yrityksissä: vuokratyövoimaa käytti 40 % alan
yrityksistä ja vuokratyövoiman osuus oli 5 % suhteessa
yritysten omaan henkilöstöön.
| Vuosi |
Vuokrattuja henkilöitä |
Käyttäjäyrityksiä (lkm) |
Osuus työllisistä (%) |
Vuokratyösuhteiden määrä (lkm) |
| 1999 |
31 200 |
14 200 |
1,4 |
153 700 |
| 2000 |
40 000 |
12 400 |
1,8 |
131 200 |
| 2001 |
40 000 |
10 000 |
1,7 |
100 000 |
| 2002 |
47 000 |
11 600 |
2,0 |
208 500 |
| 2003 |
47 000 |
13 200 |
2,0 |
285 000 |
| 2004 |
65 000 |
13 900 |
2,8 |
261 000 |
| 2005 |
102 800 |
20 800 |
4,3 |
415 900 |
|
|
|
|
|
| Lähde: Työministeriö,
Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys
Suomessa vuonna 2005
|
Ongelmat vuokratyöntekijöiden kannalta
Teollisuudessa
Vuokratyön käyttö on pääasiassa
reagointia tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Eräät
teollisuusyritykset hoitavat kuitenkin huomattavan osan perustoiminnoistaan
vuokratyövoimalla. Esimerkiksi suuren teollisuusyrityksen
varastopalvelu saattaa toimia pelkän vuokratyövoiman
turvin. Jopa kokonaisia tuotantoprosesseja on saatettu organisoida
siten, että kaikki suorittavan portaan työntekijät
ovat vuokratyönantajan palveluksessa. Tällaiset
yksittäiset esimerkit osoittavat, että myös
teollisuudessa määräaikaisia työntekijöitä ja
vuokratyövoimaa käytetään muihin
kuin tilapäisiin töihin. Usein kyse on työnantajan
varautumisesta tuotantomäärien vaihteluun, kun
talouden näkymät ovat epävarmoja. Määräaikaisen
työn yleisyyteen vaikuttaa myös työn,
jopa tuotannon valmistelun, organisointi projekteiksi (Kirsti Palanko-Laakan
selvitys, TM:n julkaisu 2005, s. 34).
Palvelualoilla
Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää työntekijän
aseman kannalta ongelmallisina sellaisia työsuhteita, joissa
työntekijä kutsutaan vain tarvittaessa töihin,
sekä vuokratyötä, jossa epäkohtana
nähdään ennen kaikkea vuokratyösuhteiden
lyhyt kesto ja työntekijän työsuhdeturvan puuttuminen
(TM:n julkaisu 2005, s. 35).
Vuokratyöntekijöiden kohdalla lyhyitä määräaikaisuuksia
ketjutetaan yleisesti ja ilman mitään erityistä perustetta.
Toinen suuri epäkohta on työntekijöiden
jääminen työsuhteen kestoon perustuvien
etujen ja työterveyshuollon ulkopuolelle. Vuokratyön
käytössä huolestuttavana ilmiönä nähdään
ravintola-alalla esiintyvä käytäntö,
jossa ravintolan tai ravintolaketjun omistaja perustaa erillisen
yrityksen tai yritysryppään vuokraamaan työntekijöitä ravintolaansa. Tällainen
toiminta nähdään ammattiliitossa lain kiertämisenä,
jonka mahdollistaa vuokratyötä sääntelevien
normien aukollisuus (TM:n julkaisu 2005, s. 35).
Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO kiinnittää huomiota
siihen, että yksityisillä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla
määräaikaiset työsopimukset
ovat yleisiä. Liiton mukaan niitä käytetään
myös väärin koeajan tarkoituksessa. ERTO,
joka on solminut ensimmäisenä Suomessa valtakunnallisen
vuokratyötä koskevan työehtosopimuksen
työnantajajärjestön kanssa, näkee ydinongelmaksi
vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvan ja
työsuhde-etuuksien saamiseen liittyvän eriarvoisuuden.
Vuokratyötä alalla käytetään
projektityyppisissä ja ammatillista erityisosaamista vaativissa
tehtävissä (TM:n julkaisu 2005, s. 35).
Vuokratyön käytön laajeneminen eri
aloilla johtuu osittain eri syistä, mutta oleellista on
se, että sekä työvoimaa vuokraavat yritykset
että vuokratyövoimaa käyttävät
yritykset voivat nykyisen lainsäädännön
puitteissa siirtää huomattavan osan työsuhteista
johtuvista riskeistään vuokratyön käyttämisen
kautta työntekijöiden kannettaviksi. Vuokratyötä käyttämällä yritykset
tosiasiassa kiertävät työsuhdeturvaa
ja yhteistoimintalain velvoitteita. Voimassa oleva laki ei myöskään
anna vuokratyövoimaa käyttävän
yrityksen luottamushenkilöille oikeutta saada tietoa vuokratyöntekijöiden
työsopimuksista (TM:n julkaisu 2005, s. 35).
Voimassa oleva lainsäädäntö
Työsopimuslaki
Työntekijän työpanoksen luovuttaminen
kolmannen käyttöön edellyttää työntekijän
suostumusta. Työsopimuslaissa on erityissäännös
oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä työnantajan
luovuttaessa työntekijän tämän
suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön (TSL
1 luku 7 § 3 mom.).
Säännöksen mukaan työsopimukseen
liittyvät oikeudet ja velvollisuudet jakaantuvat siten, että käyttäjäyritykselle
siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne
työnantajalle säädetyt velvollisuudet,
jotka liittyvät välittömästi
työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Niitä ovat
käytännössä lähinnä työajoista
päättäminen ja eräät työturvallisuuteen
liittyvät velvollisuudet.
Varsinaisen työnantajan eli vuokraajayrityksen velvollisuutena
on huolehtia muista työnantajavelvoitteista, kuten palkanmaksusta
siihen liittyvine sosiaalivakuutusmaksuineen, työehtosopimusetuuksista,
yhteistoimintavelvoitteista ja vuosiloman antamisesta. Lisäksi
muun muassa vuosittaisen ylityömäärän
seuraaminen ja työterveyshuollon järjestäminen
jäävät yleensä varsinaisen työnantajan
velvollisuuksiksi. Työturvallisuusvelvoitteiden jakautumisesta
varsinaisen työnantajan ja käyttäjäyrityksen
välillä on säädetty työturvallisuuslaissa.
Työsopimuslain mukaan vuokratun työntekijän
työsuhteessa on sovellettava vuokraajayritystä joko
työehtosopimuslain perusteella sitovaa työehtosopimusta
tai sitä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta.
Jos tällaista työehtosopimusta ei ole, on työntekijän
työsuhteessa noudatettava käyttäjäyritystä joko
työehtosopimuslain tai yleissitovuuden perusteella sitovan työehtosopimuksen
määräyksiä. Jos sen paremmin
vuokraajayritys kuin käyttäjäyrityskään
eivät ole velvollisia noudattamaan mitään
työehtosopimusta, vuokratun työntekijän
työsuhteen ehdoista voidaan sopia työntekijän
ja vuokraajayrityksen välisellä työsopimuksella.
Tällöin tulevat sovellettaviksi tavanomaiset ja
kohtuulliset työsopimusehdot.
Yhteistoimintalaki
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978)
mukaisella ulkopuolisen työvoiman käytöllä tarkoitetaan
nimenomaan vuokratyön käyttöä.
Lain mukaan työnantajan tulee tiedottaa ennen ulkopuolista
työvoimaa koskevan sopimuksen tekoa asiasta niille henkilöstön
edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän
työtehtäviä kaavailtu sopimus koskee
(YTL 9 §). Ilmoituksen saatuaan asianomaisella
työntekijöiden edustajalla on oikeus saattaa ulkopuolisen työvoiman
käyttöä koskeva asia käsiteltäväksi yhteistoimintamenettelyssä.
Asiaa koskeva yhteistoimintamenettely tulee järjestää viikon
kuluessa sitä koskevan vaatimuksen esittämisestä. Tämän
viikon aikana ei työnantaja saa tehdä sopimusta
ulkopuolisen työvoiman käytöstä,
ellei henkilöstöedustaja hyväksy sopimuksen
tekemistä. Yhteistoimintamenettely ei koske tiettyjä laissa
erikseen rajattuja tilanteita.
Työturvallisuuslaki ja työterveyshuolto
Vuokratun työntekijän työturvallisuudesta
vastaavat sekä vuokrausyritys että käyttäjäyritys.
Vuokrausyrityksen on työntekijän työnantajana
otettava huomioon työturvallisuuslaissa säädetyt
yleiset työnantajan velvollisuudet. Vuokrausyrityksen tulee
esimerkiksi selvittää, noudatetaanko työntekijän
työpaikalla käyttäjäyrityksessä työturvallisuusmääräyksiä.
Työturvallisuuslain 3 §:ssä on
säännös lain soveltamisesta vuokratyössä.
Säännös asettaa vuokratyön teettäjälle
eli käyttäjäyritykselle velvoitteen noudattaa
osaltaan työn aikana työnantajaa koskevia säännöksiä.
Käyttäjäyrityksen on siis sovellettava
työturvallisuuslakia vuokratyösuhteissa samalla
tavalla kuin omien työntekijöidensä työsuhteissa.
Lisäksi käyttäjäyrityksen on
ilmoitettava vuokrausyritykselle työn edellyttämät
ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet, jotta
tämä voi varmistua vuokratyöntekijän
sopivuudesta tehtävään. Käyttäjäyrityksen
on myös huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön
ja työpaikan olosuhteisiin.
Vuokratyönantajan tulee järjestää myös
käyttäjäyrityksissä työskenteleville
työntekijöilleen lain mukainen työterveyshuolto.
Työterveyshuoltolain soveltamisala määräytyy
työturvallisuuslain soveltamisalaa koskevan säännöksen mukaan.
Lisäksi työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta
työsuojeluasioissa annetussa laissa on säädetty
velvollisuus ilmoittaa työvoimanvuokraustoiminnan aloittamisesta
työsuojeluviranomaisille.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Soveltamisala.
Aloitteen mukaista lakia sovelletaan työnantajaan (vuokratyönantaja),
joka on vuokrannut työntekijänsä toisen
työnantajan (käyttäjäyritys)
työhön. Tarkempi vuokratyösuhteen määritelmä on
ilmaistu työsopimuslain (55/2001)
1 luvun 7 §:n 3 momentissa, johon aloitteen mukainen
lakiehdotuskin perustuu.
2 §. Lain tarkoitus.
Lain tarkoituksena on huolehtia vuokratyöntekijöiden
suojelusta ja parantaa vuokratyön laatua takaamalla syrjimättömyyden
periaatteen noudattaminen vuokratyöntekijöihin
sekä luoda vuokratyövoiman käytölle asianmukaiset
puitteet, joilla edistetään työpaikkojen
luomista ja työmarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja työllisyyttä.
Aloitteen mukainen lain tarkoitussäännös
perustuu Euroopan unionin komission vuokratyöntekijän
työehtoja koskevaan direktiiviluonnokseen (KOM(2002) 701).
3 §. Määritelmät.
Säännöksen mukaan lakiehdotuksessa vuokratyöntekijällä tarkoitetaan
työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa
tarkoitettua työntekijää, jonka työnantaja
on siirtänyt tai aikoo siirtää toisen
työnantajan (käyttäjäyritys)
käyttöön. Toimeksiannolla tarkoitetaan
sitä ajanjaksoa, jona vuokratyöntekijä on
siirretty käyttäjäyrityksen käyttöön,
sekä työvoimanvuokrausalan yrityksellä tarkoitetaan
yksityistä tai julkista työnantajaa (vuokratyönantaja),
joka on vuokrannut työntekijänsä toisen
työnantajan (käyttäjäyritys)
käyttöön.
4 §. Syrjimättömyyden periaate.
Säännöksessä määrätään,
että vuokratyöntekijän olennaisten työolojen
ja työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä vähintään
samantasoiset kuin samaa tai samankaltaista työtä tekevien
käyttäjäyrityksen omien työntekijöiden.
4 §:n 2 mom. Olennaiset työehdot ja -olot.
5-kohtaisen luettelon sisältö on sama kuin lähetetyistä työntekijöistä annetun
lain 2 §:ssä. Säännöksen
mukaan olennaisia työehtoja ja -oloja ovat: 1) työaikaan
perustuvien korvausten ja korotetun palkan osalta työaikalain
(605/1996) 22—25 § sekä 33 §:n
2 ja 3 momentti; 2) työ- ja lepoaikojen noudattamisen osalta
työaikalain 6—14, 16—21 ja 26—32 § sekä 33 §:n
1 momentti; 3) vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen määräytymisen
osalta vuosilomalain (162/2005) 5—19 §;
4) palkan määräytymisen ja asuntoedun
osalta työsopimuslain 2 luvun 11 ja 12 § ja
13 luvun 5 §; sekä 5) perhevapaisiin
liittyvän sääntelyn osalta työsopimuslain
4 luvun 2, 8 ja 9 §.
4 §:n 3 mom. Momentissa todetaan, että takuupalkasta
vuokratyössä toimeksiannon aikana sekä palkasta
ja takuupalkasta vuokratyöyrityksessä toimeksiantojen
ulkopuolella säädetään tämän
lain 8 ja 9 §:ssä.
5 §. Vuokratyösopimuksen muoto ja kesto.
Säännöksen mukaan vuokratyötä koskeva
työsopimus tulee tehdä kirjallisesti, ja se on
voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty
määräaikaiseksi. Työnantajan
aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta
on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
5 §:n 2 mom. Määräaikaisen
sopimuksen enimmäiskesto. Säännöksen
mukaan työnantajan (vuokrausyrityksen) ja työntekijän
välillä voidaan sopia määräaikaisesta
työsopimuksesta. Määräaikaisena
työsopimus voidaan solmia enintään 6
kuukauden pituiseksi ajaksi.
5 §:n 3 mom. Määräaikaisuus
vain kerran. Säännöksen mukaan määräajaksi
tai määrättyä työtä varten
tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta
voidaan solmia määräaikaisena vain yhden
kerran, ellei opiskelusta tai muista työntekijän
esittämistä henkilökohtaisista syistä johtuen
toisin sovita. Jos on nimenomaisesti sovittu määräajasta,
jonka työsopimus kestää, tai määrätyn
työn suorittamisesta, ei työsopimusta saa irtisanoa
päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos
työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin, katsotaan
työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja
työsuhteen kestoaika luetaan työn alkamisesta.
5 §:n 4 mom. Luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun
tiedonsaantioikeus ja edustusoikeus. Säännöksen
mukaan käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä tai
työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla
luottamusvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen
vuokratyöntekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus
ja edustaa vuokratyöntekijöitä samalla
tavalla kuin käyttäjäyrityksen työntekijöitä.
Luottamusmiehen ajankäytössä vuokratyöntekijät
rinnastetaan käyttäjäyritykseen työsuhteessa
oleviin työntekijöihin.
6 §. Vakituisen ja laadukkaan työpaikan
saantimahdollisuudet.
Säännöksen mukaan käyttäjäyrityksen
on ilmoitettava vuokratyöntekijälle käyttäjäyrityksessä olevista
vapaista työpaikoista, jotta vuokratyöntekijällä olisi
mahdollisuus hakeutua töihin käyttäjäyritykseen.
Tiedottaminen voidaan tehdä yleisellä ilmoituksella,
joka on sopivassa paikassa käyttäjäyrityksessä.
6 §:n 2 mom. Työsopimuksen käyttäjäyrityksen
kanssa kieltävä ehto on mitätön.
Säännöksen mukaan vuokratyösopimuksen
ehdot, joissa kielletään tai joilla estetään
työsopimuksen tekeminen tai työsuhteen solmiminen
käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän
välille toimeksiannon päätyttyä tai
sen aikana, ovat mitättömiä.
6 §:n 3 mom. Säännöksen
mukaan 2 momentissa säädetty ei rajoita järjestelyjä,
joiden nojalla julkiset tai yksityiset työvoimanvuokrausalan yritykset
saavat kohtuullisen korvauksen käyttäjäyritykselle
suorittamistaan vuokratyöntekijöiden palvelukseen
asettamiseen, palkkaukseen ja koulutukseen liittyvistä palveluista.
6 §:n 4 mom. Kielto periä maksua toimeksiantojen
järjestämisestä työntekijöiltä.
Säännöksen mukaan vuokrausyritykset eivät
saa periä työntekijöiltään
maksua vastineeksi toimeksiantojen järjestämisestä käyttäjäyrityksissä tai
siitä, että työntekijä tekee
työsopimuksen käyttäjäyrityksen
kanssa toimeksiannon päätyttyä tai sen
aikana käyttäjäyrityksessä.
6 §:n 5 mom. Oikeus käyttäjäyrityksen
sosiaalipalveluihin ja muihin palveluihin. Säännöksen
mukaan vuokratyöntekijöillä on oikeus käyttää käyttäjäyrityksen
sosiaalipalveluita ja muita vastaavia palveluita sekä yhteisiä tiloja
samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen
omat työntekijät.
7 §. Vuokratyöntekijöiden
työsuhteissa sovellettava työehtosopimus.
Säännöksen mukaan vuokrattujen työntekijöiden
työsuhteissa sovellettavaan työehtosopimukseen
noudatetaan työsopimuslain 2 luvun 9 §:n
säännöstä. Sen mukaan, jos työnantaja
on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan
(käyttäjäyrityksen) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut
työnantaja ole sidottu työsopimuslain 7 §:n
3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan
työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta,
on vuokratun työntekijän työsuhteessa
sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan
työsopimuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun
tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.
2 luku. Takuupalkka
8 §. Takuupalkka vuokratyössä toimeksiannon aikana.
8 §:n 1 mom. Takuupalkka toimeksiannon aikana.
Säännöksen mukaan toimeksiannon mukaisessa
työssä tunti- tai kuukausipalkka lasketaan vastaamaan
käyttäjäyrityksen vastaavan työntekijän
keskiansiotasoa, johon sisältyvät suorituspalkka,
urakkapalkka, palkkio, bonus sekä provisio. Henkilökohtainen
tunti- tai kuukausipalkka ei saa alittaa jäljempänä 9 §:ssä määrättyä takuupalkkaa.
8 §:n 2 mom. Muuttuvien palkanosien laskeminen.
Säännöksen mukaan peruspalkan lisäksi maksettavat
palkanosat lasketaan jälkikäteen enintään
kolmen kuukauden kuluttua edellisen laskentajakson päättymisestä,
ellei muuta ole käyttäjäyritystä sitovassa
työehtosopimuksessa sovittu.
9 §. Takuupalkka ja korvaus vuokratyössä toimeksiannon
ulkopuolisena aikana.
9 §:n 1 mom. Säännöksen
mukaan toimeksiannon ulkopuolisena aikana työntekijälle
maksetaan palkka vuokrausyrityksessä sovellettavien
palkkaehtojen mukaisesti.
9 §:n 2 mom. Kirjallinen työsopimus.
Säännöksen mukaan palkka on vahvistettava
kirjallisessa työsopimuksessa.
9 §:n 3 mom. Takuupalkka. Säännöksen
mukaan vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkkaa
siltä ajalta, jolloin työntekijä ei ole
sijoitettuna toimeksiannon mukaisesti johonkin käyttäjäyritykseen
tai osallistu koulutukseen. Takuupalkkana maksetaan kalenterikuukausittain 90 % työntekijän
3 viimeisen kuukauden peruspalkan ja palkanlisien keskiansioista.
Takuupalkka voi kohota enintään 90 %:iin
keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.
3 luku. Erinäisiä säännöksiä
10 §. Seuraamukset.
10 §:n 1 mom. Rangaistussäännökset.
Rangaistuksesta tämän lain 4 §:n
syrjimättömyyden periaatteen tarkoittamien palkkamääräysten
rikkomisesta säädetään rikoslain
(39/1889) 47 luvun 3 §:ssä tai
3 a §:ssä ja tämän
lain 4 §:n syrjimättömyyden
periaatteen tarkoittamien työaikamääräysten
rikkomisesta säädetään rangaistus
rikoslain 47 luvun 2 §:ssä sekä tämän
lain 11 §:n yhdistymisvapautta koskevan määräyksen
rikkomisesta säädetään rangaistus
rikoslain 47 luvun 5 §:ssä.
10 §:n 2 mom. Työsopimuslakirikkomus. Säännöksen
mukaan tämän lain 5 §:n vuokratyösopimuksen
muotoa ja kestoa koskevan määräyksen
rikkomiseen on sovellettava työsopimuslain 13 luvun 11 §:n
2 momentin säännöstä työsopimuslakirikkomuksesta.
11 §. Nähtävänäpito.
Säännöksen mukaan työnantajan
on pidettävä tämä laki ja työsopimuslain
2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus
työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla.
12 §. Valvonta.
Säännöksen mukaan työsuojeluviranomaiset
valvovat tämän lain noudattamista. Työsuojeluviranomaisilla
on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta
jäljennös valvonnan kannalta tarpeellisista asiakirjoista.
13 §. Voimaantulosäännös.
Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Säännöksessä todetaan,
että ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
vuokratyöntekijöiden oikeuksista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan työnantajaan
(vuokratyönantaja), joka on vuokrannut työntekijänsä toisen
työnantajan (käyttäjäyritys)
työhön.
Tätä lakia sovelletaan julkisen työvoimahallinnon
toimintaan silloin, kun se harjoittaa työvoiman vuokrausta.
2 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on huolehtia vuokratyöntekijöiden
suojelusta ja parantaa vuokratyön laatua takaamalla syrjimättömyyden
periaatteen noudattaminen vuokratyöntekijöihin sekä luoda
vuokratyövoiman käytölle asianmukaiset
puitteet, joilla edistetään työpaikkojen luomista
ja työmarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja työllisyyttä.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) vuokratyöntekijällä työsopimuslain
(55/2001) 1 luvun 1 §:n
1 momentissa tarkoitettua työntekijää,
jonka työnantaja on siirtänyt tai aikoo siirtää toisen
työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön;
2) toimeksiannolla sitä ajanjaksoa, jona vuokratyöntekijä on
siirretty käyttäjäyrityksen käyttöön;
ja
3) työvoimanvuokrausalan yrityksellä yksityistä tai
julkista työnantajaa (vuokratyönantaja),
joka on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan
(käyttäjäyritys) käyttöön.
4 §
Syrjimättömyyden periaate
Vuokratyöntekijän olennaisten työolojen
ja työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä vähintään
samantasoiset kuin samaa tai samankaltaista työtä tekevien
käyttäjäyrityksen omien työntekijöiden.
Olennaisia työehtoja ja -oloja ovat:
1) työaikaan perustuvien korvausten ja korotetun palkan
osalta työaikalain (605/1996)
22—25 § sekä 33 §:n
2 ja 3 momentti;
2) työ- ja lepoaikojen noudattamisen osalta työaikalain
6—14, 16—21 ja 26—32 § sekä 33 §:n
1 momentti;
3) vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen määräytymisen
osalta vuosilomalain (162/2005) 5—19 §;
4) palkan määräytymisen ja asuntoedun
osalta työsopimuslain 2 luvun 11 ja 12 § ja
13 luvun 5 §; sekä
5) perhevapaisiin liittyvän sääntelyn
osalta työsopimuslain 4 luvun 2, 8 ja 9 §.
Takuupalkasta vuokratyössä toimeksiannon aikana
sekä palkasta ja takuupalkasta vuokratyöyrityksessä toimeksiantojen
ulkopuolella säädetään tämän
lain 8 ja 9 §:ssä.
5 §
Vuokratyösopimuksen muoto ja kesto
Vuokratyötä koskeva työsopimus tulee
tehdä kirjallisesti, ja se on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole
perustellusta syystä tehty määräajaksi. Työnantajan
aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista
työsopimusta on pidettävä toistaiseksi
voimassa olevana.
Työnantajan (vuokrausyrityksen) ja työntekijän
välillä voidaan sopia määräaikaisesta
työsopimuksesta. Määräaikaisena
työsopimus voidaan solmia enintään 6
kuukauden pituiseksi ajaksi.
Määräajaksi tai määrättyä työtä varten
tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta
voidaan solmia määräaikaisena vain yhden
kerran, ellei opiskelusta tai muista työntekijän
esittämistä henkilökohtaisista syistä johtuen
toisin sovita. Jos on nimenomaisesti sovittu määräajasta,
jonka työsopimus kestää, tai määrätyn
työn suorittamisesta, ei työsopimusta saa irtisanoa
päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos
työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin, katsotaan
työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja
työsuhteen kestoaika luetaan työn alkamisesta.
Käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä tai
työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla
luottamusvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen
vuokratyöntekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus
ja edustaa vuokratyöntekijöitä samalla
tavalla kuin käyttäjäyrityksen työntekijöitä.
Luottamusmiehen ajankäytössä vuokratyöntekijät
rinnastetaan käyttäjäyritykseen työsuhteessa
oleviin työntekijöihin.
6 §
Vakituisen ja laadukkaan työpaikan saantimahdollisuudet
Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava
vuokratyöntekijälle käyttäjäyrityksessä olevista
vapaista työpaikoista, jotta vuokratyöntekijällä olisi mahdollisuus
hakeutua töihin käyttäjäyritykseen.
Tiedottaminen voidaan tehdä yleisellä ilmoituksella,
joka on sopivassa paikassa käyttäjäyrityksessä.
Vuokratyösopimuksen ehdot, joissa kielletään
tai joilla estetään työsopimuksen tekeminen
tai työsuhteen solmiminen käyttäjäyrityksen
ja vuokratyöntekijän välille toimeksiannon päätyttyä tai
sen aikana, ovat mitättömiä.
Edellä 2 momentissa säädetty ei rajoita
järjestelyjä, joiden nojalla julkiset tai yksityiset
työvoimanvuokrausalan yritykset saavat kohtuullisen korvauksen
käyttäjäyritykselle suorittamistaan vuokratyöntekijöiden
palvelukseen asettamiseen, palkkaukseen ja koulutukseen liittyvistä palveluista.
Vuokrausyritykset eivät saa periä työntekijöiltään
maksua vastineeksi toimeksiantojen järjestämisestä käyttäjäyrityksissä tai
siitä, että työntekijä tekee
työsopimuksen käyttäjäyrityksen
kanssa toimeksiannon päätyttyä tai sen
aikana käyttäjäyrityksessä.
Vuokratyöntekijöillä on oikeus käyttää käyttäjäyrityksen
sosiaalipalveluita ja muita vastaavia palveluita sekä yhteisiä tiloja
samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen
omat työntekijät.
7 §
Vuokratyöntekijöiden työsuhteissa
sovellettava työehtosopimus
Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa
sovellettavaan työehtosopimukseen noudatetaan työsopimuslain
2 luvun 9 §:n säännöstä.
2 luku
Takuupalkka
8 §
Takuupalkka vuokratyössä toimeksiannon aikana
Toimeksiannon mukaisessa työssä tunti- tai kuukausipalkka
lasketaan vastaamaan käyttäjäyrityksen
vastaavan työntekijän keskiansiotasoa, johon sisältyy
suorituspalkka, urakkapalkka, palkkio, bonus sekä provisio.
Henkilökohtainen tunti- tai kuukausipalkka ei saa alittaa jäljempänä 9 §:ssä määrättyä
takuupalkkaa.
Peruspalkan lisäksi maksettavat palkanosat lasketaan
jälkikäteen enintään kolmen
kuukauden kuluttua edellisen laskentajakson päättymisestä,
ellei muuta ole käyttäjäyritystä sitovassa työehtosopimuksessa
sovittu.
9 §
Takuupalkka ja korvaus vuokratyössä toimeksiannon
ulkopuolisena aikana
Toimeksiannon ulkopuolisena aikana työntekijälle
maksetaan palkka vuokrausyrityksessä sovellettavien palkkaehtojen
mukaisesti.
Palkka on vahvistettava kirjallisessa työsopimuksessa.
Vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkkaa siltä ajalta,
jolloin työntekijä ei ole sijoitettuna toimeksiannon
mukaisesti johonkin käyttäjäyritykseen
tai osallistu koulutukseen. Takuupalkkana maksetaan kalenterikuukausittain
90 % työntekijän 3 viimeisen
kuukauden peruspalkan ja palkanlisien keskiansioista. Takuupalkka
voi kohota enintään 90 %:iin
keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.
3 luku
Erinäisiä säännöksiä
10 §
Seuraamukset
Rangaistus tämän lain 4 §:n
syrjimättömyyden periaatteen tarkoittamien palkkamääräysten rikkomisesta
säädetään rikoslain (39/1889)
47 luvun 3 §:ssä tai 3 a §:ssä,
ja rangaistus tämän lain 4 §:n
syrjimättömyyden periaatteen tarkoittamien työaikamääräysten
rikkomisesta säädetään rikoslain
47 luvun 2 §:ssä, sekä rangaistus tämän
lain 11 §:n yhdistymisvapautta koskevan määräyksen
rikkomisesta säädetään rikoslain
47 luvun 5 §:ssä.
Lisäksi tämän lain 5 §:n
vuokratyösopimuksen muotoa ja kestoa koskevan määräyksen
rikkomiseen on sovellettava työsopimuslain 13 luvun 11 §:n
2 momentin säännöstä työsopimuslakirikkomuksesta.
11 §
Nähtävänäpito
Työnantajan on pidettävä tämä laki
ja työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu
yleissitova työehtosopimus työntekijöiden
vapaasti saatavilla työpaikalla.
12 §
Valvonta
Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän
lain noudattamista. Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus
saada työnantajalta jäljennös valvonnan
kannalta tarpeellisista asiakirjoista.
13 §
Voimaantulosäännös
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
_______________
Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta
2007
- Markus Mustajärvi /vas
- Minna Sirnö /vas
- Jyrki Yrttiaho /vas
- Matti Kauppila /vas
- Matti Kangas /vas
- Annika Lapintie /vas
- Erkki Virtanen /vas
- Pentti Tiusanen /vas
- Claes Andersson /vas
- Veijo Puhjo /vas
- Esko-Juhani Tennilä /vas
- Paavo Arhinmäki /vas
- Mikko Kuoppa /vas
- Tero Rönni /sd
- Saara Karhu /sd
- Anneli Kiljunen /sd
- Martti Korhonen /vas
- Merja Kyllönen /vas
- Unto Valpas /vas
- Raimo Vistbacka /ps
- Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
- Timo Soini /ps
- Johanna Ojala-Niemelä /sd
- Maria Guzenina-Richardson /sd
- Marko Asell /sd
- Marjaana Koskinen /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Heli Paasio /sd
- Esa Lahtela /sd
- Rakel Hiltunen /sd
- Leena Rauhala /kd
- Tarja Tallqvist /kd
- Tommy Tabermann /sd
- Jaakko Laakso /vas
- Reijo Laitinen /sd
- Kari Rajamäki /sd
- Tuula Väätäinen /sd
- Satu Taiveaho /sd
- Katja Taimela /sd
- Jukka Gustafsson /sd
- Matti Saarinen /sd