Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan Suomessa yli puolet opiskelijoista käy opintojen ohella töissä, joko jatkuvasti tai jaksoittain. Työssäkäynti on yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Yliopisto-opiskelijoista on opintojen ohessa työsuhde 56 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 58 prosentilla. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 53 prosenttia käy työssä opintojen ohella.
Työ- ja elinkeinoministeriön laajaan aineistoon perustuvassa kyselytutkimuksessa (TEM julkaisuja 26/2012) on selvitetty opiskeluaikaista työssäkäyntiä ja sen vaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan työnantajan näkökulmasta yliopisto-opiskelijat ovat joustavaa ja haluttua reservityövoimaa. Opiskelija pystyy palaamaan helposti opintojen pariin työllisyystilanteen heikentyessä. Opiskelijat tekevät työtä loma-aikana, opintojen loppuvaiheessa, säännöllisesti tai lyhytkestoisesti. Lähes 70 prosenttia vastaajista oli tehnyt töitä, jotka liittyvät heidän opiskelualaansa.
Huomattavan monet olivat vielä viisi vuotta valmistumisensa jälkeen saman tyyppisissä työtehtävissä, joita he olivat tehneet opiskeluaikanaan ja opiskelunsa loppuvaiheessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat suomalaisten opiskelijoiden siirtyvän työelämään melko joustavasti. Opintojen loppuvaiheessa varsin monet ovat opiskelijastatuksestaan huolimatta jo työssä käyviä veronmaksajia. Heidän kohdallaan on kysymys enemmänkin työn ohella opiskelusta kuin työn tekemisestä opiskelun ohella.
Sen lisäksi, että opiskelun ohella työssäkäynti on monelle toimeentulon kannalta välttämätöntä, sillä on useita muita myönteisiä vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan työssäkäynti lisää opiskelumotivaatiota.
Tärkeä etu opiskelun aikaisesta työkokemuksesta on myös kokemuksen tuoma hyöty työpaikan saamisessa valmistumisen jälkeen. Kyselytutkimukseen vastanneille oli tärkeää taloudellisen perusteen lisäksi työkokemuksen kartuttaminen, ja työn tekemistä sinällään pidettiin tärkeänä. Työssä käyminen tarjoaakin opiskelijoille elintason kohenemisen lisäksi myös parempia tulevaisuuden näkymiä. Opiskelijat investoivat omaan tulevaisuuteensa hankkimalla työkokemusta, mikä parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Opiskelujensa ohella työssä käyneet ovat valmistumisensa jälkeen työmarkkinoilla selvästi paremmassa asemassa kuin pelkästään opintoihinsa keskittyneet ja vähäisen työkokemuksen turvin työmarkkinoille siirtyneet. Kyselytutkimuksen mukaan myönteiset vaikutukset näkyivät myös korkeampina tuloina. Opiskeluaikanaan paljon työssä käyneiden bruttotulot kuukaudessa olivat huomattavasti korkeammat kuin vähemmän töitä tehneillä.
Opiskeluaikaisella työnteolla on pitkälle työuraan ulottuvia myönteisiä vaikutuksia. Opiskeluaikanaan runsaasti töitä tehneillä myös työttömyyskokemukset ovat huomattavasti harvinaisempia kuin muilla. Opiskeluaikainen työssäkäynti antaa hyvän suojan työttömyyttä vastaan.
Opintojen ohella töitä tehneet ovat arvokkainta työvoimaa yrityksille ja muille työnantajille, minkä vuoksi opiskelujen ohella tapahtuvalla työssäkäynnillä on mittava myönteinen taloudellinen vaikutus laajemmin yhteiskunnalle.
Jos opiskelija käy työssä toisella paikkakunnalla, hänen on palattava opintojensa pariin. Sen vuoksi hänellä on oltava työasunnon lisäksi asunto vakituisen asunnon paikkakunnalla. Samoin kuin yksinasujalla on tarve palata työasunnoltaan vakituiseen asuntoon hoitamaan toista varsinaista työtään, niin myös opiskelijalla on yhtäläinen tarve palata työasunnoltaan hoitamaan opintojaan.
Opiskelun aikainen työssäkäynti on yleistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää, ja sillä on mittavat myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tämän vuoksi asia tulee ottaa riittävästi huomioon myös lainsäädännössä. Opiskelujen ohella toisella paikkakunnalla työssä käyvä voidaan hyvin perustein rinnastaa verovelvolliseen, jolla on työasunnon lisäksi vakituinen asunto toisen varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi.