Lapsen sijaishuollon järjestämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen huostaan ottamisen ja sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt (lastensuojelulain 45 §). Valitettavasti tämä ei ole taannut muun muassa päivähoitopaikkaa huostaan otetuille ja sijoitetuille lapsille, mikä on ilmeisessä ristiriidassa voimassa olevan lasten päivähoidosta annetun lain hengen kanssa.

Esimerkiksi taannoisessa päätöksessään korkein hallinto-oikeus (KHO: 28.10.2004, taltionumero 2741, diaarinumero 139773/01) katsoi, että sijaisvanhemmilla ei ollut päivähoitolain 2 ja 11 a §:n mukaista subjektiivista oikeutta hakea sijaislapsilleen päivähoitopaikkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseinen oikeus on vain lasten huoltajilla. Kunnassa K huostaan otetut kaksi alle kouluikäistä lasta sijoitettiin sijaisperheeseen kaupungissa E. Sijaisvanhemmat hakivat lapsille päivähoitopaikkaa kotinsa läheltä E:stä, ja lapset saivat päivähoitopaikat. E:n kaupunki puolestaan haki K:lta korvausta lapsille tarjotusta päivähoidosta lastensuojelulain 45 §:n mukaisesti. K:n kunta riitautti tämän vaatimuksen.

Lastensuojelulain mukaan huostaan otettujen lasten tarvitsemista palveluista ja tukitoimista sovitaan huoltosuunnitelmassa. Palveluja järjestävä kunta (lapsen asuinkunta) ja lapsen huostaan ottanut kunta käyvät ko. ratkaisussakin todetut yhteistyöneuvottelut palvelujen järjestämisestä ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Huoltosuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa, sijaishuollon edustajien sekä sosiaalilautakunnan edustajien kesken. Tarvittaessa huoltosuunnitelman lisäksi laaditaan sitä täydentävä hoito- ja kasvatussuunnitelma. Suunnitelmia tarkistetaan tarpeen mukaan. Lapsen tarvitsemasta päivähoidosta sovitaan huoltosuunnitelmassa.

KHO:n ratkaisu on siten voimassa olevan lastensuojelulainsäädännön periaatteiden mukainen. Lopputulosta voi kuitenkin kritisoida siitä näkökulmasta, että päivähoito on lapsen etu. Valitettavasti KHO:n päätöksellä evätään lasten päivähoito-oikeus sekä hyväksytään tilanne, että sijaishuollon järjestämisestä vastannut kunta ei joudukaan päivähoitoa korvaamaan.

Lastensuojelun sijaishuollon tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä auttamalla lapsiperheitä elämään yhdessä ja antamalla lapsille ja nuorille sijaishuollossa turvallisuutta, välittämistä ja mahdollisimman normaali arki.

Sijaisperheitä on usein todella vaikeata saada, ja on täysin kohtuutonta asettaa sijaisperheet muita perheitä huonompaan asemaan. Pelkästään kasvatustyö on usein keskivertoa vaativampaa lasten aikaisempien kokemusten vuoksi. Ja lasten usein liiankin kovat kokemukset ennen huostaanottoa edellyttävät, että sijaishuollon yhteydessä heille taataan mahdollisimman normaali arki.

Lasten päivähoidosta annetun lain tarkoitus on taata kaikille lapsille oikeus päivähoitoon. Koska näin ei käytännössä kuitenkaan tapahdu, lasten päivähoitolakia on ilmeisesti tarvetta täsmentää lisäämällä päivähoitoon oikeutettujen joukkoon myös sijaisvanhemmat. Kustannuksista vastaa edelleen se kunta, jossa lapsen huostaan ottamisen ja sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt.