Aloite on osa Keskustan vaihtoehtoa turhan byrokratian ja sääntelyn vähentämiseksi. Aloitteessa esitetään, että First North -kauppapaikan osinkoverotusta muutetaan siten, että osinkoverotus säilyisi listaamattomien yhtiöiden verotuksellisen aseman mukaisena. Lisäksi aloitteessa esitetään, että julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatavat osingot olisivat verovapaita 1 000 euroon saakka.

Listaamattomien ja pörssiin listattujen osakeyhtiöiden verokohtelu poikkeaa toisistaan. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan edullisimmallaan siten, että osakkeen arvolle lasketusta 8 prosenttia vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Yksityishenkilön saamasta pörssiosingosta sen sijaan aina 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.

Listaamattomien yritysten ja pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien erilainen verokohtelu muodostaa selkeän kynnyksen ja jopa kannustinesteen listautumiselle pörssin kevyemmin säännellylle First North -listalle. Koska avainomistajien osinkoverotus kiristyisi listautumisen myötä, voi listautuminen jäädä toteutumatta, vaikka sitä muutoin yrityksessä harkittaisiinkin.

Mikäli listautumispäätös jää tekemättä, voi tämä samalla tarkoittaa sitä, että yrityksen mahdollisuudet saada lisää omaa pääomaa heikentyvät. Puutteellisen oman pääoman vuoksi yritys ei myöskään saa velkarahoitusta harkitsemiinsa investointeihin, jolloin investoinnit eivät toteudu. Tämä ketju johtaa lopulta siihen, että potentiaaliset työpaikat jäävät syntymättä, kun investointi jäädytetään rahoitushaasteiden vuoksi. Yrityksen omistajat voivat myös päätyä myymään yritystoiminnan johonkin sellaiseen maahan, jossa yrityksiä kannustetaan aktiivisemmin kasvu-uralle.

Suomen ja Ruotsin välillä on merkittävä ero siinä, miten yrityksiä on listautunut pörssiyritysten mittakaavassa pienille ja kasvunälkäisille yhtiöille tarkoitetulle Firsh North -listalle. Vajaan kymmenen vuoden kuluessa Ruotsissa tällaisia yhtiöitä on listautunut jo yli 160, kun Suomessa listautumisia on ollut vain muutama. Ero on radikaali maissa, jotka muutoin ovat monilta osiltaan varsin samankaltaisia. Keskeinen ero on siinä, että Ruotsissa pörssilistautuminen ei muodosta samanlaista veroloukkua kuin Suomessa.

Ruotissa Firsth North -listalle listautuneet yritykset ovat keränneet yhteensä jo pitkästi yli 1,5 miljardia euroa markkinaehtoista pääomaa, jonka turvin ne ovat voineet kasvaa rohkeasti. Näihin yrityksiin on syntynyt jo yli 20 000 uutta työpaikkaa.

First North -kauppapaikalle ensisijaisesti listautuvien yhtiöiden verotuksellista asemaa tulee muuttaa siten, että niistä saatavien osinkojen verotus vastaa listaamattomien yhtiöiden osinkoja. Kasvuyhtiöille luodaan näin neutraali mahdollisuus hakea pääomaa pörssin markkinapaikalta.

Tämä muutos siirtäisi listayhtiöiden osinkoverotuksen liittyvän kannustinongelman siihen vaiheeseen, jolloin yritys aikanaan päättäisi siirtyä pörssin päälistalle kasvettuaan sitä ennen tarpeeksi suureksi. Tässä vaiheessa osinkoverotukseen liittyvä ongelma ei kuitenkaan enää olisi niin merkityksellinen kysymys, että se muodostaisi esteen muutokselle, koska yhtiön omistus olisi jo joka tapauksessa hajaantunut. Varsinaiselle pörssilistalle siirtyminen olisi tällöin luonteva valinta kovaan kasvuvauhtiin päässeelle yritykselle.

Muuttamalla First North -listan osinkojen verotusta voitaisiin listayhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden verotuksen poikkeavuudesta johtuvaa osinkoverotuksen kannustinongelmaa joka tapauksessa siirtää tuntuvasti nykyistä yhtiökokoa suurempaan kokoluokkaan.

Lisäksi Keskustan osinkoveromallissa listatuista yrityksistä nostettavat enintään 1 000 euron osingot olisivat verovapaita. Muutoin listattujen yhtiöiden osingot olisivat kokonaan pääomaverotuksen piirissä. Näin kannustetaan yksityisiä ihmisiä osakesäästämiseen ja kansankapitalismiin.