Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
LA 80/2003 vp - Päivi Räsänen /kd
Tarkistettu versio 2.0
Lakialoitteessa ehdotetaan adoptiolasten seitsemän vuoden ikärajan nostamista viiteentoista vuoteen vanhempainrahan saamisen ehtona.
Kotimaisten adoptioiden vuosittainen kokonaismäärä on nykyään noin 35—50 vuodessa. Adoptioista suurin osa tapahtuu ulkomailta ja lasten ollessa hyvin nuoria. Vuosina 1985—2002 adoptiolapsia tuli Suomeen 2 070 ja heistä 1 815 eli noin 88 % oli alle kuusivuotiaita. Viime vuonna Suomeen tulleista 246 lapsesta 12 oli täyttänyt seitsemän vuotta.
Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen vanhempi joutuu käytännön syistä pitämään palkatonta vapaata adoption alussa. Alkuvaiheessa vanhemmilla on paljon hoidettavia asioita sosiaalityöntekijän seurantakäynneistä adoptiovahvistukseen ja kansalaisuusilmoitukseen. Lapselle tehdään myös erilaisia terveystutkimuksia. Ulkomailta adoptoitu seitsemän vuotta täyttänyt lapsi tai nuori ei voi aloittaa koulunkäyntiään välittömästi. Hänelle kartoitetaan sopivaa luokka-astetta turhien luokanvaihtojen välttämiseksi. Uuden kielen opettelu asettaa omat rajoituksensa.
Palkattoman vapaan pitäminen on vanhemmille merkittävä taloudellinen rasite. Tämä koskee erityisesti yksin adoptiota hakevia, joita on vanhempien adoptiolasten kohdalla suhteessa enemmän. On tärkeää, että myös yli seitsemänvuotiaana adoptoitavan lapsen vanhemmille taataan vanhempainrahakausi. Tämän lakialoitteen ehdottaman muutoksen aiheuttamat lisäkustannukset olisivat esimerkiksi vuonna 2001 olleet noin 80 000 euroa. Käytännössä uusia hakemuksia tulisi vuosittain kuitenkin vain muutama, koska vanhimmat adoptiolapset saapuvat Suomeen tyypillisesti sisarussarjan mukana. Lakimuutos toisi valtiolle vain vähäisen lisäkustannuksen, mutta se olisi tärkeä tuki seitsemän vuotta täyttäneen lapsen perheelle adoptiosuhteen ensimmäisinä kuukausina.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 21 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1075/2002, seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oikeus saada vanhempainrahaa ja osittaista vanhempainrahaa 4 momentin mukaisesti osa-aikatyötä tehtäessä on myös sellaisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa viittätoista vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edellyttäen, että vakuutettu osallistuu lapsen hoitoon eikä ole vanhempainrahakauden aikana ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä oikeutta ei ole kuitenkaan sellaisella vakuutetulla, joka on ottanut ottolapsekseen vuotta vanhemman lapsen ja on avioliitossa tai avioliittoa solmimatta elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhemman tai ottovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Vanhempainrahaan tai osittaiseen vanhempainrahaan oikeutetulla isällä on vastaavasti oikeus isyysrahaan.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2003