PERUSTELUT
Pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmä perustuu
eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin
(1037/2004) sekä jätelakiin
(1072/1993) ja sen nojalla annettuun
valtioneuvoston asetukseen eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmästä (180/2005).
Valmisteveroa peritään enintään
viiden litran suuruisista pakkauksista 51 senttiä litralta.
Veroa ei peritä kartongista valmistetuista pakkauksista
eikä sellaisten juomien pakkauksista, joita tuotetaan alle
50 000 litraa vuodessa.
Juomapakkauslain 6 §:n 1 momentin
nojalla verosta saa vapautuksen, jos kuuluu lain 3 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun toimivaan palautusjärjestelmään,
jossa pakkaus täytetään uudelleen tai
hyödynnetään raaka-aineena. Näin vero
kannustaa tuottajia edistämään pakkausten palauttamista
ja siten uudelleenkäyttöä.
Palautusjärjestelmää pidetään
yleisesti onnistuneena. Pantillisten lasipullojen palautusaste oli
vuonna 2010 lähes 100 prosenttia. Pantillisissa alumiinitölkeissä päästiin
94 prosentin ja muovipulloissakin 92 prosentin palautusasteeseen.
Järjestelmä on helppokäyttöinen,
koska palautuspisteitä on runsaasti päivittäistavarakaupoissa
ympäri maata. Panttimaksun ansiosta palautus on myös
kuluttajalle kannustava. Kyselyn mukaan pantti on tärkein
syy palauttamiseen liki puolella kuluttajista.
Juomapakkausten palautus on vähentänyt kaatopaikalle
päätyvän jätteen määrää huomattavasti.
Isolle osalle kuluttajista halu vähentää jätettä on
tärkeä peruste palauttaa pakkaukset.
Pakkausalan ympäristörekisterin mukaan kaatopaikalle
päätyy yhä 106 000 tonnia pakkausjätettä vuodessa.
Palautusjärjestelmään ei voi toimittaa
kaikkia juomapakkauksia, esimerkiksi kartonkitölkkejä tai
mehutiivistepulloja, eikä muita nestepakkauksia, kuten
ruokaöljy- ja etikkapulloja.
Palauttaa ei voi myöskään säilyketölkkejä tai -purkkeja,
vaikka ne ovat usein kooltaan, muodoltaan ja lasisten purkkien tapauksessa
myös materiaaliltaan vastaavanlaisia kuin palautettavat
juomapakkaukset. Lisäksi palautuksen ulkopuolelle jäävät
kaikki muut kuin elintarvikepakkaukset, esimerkiksi autojen lasinpesunesteen pakkaamiseen
käytetyt muovipullot.
Vuonna 2010 Suomessa kierrätettiin pakkausjätteestä 55
prosenttia. Eri pakkausmateriaaleissa on suuria eroja: kuitupakkauksia
kierrätetään hyvin, mutta muovissa päästään
vain runsaan neljänneksen kierrätysasteeseen.
EU:n tilastojen mukaan esimerkiksi Tanskassa ylletään
pakkausjätteessä 84 prosentin kierrätysasteeseen.
Valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymässä valtakunnallisessa
jätesuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu kierrättää yhdyskuntajätteistä vähintään
puolet vuoteen 2016 mennessä. Seurantaraportissa todettiin,
että vuonna 2009 kierrätysaste oli vasta kaksi
kolmasosaa tuosta. Raportin mukaan tavoite ei tule täyttymään
ilman tehostavia toimenpiteitä. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa
edellytetään pakkausjätteen uudelleenkäytön
ja kierrätyksen tehostamista.
Juomapakkauksia varten on luotu kattava palautusverkosto, johon
kuuluu 3 000—4 000 automaattia. Palautuslaitteissa
pakkausten tunnistus perustuu viivakoodeihin, joten järjestelmää on
teknisesti mahdollista laajentaa koskemaan uusia pakkauksia. Lisäksi
pakkauksia vastaanotetaan monissa pisteissä manuaalisesti.
Tanskassa pakkausvero koskee muitakin kuin juomapakkauksia.
Kanadan provinsseista mm. Ontariossa ja Brittiläisessä Kolumbiassa
pantti koskee myös kartonkisia Tetra-pakkauksia.
Lakialoitteessa esitetään, että juomapakkauksia
koskeva vero laajennetaan koskemaan muita elintarvikepakkauksia,
kuten metallisia ja lasisia säilyketölkkejä ja
-purkkeja. Verosta vapautuksen saavat ne pakkaukset, jotka voi palauttaa panttia
vastaan palautusjärjestelmään.
Vero määräytyy nykyiseen tapaan pakkauksen
tilavuuden mukaan. Veron taso pysyy nykyisellään
51 sentissä litralta pakattua tuotetta.
Aloitteessa esitetään siirtymäajaksi
kolme vuotta, jonka aikana uusien pakkaustyyppien valmistevero on
puolet suunnitellusta tasosta. Siirtymäaika antaa toimijoille
mahdollisuuden varautua muutokseen hyvissä ajoin.