Kansalaisaloitteista on tullut erittäin suosittu vaikuttamisen muoto vaalien välillä. Alle 18-vuotiaat keräävät jo nyt ahkerasti allekirjoituksia kansalaisaloitteisiin. Tilanne on nuorten osallistumisen kannalta kiusallinen, sillä he eivät voi itse allekirjoittaa kansalaisaloitteita, joihin kuitenkin ovat keräämässä allekirjoituksia toreilla ja tapahtumissa. Suomessa varsinkin vaalikeskusteluissa käytävälle pohdinnalle äänestysikärajoista tyypillistä on ollut se, että yhtä mieltä on oltu ainakin siitä, että nuorten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia on pystyttävä lisäämään.  

Allekirjoitusikärajan laskeminen olisi eduskunnalta yksi konkreettinen teko tavoitteen eteen. 16- ja 17-vuotiaiden lisääminen allekirjoitusoikeudellisten ikäluokkien joukkoon ei aiheuta tarvetta muuttaa eduskuntakäsittelyyn vaadittavaa 50 000 allekirjoituksen rajaa. Kansalaisaloitelaki tuli voimaan vuonna 2012, ja siitä tähän päivään mennessä eduskunnan käsittelyyn on edennyt vain 37 kansalaisten tekemää aloitetta, kun samalla aikavälillä eduskuntaan on tullut käsiteltäväksi hallituksen kautta 1 840 esitystä ja 683 kansanedustajien tekemää lakialoitetta. Suoran demokratian osuus lakimuutokseen tähtäävistä käsittelyistä on ollut siis vain 1,5 %. Ikärajan laskeminen 16 ikävuoteen olisi askel kohti sitä, että nuoria saataisiin kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista ja demokratian vaalimisesta.