Törkeässä lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä on kyse lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta erityisen tuomittavalla tavalla loukkaavasta rikoksesta. Törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt vahingoittaa uhriaan vakavalla, mahdollisesti koko elämän ajan vaikuttavalla tavalla. 

Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan voimassa olevan lain mukaan muun muassa se, joka syyllistyy lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön siten, että hyväksikäytön kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa, ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös muun muassa se, joka syyllistyy mainittuun rikokseen niin, että rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla tai siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle hänen tekijää kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen tai muuten tekijästä erityisen riippuvaisen asemansa vuoksi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. 

Voimassa olevan rikoslain 20 luvun 7 §:n mukaan minimirangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on yksi vuosi vankeutta. Rikoslain 6 luvun 9 §:n 1 momentin pääsäännön nojalla määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus tuomitaan ehdollisena. Tällöin törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt ei joudu tekonsa seurauksena lainkaan "kiven sisälle". Tämä ei ole yleisen oikeustajun mukaista. 

Kahden vuoden tai sitä pidemmät vankeusrangaistukset taas tuomitaan lähes aina ehdottomina. Korottamalla minimirangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen voimme käytännössä varmistaa sen, että törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen.