Perustelut
Lakivaliokunta yhtyy valtioneuvoston yleisesti myönteiseen
arvioon Haagin ohjelmasta ja tarpeesta jäsenvaltioiden
suurempaan sitouttamiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen
vahvistamiseksi. Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella
Tampereen Eurooppa-neuvosto hyväksyi hyvin kunnianhimoisen
tavoiteohjelman, joka on edelleen osittain toteuttamatta. Valiokunta
pitää tärkeänä oikeus-
ja sisäasioiden kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman
hyväksymistä lähivuosille, jotta vältyttäisiin
tulevaisuudessa lainsäädännön
painottumiselta liiaksi tietylle sektorille, kuten on ymmärrettävästi
tapahtunut viime vuosien terroritekojen seurauksena. Oikeus- ja
sisäasioiden kehittäminen tukee Euroopan
unionin sisämarkkinoiden toimintaa edistämällä kansalaisten
ja yritysten liikkumista unionissa ja torjumalla vapaan liikkuvuuden
negatiivisia vaikutuksia. Valiokunta pitää jatkossakin
tärkeänä lainsäädännön keskittämistä rajat
ylittävään toimintaan.
Haagin ohjelma pitää sisällään
lukuisia lainsäädännön ja muita
toimia kaikilla oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Ohjelma
on erittäin kunnianhimoinen ja asettaa suuria paineita
Euroopan unionin kaikille toimielimille, jos tavoitteet aiotaan
saattaa voimaan suunnitellussa ajassa. Todellisuudessa niin komission
kuin lainsäätäjinä toimivien
neuvoston ja Euroopan parlamentin resurssit ovat rajallisia, ja
myös laajentunut unioni asettaa omat hidasteensa asioiden
eteenpäin viemiselle. Toisaalta loppuvuodesta 2006 mahdollisesti
voimaan tuleva uusi Euroopan unionin perustuslaki tehostanee osittain
lainsäädännön hyväksymistä määräenemmistöpäätöksenteon
lisääntyessä.
Tavoitteiden toteuttamiseksi resursseja ei tule jakaa turhan
moniin hankkeisiin, vaan tärkeämpää on
keskittyä olennaiseen. Valiokunta pitää valtioneuvoston
tavoin oikeusasioiden alalla keskeisimpinä tavoitteina
voimassa olevien instrumenttien täysimääräistä täytäntöönpanoa, nykyisten
rakenteiden puitteissa toteutettavan operatiivisen yhteistyön
tehostamista ja vastavuoroisen tunnustamisen vahvistamista oikeudellisen
yhteistyön kulmakiveksi. Kunnianhimoisten tavoitteiden
toteuttamisessa tärkeä osa on myös toimeenpanon
seurannalla ja lainsäädännön
voimaansaattamisen arvioinnilla. Valiokunta pitää hyvin
merkittävänä Suomen roolia tulevan puheenjohtajuuskauden
aikana tehtävän välitarkastelun valmistelussa.
Lisäksi valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen
yhteisen arviointijärjestelmän kehittämisen
tärkeydestä Euroopan unionin perustuslain III-260
artiklan mukaisesti.
Tampereen Eurooppa-neuvostossa oikeudellisen yhteistyön
kulmakiveksi hyväksyttiin vastavuoroinen tunnustaminen,
joka on sittemmin kirjattu myös Euroopan unionin perustuslakiin. Käytännössä keskinäinen
luottamus muiden jäsenvaltioiden viranomaisten päätöksiin
ja toimiin on ollut melko heikkoa. Valiokunta pitää yhtenä Haagin
ohjelman keskeisimpänä prioriteettina aidon luottamuksen
lisäämistä jäsenvaltioiden välillä.
Ilman luottamusta oikeusviranomaisten päätösten
vastavuoroinen tunnustaminen ei toteudu. Yhteisen arviointijärjestelmän luominen
voisi omalta osaltaan lisätä luottamusta jäsenvaltioiden
välillä. Vastavuoroisen tunnustamisen heikko toteutuminen
lisää osaltaan paineita siirtyä lainsäädännön
harmonisointiin silloin, kun sitä muutoin ei pidettäisi
tarpeellisena. Valtioneuvoston tavoin valiokunta suhtautuu varauksellisesti
harmonisoinnin lisäämiseen oikeudellisessa yhteistyössä.
Siviili- ja rikosoikeuden yhteistyössä valiokunta
pitää keskeisimpänä vastavuoroisen
tunnustamisen vahvistamista muun muassa yhtenäistämällä prosessuaalisia
vähimmäisvaatimuksia sekä tuomioiden tunnustamista,
tuomioistuimien toimivaltaa ja lainvalintaa koskevia säännöksiä.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota
siihen, että oikeus- ja sisäasioiden yhä laajenevalle toiminnalle
osoitetaan tarvittavat henkilöresurssit niin kansallisella
kuin EU-tasollakin. Komissio on esittänyt sektorille kasvavaa
osuutta vuosien 2007—2013 rahoituskehyksissä.
Valtioneuvosto pitää oikeus- ja sisäasioita
yhtenä painopistealueenaan, ja tämä tulee
huomioida myös Suomen näkemyksissä rahoituskehysneuvotteluissa.
Perusoikeuksien asema vahvistuu unionissa entisestään
Euroopan unionin perustuslain myötä, ja siksi
on perusteltua panostaa aiempaa enemmän unionin sisäiseen
seurantaan ja tutkimukseen perusoikeuksien alalla. Valiokunta pitää yhtenä vaihtoehtona
Wienissä sijaitsevan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen laajentamista
perusoikeusvirastoksi, joka keskittyy perusoikeuksien toteutumisen
seurantaan ja analysointiin EU:ssa. Sen ohella perusoikeuksien
merkitys tulee huomioida myös komission lainvalmistelutyössä.
Lisäksi valiokunta toivoo Suomen edistävän
kaikin keinoin Euroopan unionin liittymistä Euroopan
neuvoston ihmisoikeussopimukseen Euroopan unionin perustuslain tultua
voimaan.
Jäsenvaltioiden viranomaisten välisen tietojenvaihdon
kehittäminen ja lisääminen on ollut yksi
keskeisimmistä keinoista oikeudellisen yhteistyön
edistämisessä. Tietojenvaihto on välttämätön
edellytys niin kansainvälisen rikollisuuden torjumisessa
kuin vastavuoroisen tunnustamisen toteuttamisessa siviilioikeuden
puolella. Valiokunta pitää tärkeänä,
että valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota
tietosuojan turvaamiseen valmisteltaessa oikeus- ja sisäasioiden
alan lainsäädäntöä.
Monilla lainsäädäntöhankkeilla
on vaikutusta kansalaisten keskeisimpiin perusoikeuksiin, joiden
tasoa ei tule heikentää rajat ylittävän
yhteistyön nimissä.
Valiokunta toivoo, että valtioneuvosto edistää Eurojustin
toiminnan kehittämistyötä jäsenvaltioiden
syyttäjäviranomaisten yhteistyön edelleen
vahvistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Eurojustin toiminnan
kehittämisen myötä perusteet eurooppalaisen
syyttäjäviraston perustamiseksi tulevaisuudessa
vähenevät.