Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 17 päivänä maaliskuuta 2005 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (tuomittujen siirtäminen EU:n jäsenvaltioiden välillä) (U 10/2005 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että lakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, oikeusministeriö
ylitarkastaja Raili Matinpuro, Rikosseuraamusvirasto
Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat tammikuun 24 päivänä 2005 tehneet Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (unionisopimus) 31 artiklan 1 kohdan a alakohtaan ja 34 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuvan aloitteen puitepäätökseksi, joka koskee vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon siirtämistä siihen valtioon, jonka kansalainen tuomittu on tai jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. Puitepäätöksen tarkoituksena on edelleen kehittää niitä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon siirtämistä koskevia järjestelyjä, jotka perustuvat Strasbourgissa 21.3.1983 tehtyyn tuomittujen siirtämistä koskevaan yleissopimukseen ja sen Strasbourgissa 18.12.1997 tehtyyn lisäpöytäkirjaan.
Valtioneuvosto kannattaa sitä, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovellettaisiin vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon ja tuomittujen siirtämiseen EU-valtioiden välillä ehdotetulla tavalla. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen ulottaminen vankeusrangaistuksiin mainitaan 5 päivänä marraskuuta 2004 hyväksytyssä Haagin ohjelmassa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseksi Euroopan unionissa.
Se, että vankeusrangaistus siirrettäisiin tuomitun kotivaltioon, voisi edistää tuomitun mahdollisuuksia sopeutua siihen yhteiskuntaan, johon hän vapautumisensa jälkeen joka tapauksessa asettuu. Myös ulkomaalaisten vankien rikollisuuteen liittyvä verkostoituminen vankilassaoloaikana saattaisi ainakin jossain määrin vähentyä.
Edellä selostetun mukaisesti puitepäätöksen lähtökohtana on, että täytäntöönpanovaltiolla on velvollisuus suostua täytäntöönpanon siirtoon. Lisäksi puitepäätöksessä on määräajat siirtämiselle. Siten puitepäätös voisi nopeuttaa siirtämistä ja sitä kautta vähentää niitä ongelmia, joita tähänastisessa yhteistyössä on ilmennyt.
Suomalaisia vankeja on Pohjoismaiden ulkopuolisten EU-maiden vankiloissa hyvin vähän. Pohjoismaisia säännöksiä toisaalta olisi mahdollista soveltaa edelleen. Siten ei ole todennäköistä, että muista EU-maista Suomeen siirrettävien vankien lukumäärä puitepäätöksen voimaantulon seurauksena merkittävästi lisääntyisi.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta antaa tukensa Suomen, Ruotsin ja Itävallan tekemälle ehdotukselle puitepäätökseksi tuomittujen siirtämisestä EU:n jäsenvaltioiden välillä. Ehdotus edistää osaltaan päätösten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä ja sisältyy äskettäin komission hyväksymään Haagin toimintaohjelmaan.
Suomella on pitkä kokemus tuomitun vangin tai tuomion täytäntöönpanon siirroista Pohjoismaiden välillä. Yhteistyö Pohjoismaiden viranomaisten kanssa on vakiintunutta ja toiminut hyvin. Samoin olemme ratifioineet Euroopan neuvoston asiaa koskevan yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan. Näiden lisäksi on olemassa kahdenvälisiä sopimuksia tiettyjen maiden kanssa.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että puitepäätös ei velvoita valtiota esittämään täytäntöönpanon siirtoa ja mahdollistaa täytäntöönpanosta kieltäytymisen silloin, kun täytäntöönpano ei vastaisi Suomen oikeusjärjestelmän perusperiaatteita.
Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä