Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki vankeuslain 12 luvun muuttamisesta
12 luku. Kirjeenvaihto ja puhelut
1 §. Kirjeenvaihto ja kirjeiden tarkastaminen.
Pykälän voimassa olevan 1 momentin kolmannen
virkkeen mukaan kirje tai muu postilähetys saadaan avata,
jos yksittäistapauksessa on perusteltua syytä epäillä,
että se sisältää lain 9 luvun
1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä esineitä tai
aineita. Ehdotetun muutoksen mukaan kirje tai muu postilähetys
saadaan avaamisen lisäksi tällaisissa tapauksissa
myös tarkastaa sitä lukematta.
Kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan toteaa, ehdotuksessa
on kyse säännöksen nykyisen sanamuodon
täsmentämisestä. Säännös
ei ole kuitenkaan sanonnallisesti onnistunut, koska se ei selkeästi
viittaa kieltoon lukea postilähetyksen sisältämää luottamuksellista viestiä. Tämän
vuoksi lakivaliokunta on tarkistanut säännöksen
muotoilua.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöksessä käytetyn
sanan "yksittäistapauksessa" on valiokunnan alkuperäisestä tarkoituksesta
poiketen soveltamiskäytännössä tulkittu viittaavan
vain yksittäiseen postilähetykseen eikä esimerkiksi
sen vastaanottajaan liittyviin syihin. Säännöksen
tulkinnan selventämiseksi valiokunta ehdottaa, että kyseinen
sana poistetaan. Tällöin avaamiseen
ja tarkastamiseen johtava "perusteltu syy" voi liittyä esimerkiksi lähetykseen
itseensä, sen vastaanottajaan ja hänen käyttäytymiseensä vankilassa
tai postilähetyksen lähettäjän
aiemmasta toiminnasta saatuihin kokemuksiin. Valiokunta korostaa
kuitenkin säännöksen soveltamisen myös
jatkossa edellyttävän, että avaamisen
ja tarkastamisen tueksi on oltava jokin edellä mainitun
kaltaisiin seikkoihin liittyvä konkreettinen syy.
Momentin uudeksi neljänneksi virkkeeksi ehdotetaan
hallituksen esityksessä säännöstä,
jonka mukaan kirje tai muu postilähetys voidaan avata "esineen
tarkastamiseksi", jos kirjeen muodosta tai koosta voidaan päätellä,
että se sisältää muutakin
kuin luottamuksellisen viestin. Menettelyn osalta säännöksessä viitataan lain
16 luvun 2 §:ään.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan huomauttanut, että tavaraa
sisältävää postipakettia ei
sinänsä ole pidettävä perustuslaissa
tarkoitettuna luottamuksellisena viestinä ja että tämän kannan
valossa ehdotettu säännös ei ole perustuslain
kannalta ongelmallinen. Se on kuitenkin pitänyt asianmukaisena,
että toimenpiteen tarkoitukseksi säädetään — esineen
tarkastamisen asemesta — sen selvittäminen, sisältääkö postilähetys
kiellettyjä esineitä tai aineita. Lakivaliokunta
ehdottaa, että säännöksen sanamuotoa
tarkistetaan tämän mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan myös, että ehdotettua
säännöstä on syytä täsmentää sisällyttämällä siihen
nimenomainen kielto lukea postilähetyksessä mahdollisesti
olevaa luottamuksellista viestiä. Lakivaliokunta ehdottaa
säännöstä muutettavaksi esitetyllä tavalla.
Perustuslakivaliokunnan huomautuksen vuoksi lakivaliokunta on
myös tarkastellut säännöksessä olevaa
viittausta lain 16 luvun 2 §:ään. Kyseinen
säännös koskee vankien asuintilojen ja heidän
vankilan alueella olevan omaisuutensa tarkastamista. Lakivaliokunnan
mielestä postilähetysten tarkastaminen
on syytä säännöstasollakin pitää tällaisesta
toiminnasta selvästi erillisenä menettelynä.
Siksi valiokunta on poistanut mainitun viittauksen.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi kokonaan
uusi säännös, joka koskee vain suljettuja
vankiloita ja vain sinne saapuvia kirjeitä. Sen mukaan
tällaisessa vankilassa olevalle vangille saapunut kirje
tai muu postilähetys saadaan aina avata ja sen sisältö tarkastaa
sitä lukematta.
Koska ehdotettu säännös mahdollistaa
kaikkien sen soveltamisalaan kuuluvien postilähetysten
avaamisen, perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt
sitä hyvin laajana. Toisaalta se on katsonut, että suljetuissa
vankiloissa olevien henkilökohtainen turvallisuus
muodostaa sellaisen painavan ja hyväksyttävän
lisäsyyn, jonka vuoksi on perusteltua pyrkiä tehokkaasti estämään
kiellettyjen aineiden ja esineiden kulkeutuminen niihin. Tästä näkökulmasta
perustuslakivaliokunta on pitänyt asianmukaisena, että ehdotettu
säännös on rajattu koskemaan vain vankilaan
saapuvia lähetyksiä. Se on kuitenkin kiinnittänyt
huomiota siihen, että itse säännöstekstissä ei
ole mitään mainintaa avaamisen ja tarkastamisen
tarkoituksesta. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa
säännöstä täydennettäväksi
niin, että lähetyksen saa avata sen tutkimiseksi,
sisältääkö se pykälässä tarkoitettuja kiellettyjä esineitä tai
aineita.
Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan otettavaksi voimassa
olevan lain 2 momentti muuttamattomana.
Lakivaliokunnan mielestä ehdotuksen mukainen pykälän
sisäinen systematiikka jää epäselväksi.
Ehdotuksen mukaan 1 momentissa säädettäisiin
sekä lähetysten tarkastamisesta niitä avaamatta
että oikeudesta avata lähetyksiä. Käytännössä useimmin
sovellettava, suljettuihin vankiloihin tulevia lähetyksiä koskeva
säännös lähetysten avaamisesta
olisi kuitenkin sijoitettuna erilliseksi 2 momentiksi.
Pykälän selkeyttämiseksi lakivaliokunta
ehdottaa sen muotoiltavaksi niin, että 1 momenttiin otetaan
perussäännös vangin oikeudesta kirjeenvaihtoon
ja säännös siitä, missä tarkoituksessa
lähetykset saadaan tarkastaa niitä avaamatta.
Pykälän 2 momenttiin valiokunta ehdottaa keskitettäväksi
kaikki lähetyksen avaamiseen oikeuttavat säännökset.
Lisäksi valiokunta ehdottaa, että momentin yksinkertaistamiseksi
lähetysten sisältämien esineiden tutkimiseen
liittyvät säännökset yhdistetään.
Valiokunta on lisäksi tarkistanut pykälän
otsikkoa sen sisältöä paremmin vastaavaksi.
Tarkastusta varten avatut kirjeet toimitetaan vangille uudelleen
suljettuna. Tästä säädetään vankeudesta
annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2006)
39 §:n 2 momentissa. Valiokunta on kiinnittänyt
huomiota siihen, että säännöksestä ei
käy ilmi, millä tavoin sulkeminen on tehtävä. Sen
mielestä oikeusministeriön on syytä harkita sääntelyn
täsmentämistä tältä osin.
Sama koskee tutkintavankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(510/2006) 11 §:n
2 momenttia.
2 §. Kirjeen lukeminen ja jäljennöksen
ottaminen.
Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan
vangille saapunut tai häneltä peräisin
oleva kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan lukea, jos
se on yksittäistapauksessa perustellusta syystä tarpeen
rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan
järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka
vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
perusteltua syytä tarkentavina määreinä maininta
kyseisen vangin rikostaustasta, vankeusaikaisesta käyttäytymisestä tai postilähetyksen
lähettäjästä.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että kynnys
luottamuksellisen viestin lukemiseen on myös ehdotetussa
säännöksessä korkea ja toimenpiteen
ankaruutta oikeasuhtaisesti vastaava. Se ei ole pitänyt
ehdotusta perustuslain kannalta ongelmallisena.
Lakivaliokunnan mielestä ehdotettu säännös on
vankiloiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen, minkä vuoksi
valiokunta puoltaa sen ottamista lakiin. Valiokunta on kuitenkin
kiinnittänyt huomiota siihen, että momenttiin
lisättäväksi ehdotettujen määreiden
joukossa ei mainita itse postilähetykseen liittyvää syytä.
Käytännössä on kuitenkin mahdollista,
että säännöksessä tarkoitettu
perusteltu epäily liittyy esimerkiksi vangilta peräisin
olevien kirjeiden osalta itse lähetykseen, kuten vastaanottajan
henkilöön ja hänen aiempaan toimintaansa.
Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään
maininta postilähetykseen liittyvistä seikoista.
Valiokunta on samalla tarkentanut momentissa käytettyjä sanontoja.
Koska nyt muutettavaksi ehdotettu momentti koskee kirjeiden lisäksi myös
muita postilähetyksiä ja viestejä, valiokunta
on myös tarkistanut pykälän otsikkoa.
4 §. Kirjeenvaihto asiamiehen kanssa. (Uusi)
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia täsmennettäväksi
niin, että siinä tarkoitettu tarkastus suoritetaan
lähetyksen sisältämää viestiä lukematta.
Koska luvun 1 §:n nykyinen 2 momentti ehdotetaan
siirrettäväksi sanotun pykälän
3 momentiksi, on myös nyt esillä olevaan momenttiin
sisältyvää viittausta tarkistettava.
8 §. Kirjeenvaihto ja puhelut varmuusosastolla. (Uusi)
Pykälän 1 momentissa säädetään
niistä edellytyksistä, joilla varmuusosastolla
olevalta vangilta peräisin oleva tai hänelle saapunut
kirje tai muu postilähetys saadaan lukea. Lakivaliokunnan
vankeuslain säätämisen yhteydessä esittämien
syiden vuoksi (ks. LaVM 10/2005 vp, s. 12/II)
viestin lukemisen edellytykset täyttyvät varmuusosastolla
helpommin kuin tavalliselle osastolle sijoitetun vangin kohdalla.
Momenttiin sisältyvä viestin lukemisen tarkoitusta
määrittävä luettelo on nykyisessä laissa
kuitenkin sama kuin 2 §:n 1 momentissa, jota edellä on
ehdotettu muutettavaksi. Jotta oikeus viestin lukemiseen ei varmuusosastolla
2 §:ään ehdotetun muutoksen
vuoksi suhteellisesti kapenisi, on vastaava muutos tehtävä nyt
esillä olevaan momenttiin. Lisäksi voimassa olevasta
säännöksestä on — samoin
kuin 2 §:ää koskevassa ehdotuksessa
on tehty — poistettava tulkintaongelmia aiheuttanut "yksittäistapauksessa"-sana.
Valiokunta on selvyyden vuoksi lisännyt momentin loppuun
viittauksen myös menettelyä ja päätösvaltaa
koskeviin luvun 10 ja 11 §:ään.
11 §. Päätösvalta.
Pykälän 1 momentissa säädetään
siitä, kuka on toimivaltainen päättämään kirjeen
ja muun postilähetyksen tarkastamisesta. Momenttiin ehdotetun
muutoksen mukaan toimivalta tarkastamisesta ja avaamisesta päättämiseen
siirrettäisiin valvonnan esimiestehtävissä toimivalta
virkamieheltä alemmalle tasolle eli ohjaus- tai valvontatehtävissä toimivalle virkamiehelle.
Suljettuihin vankiloihin saapuvien kirjeiden osalta ehdotetaan
kuitenkin, että päätöksen kirjeen
avaamisesta tekisi edelleen valvonnan esimiestehtävissä toimiva
virkamies.
Lakivaliokunta pitää perusteltuna, että tarkastustoiminnan
joutuisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi nykyistä päätöksentekotasoa
lasketaan. Valiokunnan mielestä hallituksen esityksessä ei ole
kuitenkaan esitetty syitä sille, että tästä perusratkaisusta
huolimatta suljettuihin vankiloihin saapuvien kirjeiden avaamisen
osalta päätöksentekotoimivalta säilytettäisiin
edelleen esimiestasolla. Koska lähetyksen avaamisen ja
sen sisällön tarkastamisen yhteydessä ei
ole oikeutta tutustua luottamuksellisen viestin sisältöön, lakivaliokunta
ehdottaa, että päätöksen myös näissä tapauksissa
voi tehdä ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva
virkamies.
Samalla valiokunta on tarkistanut säännöksen
alkuosan sanamuodon vastaamaan 1 §:n 2 momentissa
käytettyjä sanontoja.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan huomauttanut, että laissa
ei ehdoteta rajoitettavaksi viestien lukemiseen oikeutettujen
virkamiesten piiriä. Luottamuksellisten viestien salaisuuden
suojan kannalta on sen mielestä kuitenkin tärkeää,
että tällainen toimivalta annetaan vain joillekin
tehtävään nimetyille virkamiehille.
Lakivaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan
esittämää rajausta aiheellisena. Voimassa olevan
lain 11 §:n 2 momentin mukaan kirjeen, muun postilähetyksen
tai viestin lukemisesta, pidättämisestä ja
jäljennöksen ottamisesta päättää turvallisuudesta
vastaava virkamies. Nykysääntely ei lakivaliokunnan
arvion mukaan ole tarkoituksenmukainen, minkä vuoksi lukemiseen oikeutettujen
virkamiesten piiriä on tässä yhteydessä tarpeen
muuttaa. Uusi rajaus on kuitenkin syytä tehdä joustavasti
siten, että tehtävää suorittavaa
henkilöstöä on käytännön
vaatimuksiin nähden riittävästi mutta
samalla yksittäisessä vankilassa niin vähän
kuin mahdollista. Lisäksi valvonnan kannalta on perusteltua,
että on jatkuvasti selvää, ketkä tällaisesta
toiminnasta konkreettisesti vastaavat. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan koulutuksensa puolesta tällaiseen tehtävään
soveltuvat parhaiten valvonnan esimiestehtävissä toimivat
virkamiehet. Koska viestin lukeminen voi antaa aiheen päättää myös siitä,
että viestistä otetaan jäljennös
taikka että lähetys tai viesti pidätetään,
on päätöksentekotoimivalta myös
näistä toimenpiteistä osoitettava
samoille henkilöille kuin oikeus viestin lukemiseen. Valiokunnan
mielestä tehtäviä suorittavien
henkilöiden nimeäminen on sopivinta antaa kunkin
vankilan turvallisuudesta vastaavan virkamiehen tehtäväksi.
Viestien lukemiseen oikeutettuja henkilöitä voi
luonnollisesti olla samanaikaisesti useita.
Edellä esitetyistä syistä lakivaliokunta
ehdottaa pykälän 2 momenttia muutettavaksi
niin, että kirjeiden ja muiden postilähetysten
sisältämiä viestejä sekä muita
viestejä saavat lukea ja jäljennöksen
ottamisesta sekä lähetyksen tai viestin pidättämisestä päättää turvallisuudesta
vastaava virkamies tai hänen tällaisiin tehtäviin erikseen
nimeämänsä valvonnan esimiestehtävissä toimivat
virkamiehet. Viestin voivat ehdotetun säännöksen
mukaan kuitenkin lukea myös ne Vankeinhoitolaitoksen virkamiehet,
joilla henkilötietojen käsittelystä rangaistusten
täytäntöönpanossa
annetun lain (422/2002) 15 §:n 2 momentin
mukaan on oikeus käsitellä turvallisuustietorekisterin
tietoja. Tämä on tarpeen vankiloiden käytännön
toiminnan kannalta, sillä näillä henkilöillä on
tehtäviensä vuoksi mahdollisuus havaita viesteistä sellaista,
mitä niistä muutoin saattaisi olla vaikea lukea.
11 a §. Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto.
(Uusi)
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt aiheellisena,
että esityksen jatkokäsittelyssä selvitetään,
onko sääntely luottamuksellisia viestejä vankiloissa
käsittelevien virkamiesten salassapitovelvollisuudesta
ajanmukaista. Saatujen tietojen mukaan vankiloissa toimivien virkamiesten
salassapitovelvollisuus perustuu nykyisellään
lähinnä viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annettuun lakiin (621/1999). Koska vangeille
saapuvien tai heiltä peräisin olevien kirjeiden
ja muiden postilähetysten tai viestien ei voida katsoa
kuuluvan mainitun lain soveltamisalaan, niitä käsittelevien
virkamiesten salassapitovelvollisuuden laajuus ja sen oikeudellinen
peruste ovat nykyisellään epäselviä.
Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että lakiin
lisätään tässä yhteydessä uusi
pykälä, jossa säädetään
vankien viestintää tämän luvun perusteella
tarkkailevien virkamiesten salassapitovelvollisuudesta. Pykälän 1
momentti kattaa sekä kiellon oikeudettomasti paljastaa
tällaisessa tehtävässä saatua
tietoa että kiellon käyttää sitä omaksi
tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi. Ensin mainittu
kielto koskee nimenomaisesti vain tiedon oikeudetonta paljastamista,
eikä sillä estetä esimerkiksi lain 19
luvun 2 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
tekemistä poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle
tai syyttäjälle. Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto
ovat voimassa myös sen jälkeen, kun virkamies
eroaa viranomaisen palveluksesta tai kyseisen tehtävän
hoitaminen muutoin päättyy.
Aineellisesti säännöksessä tarkoitettu
salassapitovelvollisuus koskee sekä viestin varsinaista sisältöä että viestinnän
osapuoliin liittyviä tunnistamistietoja. Tämä johtuu
siitä, että perustuslakivaliokunta on vakiintuneessa
käytännössään katsonut
myös viimeksi mainittujen kuuluvan luottamuksellisen viestin
salaisuuden piiriin, joskaan ei sen ydinalueelle (ks. esim. PeVL 23/2006
vp, PeVL 16/2004 vp, PeVL
10/2004 vp ja PeVL 9/2004 vp).
Säännös kattaa kaikki nyt esillä olevassa
luvussa tarkoitetut eri viestintätavat.
Tulkintaongelmien välttämiseksi valiokunta ehdottaa,
että pykälän 2 momenttiin otetaan
tiedon luovuttamista koskeva erityissäännös.
Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään,
1 momentissa tarkoitetun tiedon saa luovuttaa myös sellaiselle
virkamiehelle, joka sitä välttämättä tarvitsee
nyt esillä olevan lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi.
Tällainen tarve saattaa liittyä esimerkiksi laitosturvallisuuden
ylläpitämiseen tai vankien sijoittamista koskeviin
kysymyksiin.
Johtolause.
Edellä 4, 8 ja 11 §:ään
ehdotettujen muutosten samoin kuin lakiin lisättäväksi
ehdotetun 11 a §:n vuoksi on lakiehdotuksen
johtolausetta tarkistettava.
2. Laki tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta
8 luku. Kirjeenvaihto ja puhelut
1 §. Kirjeenvaihto ja kirjeiden tarkastaminen.
Lakivaliokunta ehdottaa pykälän momenttijakoa
selkeytettäväksi niin, että säännös
kirjeen ja muun postilähetyksen tarkastamisesta ilman sen
avaamista jää pykälän 2
momenttiin ja että avaamiseen oikeuttavat säännökset
keskitetään 3 momenttiin.
Viimeksi mainittuun momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös,
jonka mukaan tutkintavangille saapunut kirje tai muu postilähetys
saadaan avata ja sen sisältö tarkastaa sitä lukematta.
Säännöksen soveltamisala ei ole vankeuslain 12
luvun 3 §:ään ehdotetun säännöksen
tapaan rajattu suljettuihin laitoksiin. Tämä johtuu
tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 2 momentista, jonka
mukaan tutkintavankia ei voida sijoittaa avolaitokseen. Säännöksen
soveltamisalaa rajaa ainoastaan se, että sen mukainen avaamis-
ja tarkastusoikeus koskee vain tutkintavangille saapuvia mutta ei
häneltä peräisin olevia lähetyksiä.
Säännöksen laajasta soveltamisalasta
huolimatta lakivaliokunta puoltaa sen ottamista lakiin. Kuten perustuslakivaliokunta
lausunnossaan huomauttaa, viranomaisilla voi olla hyväksyttäviä syitä epäillä minkä
tahansa
suljettuun vankilaan saapuneen lähetyksen saattavan sisältää kiellettyjä esineitä
tai
aineita esimerkiksi siitä riippumatta, miltä lähetys
muodoltaan näyttää, kenen vastaanotettavaksi
se on osoitettu tai kuka on merkitty sen lähettäjäksi.
Ilman ehdotetun kaltaista yleistä säännöstä olisi
myös vaarana, että erityisesti pitkään
tutkintavankeudessa olevia henkilöitä alettaisiin
käyttää tosiasiassa ns. vankeusvangeille
tarkoitettujen lähetysten perille toimittamiseen ja siis
vankeuslakiin ehdotetun tarkastusoikeutta koskevan säännöksen
kiertämiseen.
Lakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota
siihen, että tällainen yleinen tutkintavangeille
saapuvia kirjeitä ja muita postilähetyksiä koskeva
säännös tekee osittain tarpeettomiksi
hallituksen esityksen mukaisen pykälän 2 momentin
toisen ja kolmannen virkkeen. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa, että tutkintavangeille saapuvien lähetysten
avaamisoikeutta koskeva yleinen säännös
sijoitetaan valiokunnan ehdottaman momenttijaon mukaisen 3 momentin
ensimmäiseksi virkkeeksi ja että muu osa momentista
rajoitetaan koskemaan vain tutkintavangilta peräisin olevia
kirjeitä ja muita postilähetyksiä.
Samalla valiokunta ehdottaa, että momentin sanamuoto muutetaan
vastaamaan 1. lakiehdotuksen 12 luvun 1 §:n
2 momenttia.
2 §. Kirjeen lukeminen ja jäljennöksen
ottaminen.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttiin tehdään
vastaavat muutokset kuin edellä 1. lakiehdotuksen 12 luvun
2 §:n 1 momenttiin.
4 §. Kirjeenvaihto asiamiehen kanssa. (Uusi)
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2
momenttiin tehdään vastaavat muutokset kuin
edellä 1. lakiehdotuksen 12 luvun 4 §:n
2 momenttiin.
9 §. Päätösvalta.
Valiokunta ehdottaa, että pykälää muutetaan
samalla tavoin kuin 1. lakiehdotuksen 12 luvun 11 §:n
1 ja 2 momenttia.
9 a §. Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto.
(Uusi)
Edellä 1. lakiehdotuksen 12 luvun 11 a §:n
kohdalla esittämäänsä viitaten
lakivaliokunta ehdottaa, että lakiin otetaan
uusi vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa
koskeva pykälä.
Johtolause.
Valiokunnan 4 ja 9 §:ään
ehdottamien muutosten sekä ehdotetun uuden 9 a §:n vuoksi
on lakiehdotuksen johtolausetta tarkistettava.
3. Laki poliisin säilyttämien henkilöiden
kohtelusta annetun lain 6 luvun muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)
6 luku. Kirjeenvaihto ja puhelut
1 §. Kirjeenvaihto ja kirjeiden tarkastaminen.
Valiokunta ehdottaa, että pykälää muutetaan samalla
tavoin kuin 2. lakiehdotuksen 8 luvun 1 §:ää.
2 §. Kirjeen lukeminen.
Valiokunta ehdottaa, että pykälään
tehdään vastaavat muutokset kuin edellä 2.
lakiehdotuksen 8 luvun 2 §:n 1 momenttiin.
4 §. Kirjeenvaihto asiamiehen kanssa.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2
momenttiin tehdään vastaavat muutokset kuin
edellä 2. lakiehdotuksen 8 luvun 4 §:n 2 momenttiin.
8 §. Päätösvalta
ja -menettely.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1
momentin sanontaa täsmennetään vastaamaan
2. lakiehdotuksen 8 luvun 9 §:n 1 momenttiin ehdotettua
muutosta.
Edellä 1. lakiehdotuksen 12 luvun 11 §:n kohdalla
esittämiinsä perusteluihin viitaten valiokunta
ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin otetaan
säännös, jonka mukaan viestin lukemiseen ovat
oikeutettuja vain säilytystilan esimies tai tällaisiin
tehtäviin erikseen nimetyt pidättämiseen
oikeutetut virkamiehet. Kyse on pysyvästä määräyksestä tällaisiin
tehtäviin. Lakivaliokunnan mielestä lukemiseen
oikeutettujen virkamiesten piiriä voidaan näin
sopivalla tavalla rajoittaa perustuslakivaliokunnan lausunnossaan
ilmaiseman tarkoituksen mukaisesti.
8 a §. Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto.
(Uusi)
Nyt esillä olevan lain mukaisia tehtäviä hoitavat
virkamiehet ovat kaikki poliisin henkilöstöä.
Heidän vaitiolovelvollisuutensa perustuu poliisilain
(493/1995) 43 §:ään,
jonka 1 momentissa viitataan tältä osin valtion
virkamieslain (750/1994) 17 §:ään.
Siinä puolestaan viitataan edelleen viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annettuun lakiin ja muuhun lainsäädäntöön.
Vaitiolovelvollisuuteen kohdistuu tämän vuoksi
samanlainen täydentävän sääntelyn tarve
kuin edellä 1. lakiehdotuksen 12 luvun 11 a §:n
kohdalla on esitetty.
Poliisin henkilöstön osalta viranhoidossa
saadun tiedon hyväksikäyttökiellosta
on nimenomainen säännös poliisilain 43 §:n
2 momentissa. Hyväksikäyttökielto
on siinä kuitenkin rajattu vain toisen henkilön
yksityisyyteen kuuluviin seikkoihin, minkä lisäksi
kiellon edellytyksenä on, että tällaisten
seikkojen ilmitulo voi aiheuttaa kyseiselle henkilölle
haittaa tai vahinkoa. Näin ollen hyväksikäyttökielto
on poliisilain mukaan jonkin verran suppeampi kuin se on edellä 1.
ja 2. lakiehdotukseen lisättäviksi ehdotettujen
säännösten mukaan. Lakivaliokunnan mielestä ei
ole perusteltua, että vaikkapa kirjeenvaihdon tarkastamisen
yhteydessä saadun tiedon hyväksikäyttöä koskevan
kiellon laajuus riippuu siitä, onko tutkintavanki tiedon
saamisen aikaan ollut rangaistuslaitoksessa vai onko hän
tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella
ollut sijoitettuna poliisin ylläpitämään
tutkintavankien säilytystilaan.
Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että myös
nyt esillä olevaan lakiin lisätään
erityinen kirjeenvaihdon ja puhelujen valvonnassa saatuihin tietoihin
liittyvä vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto.
Valiokunta huomauttaa samalla siitä, että tämänkin
säännöksen mukainen vaitiolovelvollisuus
estää vain oikeudettoman tiedon ilmaisemisen,
joten nyt esillä olevan luvun mukaisessa tarkastustoiminnassa
saatua tietoa voidaan yhä luovuttaa esimerkiksi poliisilain
43 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
Pykälän 2 momenttiin valiokunta ehdottaa otettavaksi
1. lakiehdotuksen 12 luvun 11 a §:ää ja
2. lakiehdotuksen 8 luvun 9 a §:ää vastaavan säännöksen.
Sen mukaan muualla laissa säädetyn lisäksi
1 momentissa tarkoitetun tiedon saa luovuttaa virkamiehelle, joka
sitä välttämättä tarvitsee
nyt esillä olevan lain mukaisten tehtävien
hoitamiseksi. Lisäksi valiokunta ehdottaa selvyyden vuoksi
säädettäväksi myös
siitä, että tiedon saa luovuttaa silloinkin, kun
se on välttämätöntä saman
luvun nojalla suoritettavan toimenpiteen tarkoituksen toteuttamiseksi.
Säännöksellä mahdollistetaan
muun muassa se, että tieto 2 §:n nojalla luetun
viestin sisällöstä voidaan antaa, jos
rikoksen estäminen tai kolmannen henkilön turvallisuuden
suojeleminen sitä välttämättä edellyttää.