Perustelut

Valiokunta suhtautuu direktiiviehdotukseen erittäin kriittisesti. Ehdotuksen tavoitteet, kilpailun vapauden turvaaminen, satamien toiminnan tehokkuuden parantaminen ja siten logistiikkaketjujen pullonkaulojen poistaminen/ehkäiseminen sekä yhtenäisten pelisääntöjen luominen ovat sinänsä kannatettavia tavoitteita. Valiokunta kuitenkin epäilee, että ehdotus ei vaikuta oikeaan suuntaan eikä ota huomioon paikallisia erityisolosuhteita. Lisäksi ehdotus on huonosti valmisteltu ja monin paikoin tulkinnanvarainen sekä ilmeisesti ristiriidassa Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen kanssa.

Ehdotuksen tueksi on esitetty, että Suomessa muutokset nykytilaan olisivat pieniä, koska markkinoillepääsyn rajoituksia ei tälläkään hetkellä ole, ja että ehdotus saattaisi parantaa satamien tehokkuutta edistämällä satamien sisäistä kilpailua. Vaikka kilpailu on periaatteessa vapaata, monin paikoin vallitsee tosiasiallinen monopolitilanne. On myös arvioitu, että ehdotus saattaa edesauttaa EU:n logistiikkaketjujen pullonkaulojen purkamisessa ja parantaa merenkulun kilpailuedellytyksiä pitkällä tähtäyksellä.

Myönteistä ehdotuksessa olisi periaatteessa se, että se loisi teoriassa yhtenäiset normit koko EU-alueelle ja lisäisi satamahallinnon neutraalisuutta käyttäjiä kohtaan ja siten estäisi ennakolta kilpailun vääristymien syntyä esimerkiksi julkisen rahoituksen kautta.

Ehdotus saattaisi myös lisätä toimintavaihtoehtoja esimerkiksi varustamoille laajemman omahuolinnan mahdollistumisen kautta.

Kuitenkin direktiiviehdotuksen perusteeksi esitetty väite siitä, että mikään ei muuttuisi, osoittaa valiokunnan käsityksen mukaan juuri sen, että direktiivi ei ole välttämätön. Yleinen kilpailulainsäädäntö riittää varmistamaan kilpailun asianmukaisen vapauden. Saadun selvityksen mukaan yleisen kilpailulainsäädännön rinnalle syntyvä erityislainsäädäntö pikemminkin johtaisi lainsäädännön monimutkaistumiseen ja siihen, että samaa kysymystä valvoo kaksi viranomaistahoa, kilpailuviranomainen ja satamaviranomainen. Tämä johtaisi ehdotuksen tavoitteiden vastaisesti siihen, että normitulkintojen määrä kasvaisi ja pelisäännöt tulisivat nykyistä epäselvemmiksi ja epäyhtenäisemmiksi.

Valiokunta myös katsoo, että nykyinen tilanne, joka satamissa vallitsee, on toiminnan laajuus huomioon ottaen luonnollinen. Monien palveluiden osalta useiden Suomen satamien liikennemäärät eivät riitä useamman palveluntuottajan elinkelpoiseen yritystoimintaan. Direktiiviehdotus onkin selvästi laadittu Keski-Euroopan isojen satamien näkökulmasta. Se keskittyy satamien sisäiseen kilpailuun eikä ota huomioon satamien välistä kilpailua, joka erityisesti Suomessa on merkittävää. Saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella on myös todennäköistä, että ehdotus pakottaisi satamat yhteen muottiin (nk. vuokraisäntäjärjestelmään), eikä ota huomioon vaihtoehtoisia satamastrategioita, joilla satamat voisivat kilpailla keskenään.

Valiokunnassa on myös syntynyt epäilyksiä siitä, ottaako ehdotus riittävällä tavalla huomioon ne erityisvaatimukset, jotka aiheutuvat siitä, että Suomessa kaikki merisatamat jäätyvät talvella. Tämä seikka vaikuttaa erityisesti alusteknisiin palveluihin ja luotsauspalveluihin ja niitä koskeviin pätevyys- ja turvallisuusvaatimuksiin. Erityisesti luotsaustoiminnan vapauttamista tulisi valiokunnan käsityksen mukaan tarkastella kriittisesti.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kirjelmässäkin esitettyyn kysymykseen siitä, ovatko direktiivin soveltamisalan määräävät raja-arvot oikein asetettuja (3 miljoonaa tonnia, 500 000 matkustajaa). Vaikuttaa siltä, että ne ovat liian alhaiset. Pieniin satamiin on jopa mahdotonta saada kustannustehokkaasti kahta tai useampaa elinkelpoista satamapalveluoperaattoria. Toisaalta, direktiivin raja-arvot eivät ole yhteensopivia TEN-satamien raja-arvojen kanssa, jotka ovat alhaisempia. Tämä saattaa olla ongelmallista erityisesti satamien välisen kilpailun kannalta. Jotkut satamat olisivat oikeutettuja TEN-tukeen olematta velvoitettuja palveluiden avaamiseen direktiiviehdotuksen mukaisesti.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palveluoperaattoreiden määrän rajoittaminen on tietyin edellytyksin mahdollista. Tämä tapahtuu toimilupia myöntämällä. Direktiivissä kuitenkin säädettäisiin aikarajat toimiluville. Valiokunnan käsityksen mukaan 5—25 vuoden mittaiset toimiluvat eivät ole perusteltuja erityisesti tarvittavien pitkävaikutteisten investointien ja hankittavan ammattitaidon kannalta. Ehdotuksessa on tältä osin sivuutettu myös palveluoperaattoreiden asiakkaiden näkökulma ja tarve palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Missään tapauksessa kapasiteetin ei tulisi olla toimijoiden lukumäärän rajoitusperusteiden joukossa, vaan meriturvallisuuteen ja käytettävissä olevaan tilaan liittyvät rajoitusperusteet olisivat riittäviä.

Suomessa kunnalliset satamalaitokset joutuisivat eriyttämään toimintonsa satamapalveluiden tarjonnan ja viranomaistehtävän osalta (mm. toimiluvat), myös riippumattoman satamaviranomaisen perustaminen saattaisi tulla kysymykseen. On pelättävissä, että nämä ehdotukset lisäisivät viranomaisvalvontaa ja byrokratiaa ilman, että sitä olisi edes teoreettisesti mahdollista korvata satamatoiminnan kustannustehokkuutta lisäämällä. Ehdotus toimii tältä osin Suomessa aikaisemmin toteutetun sääntelyn vähentämiseen tähtäävän politiikan vastaisesti.

Direktiiviehdotuksen omahuolintaa koskeva säännös on epäselvä. Jos sitä tulkitaan laajasti, ehdotus on valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmeisesti kansainvälisen työjärjestön ILO:n satamatyötä koskevan yleissopimuksen n:o 137 vastainen. Ehdotuksessa myös vaaditaan, että omahuolintaan tarvittavan luvan myöntämisperusteet eivät saa olla tiukempia kuin ne, joita vaaditaan saman tai vastaavan satamapalvelun tuottajilta. Epäselväksi jää, voivatko ne olla vähemmän tiukkoja. Tämä ei saisi myöskään tulla kysymykseen.

Valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden mukaan direktiiviehdotuksessa olevia useita epäselviä käsitteitä on tarkennettava (mm. satamalaitteet, sataman käyttäjät (port user), lastiluokka, omahuolinta (self-handling) ja satamajärjestelmä (port system).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asian käsittely ei ole vielä alkanut neuvostossa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että myöskään seuraava puheenjohtajamaa Belgia ei ota asiaa vielä käsittelyyn.