(1) Esityksen mukaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta alennettaisiin 7,5 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2023. Jakeluvelvoitteen alentamisesta johtuvat vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset katettaisiin korottamalla seuraavien vuosien jakeluvelvoitetta. Samalla vuoden 2030 jakeluvelvoitetta nostettaisiin 34 prosenttiin.
(2) Parlamentaarinen 12-vuotinen liikennejärjestelmän suunnitelma ja fossiilittoman liikenteen tiekartta ohjaavat päästövähennystavoitteita. Tämän lisäksi on myös tarvetta verotuksen uudistukselle kannustimien luomiseksi ja myös oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi.
(3) Valiokunta kiinnittää huomiota polttoainehintojen nousun aiheuttamiiin taloudellisiin ongelmiin, jotka ovat jakeluvelvoitteen laskun syynä. Jakeluvelvoitteen on katsottu lisäävän jo muutoinkin nousseita polttoainehintoja ja osaltaan vaikuttavan liikenneköyhyyteen. Samalla valiokunta kantaa huolta siitä, että on keskitytty yksipuolisesti vain kotitalouksien ostovoiman heikentymiseen ja kulutustavaroiden kysynnän laskuun, mutta sivuutettu teollisuudelle syntyvät lisäkustannukset, jotka heikentävät Suomen kilpailukykyä. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että jakeluvelvoitteen laskun aiheuttama kustannusten väheneminen siirretään suoraan kuluttajahintoihin.
(4) Valiokunta pitää tärkeänä, että jakeluvelvoite saadaan esityksessä esille tuodulla tavalla nostettua aikaisemmin määritellylle tasolle, ja toteaa, että tulee pyrkiä joustavuuteen kustannustehokkuuden turvaamiseksi sekä ottamaan huomioon hintojen nousun aiheuttamat muut mahdolliset ongelmat.
Liikenneköyhyys
(5) Liikenneköyhyydeksi voidaan kutsua ilmiötä, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää. Liikenneköyhyyden voidaan katsoa koostuvan liikkumisköyhyydestä, liikenteen kohtuuhintaisuudesta, saavutettavuusköyhyydestä sekä altistumisesta liikenteen ulkoisvaikutuksille. Koska liikkumistarve syntyy muista — esimerkiksi opiskeluun, työssäkäyntiin tai sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvistä — tarpeista, arkiliikkumisessa koetut vaikeudet heijastuvat koko elämänlaatuun.
(6) Valiokunta kiinnittää huomiota liikenneköyhyyteen ja siihen liittyvään liikenteen kohtuuhintaisuuteen, joka on noussut julkiseen keskusteluun vuoden 2022 aikana. Asiantuntijakuulemisen mukaan kuluvana vuonna nähty hinnannousu ennakoi uusiutuvien polttoaineiden sekoitevelvoitteen korottamisen vaikutuksia polttoaineiden hintoihin. Vaikutukset erityisesti alimman tuloluokan kotitalouksien kokonaiskulutukseen ovat merkittävät, sillä polttoainekustannusten osuus nousee erittäin suureksi suhteessa kotitalouksien tuloihin. Alimmassa tuloluokassa autoa käytetään muutenkin vain välttämättömiin matkoihin, jolloin kulutusta on vaikea vähentää. Näin ollen voi olla tarpeen kompensoida kohonneita polttoainekustannuksia alimmalle tuloluokalle.
(7) On kuitenkin huomattava, että Suomessa liikkuminen vapaasti onnistuu laajoilla alueilla vain henkilöautolla, mikä sulkee pois liikkumisvapauden piiristä merkittävän osan kansalaisista, joten autottomat kotitaloudet ovat yhä alttiimpia saavutettavuusköyhyydelle palveluverkon yhä edelleen harventuessa. Alimman tuloviidenneksen kotitalouksille esimerkiksi joukkoliikennepalvelut ovat erittäin tärkeitä päivittäisessä liikkumisessa muihin tuloviidenneksiin verrattuna. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että tämän vuoksi joukkoliikenteen kehittäminen on hyvin tärkeää liikenneköyhyyden torjumisessa, ja polttoaineiden hinnan noustessa sen merkitys kasvaa entisestään.
(8) Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että jakeluvelvoitteen osalta vältetään liikenneköyhyyteen johtavia toimenpiteitä ja pyritään vähentämään jo olemassa olevaa ja toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamaa liikenneköyhyyttä. Päästövähennysten kustannustehokkuus on valiokunnan näkemyksen mukaan keskeinen periaate päästövähennyskeinojen arvioinnissa, ja joustokeinojen hyödyntämisellä voidaan parantaa ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta.
Jakeluvelvoite
(9) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että jakeluvelvoitteen kehittämisessä on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että sen piiriin tuodaan nopeasti mahdollisimman laaja joukko erilaisia kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja ja ajoneuvokannan monipuolistamista tukevia politiikkatoimia.
(10) Joidenkin asiantuntijoiden mukaan ei ole ollut havaittavissa uusiutuvien polttoaineiden osalta tuotannon pullonkauloja. Uusiutuvan dieselin globaalin saatavuuden on nähty olevan tasapainossa globaaliin kysyntään nähden, ja saatavilla olevien kolmansien osapuolten (esim. AFRY ja IEA) raporttien sekä useiden alan toimijoiden investointipäätösten ja -suunnitelmien perusteella voidaan arvioida, että uusiutuvan dieselin globaali jalostuskapasiteetti kasvaa usealla miljoonalla tonnilla vuodessa seuraavien vuosien aikana.
(11) Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota sekä lähivuosia että sen jälkeisiä vuosia koskeviin jakeluvelvoitetasoihin ja mahdollisuuksiin yltää kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin. Esitetyn näkemyksen mukaan erityisesti lähivuosien osalta tulisi kiireesti selvittää mahdollisuuksia luoda joustavuutta jakeluvelvoitettujen toimijoiden keinovalikoimaan, sillä jakeluvelvoitteen täyttö on edelleen liiaksi riippuvaista uusiutuvasta dieselistä, johon joidenkin asiantuntijoiden mukaan kohdistuu merkittäviä saatavuuteen liittyviä ongelmia. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan huomattava määrä politiikkatoimia, joilla liikenteen käyttövoimavalikoiman laajentamista tuetaan sekä tutkimuksen ja kehittämisen että kaupallistamisen osalta. Siten voidaan kuultujen asiantuntijoiden mukaan luoda edellytyksiä jakeluvelvoitelain puitteissa tapahtuvalle kustannustehokkaille päästövähennystoimille siltä osin kuin liikenteen suorasähköistyminen ei riitä vähentämään tieliikenteen päästöjä sekä koko Suomen taakanjakosektorin että kansallisesti asetetun fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden mukaisesti.
(12) Jakeluvelvoitteen alentamisen tavoitteena on ollut hillitä polttonesteiden hintaa vuosien 2022—2023 aikana. Jotta polttonesteiden poikkeuksellisen suurilta hinnan nousuilta vuonna 2024 vältyttäisiin, asiantuntijakuulemisessa on esitetty toteutettaviksi hintojen nousupainetta laskevia toimia. Ensinnäkin tärkeänä on pidetty biopolttoaineiden valmisteveron alentamista, koska on todettu, että sekoitteena korkeammin verotettuun fossiiliseen polttoaineeseen EU:n minimiverotaso ei estäisi verotason alentamista. Tärkeänä on pidetty myös autokannan sähköistymisen nopeuttamista hankintakannusteita lisäämällä ja uusiutuvan julkisista latauspisteistä jaellun liikennesähkön sisällyttämistä jakeluvelvoitteeseen. Valiokunta korostaa logistiikkakustannusten nousun hillitsemiseksi valmisteltavan ammattidieselin käyttöönotton nopeuttamista. Tämän lisäksi on syytä valmistella liikenteen verotuksen uudistamista kustannusten hillitsemiseksi.