Yksityiskohtaiset perustelut

1 §. Liikenneturva ja sen tarkoitus.

  Liikenneturva olisi ehdotuksen mukaan edelleenkin valtion hallinto-organisaatioon kuulumaton julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tehtäviin kuuluisi harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa. Tähän tarkoitukseen Liikenneturvalle myös julkisen vallan toimin kanavoidaan merkittävää rahoitusta. Siltä osin kuin Liikenneturvan harjoittamalla tiedotus-, valistus- ja koulutustoiminnalla korvataan viranomaisten vastaavaa lakien toimeenpanoon liittyvää toimintaa, kysymys on selvästi julkisista hallintotehtävistä ja niiden antamisesta perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla muulle kuin viranomaiselle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettua sääntelyä onkin arvioitava perustuslain 124 §:n kannalta.

Perustuslain 124 §:ssä edellytetään ensinnäkin, että tehtävän antamisen muulle kuin viranomaiselle tulee olla tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Hallituksen esityksessä esitetään perustelut sille, miksi hallitus pitää tehtävien antamista Liikenneturvalle tällä tavoin tarkoituksenmukaisena.

Perustuslain 124 §:ssä edellytetään edelleen, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Lakiehdotukseen ei sisälly säännöksiä Liikenneturvan julkisina hallintotehtävinä pidettävistä tehtävistä. Hallituksen esityksen mukaan pykälän 2 momentin mukaan Liikenneturvan tehtävistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu sääntelytapa ei vastaa perustuslain 124 §:n vaatimuksia. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että Liikenneturvalle annettavista julkisista hallintotehtävistä otettaisiin lakiin nimenomaiset säännökset. Valiokunta ehdottaa, että nämä säännökset otettaisiin uuteen 3 §:ään ja 1 §:n 2 momentista poistettaisiin asetuksenantovaltuus. Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen 2 momentin muotoiluun.

3 §. Liikenneturvan tehtävät.

Valiokunta on yllä 1 §:n kohdalla esitetyistä syistä päätynyt ehdottamaan, että Liikenneturvalle annettavista julkisista hallintotehtävistä otettaisiin lakiin nimenomaiset säännökset. Tämän vuoksi valiokunta esittää uutta 3 §:ää, jossa säädettäisiin Liikenneturvan tehtävistä. Liikenneturvan tehtävänä olisi säännöksen mukaan harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa sekä harjoittaa tätä toimintaa palvelevaa tutkimusta. Liikenneturvaan kuuluu myös useita jäsenjärjestöjä tai -yhteisöjä, joiden sääntöihin sisältyy maininta liikenneturvallisuustyöstä. Liikenneturvan tehtävänä olisi myös opastaa ja yhteensovittaa näiden jäsenjärjestöjen liikenneturvallisuustyötä sekä tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi.

4 §. Jäsenyys Liikenneturvassa.

Ehdotettuun lakiin ei sisälly säännöksiä siitä, ketkä voivat olla Liikenneturvan jäseniä. Myöskään yhdistyslain 10 § ei kuulu yhdistyslain Liikenneturvaan sovellettaviin säännöksiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lakiin tulisi ottaa perussäännös yhdistyksen jäsenistä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lakiin uutta 4 §:ää, jossa säädettäisiin jäsenyydestä Liikenneturvassa. Säännöksessä ehdotetaan, että Liikenneturvan jäsenenä voi olla sellainen valtakunnallinen yhdistys tai muu yhteisö, jonka toimialaan tai tehtäviin liikenneturvallisuuden edistäminen kuuluu tai läheisesti liittyy.

5 (3) §. Liikenneturvan toimielimet.

Valiokunta on muuttanut pykälän numerointia lisättyjen uusien 3 ja 4 §:n johdosta.

Hallituksen esityksen 3 §:n perustelujen mukaan Liikenneturvan toimielimiä ovat järjestön kokous, hallitus sekä toimitusjohtaja ja tämän neuvoa-antava elin johtoryhmä. Hallituksen esityksessä todetaan, että keskusjärjestön kokouksesta ja hallituksesta säädetään laissa ja toimitusjohtajasta ja tämän neuvoa-antavasta elimestä johtoryhmästä asetuksessa. Valiokunta katsoo kuitenkin, että toimitusjohtajasta tulisi säätää laissa, mutta että neuvoa-antavasta johtoryhmästä voidaan säätää asetuksessa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lisäystä toimitusjohtajasta pykälän 1 momenttiin.

Hallituksen esityksen pykälän 4 momentissa on valtuussäännös, jonka mukaan toimielimen tehtävistä ja muista toimielimiä koskevista tarpeellisista seikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtuussäännös ei vastaa niitä vaatimuksia, joita valtuussäännösten täsmällisyydelle ja tarkkarajaisuudelle asetetaan. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa asetuksenantovaltuuden poistamista 4 momentista. Samalla ehdotetaan toimielinten tehtävistä säädettävän uudessa 6 pykälässä.

Pykälän 2 ja 3 momentista on vastaavasti poistettu viittaukset toimielinten tehtäviin.

Lisäksi liikennevaliokunta ehdottaa samassa yhteydessä täsmennettäväksi 3 momentissa olevaa säännöstä keskusjärjestön kokouksen valitsemista hallituksen jäsenistä. Lakiehdotuksen mukaan jäsenten tulee edustaa eri tienkäyttäjäryhmiä. Nykyisen käytännön mukaan hallintoneuvostossa on keskusjärjestön kokouksen valitsemia jäseniä, jotka eivät suoraan edusta tienkäyttäjäryhmiä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että säännöstä tarkistetaan mahdollisten tulkintavaikeuksien ehkäisemiseksi nykyistä Liikenneturva-asetusta vastaavaan muotoon niin, että hallituksessa jäsenten joukossa olisi eri tienkäyttäjäryhmien oltava edustettuina.

Valiokunta ehdottaa 4 momenttia täydennettäväksi siten, että liikenne- ja viestintäministeriö voisi määrätä eronneen tai kuolleen ministeriötä edustavan hallituksen jäsenen tai varajäsenen tilalle uuden jäsenen tai varajäsenen asianomaista ministeriötä kuultuaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä vastaa nykyistä käytäntöä eikä siten aiheuta menettelyihin muutoksia. Valiokunta katsoo, että menettely olisi syytä kirjata momenttiin.

Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän muotoiluihin.

6 §. Toimielinten tehtävät.

Valiokunta ehdottaa uutta 6 §:ää, jossa säädettäisiin toimielinten tehtävistä.

1 momentissa säädettäisiin keskusjärjestön kokouksesta, jossa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta sekä mahdollisesta jäsenmaksusta. Tämän lisäksi keskusjärjestön kokous valitsee ne hallituksen jäsenet, joiden valinta 5 §:n 3 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle, ja yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen, jonka valinta 11 §:n 2 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle. Kokouksessa määrätään myös hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot seuraavaksi toimintavuodeksi.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hallituksen tehtäviksi toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen, Liikenneturvan jäsenten ottaminen ja erottaminen sekä toimitusjohtajan ottaminen ja erottaminen ja tämän palkkaedusta päättäminen. Hallitus vahvistaa myös Liikenneturvan työjärjestyksen ja käyttää muutoinkin Liikenneturvan ylintä päätäntävaltaa asioissa, jotka eivät 1 momentin mukaan kuulu keskusjärjestön kokouksen päätösvaltaan. Viimeinen kohta siirrettäisiin näin ollen hallituksen esityksen 3 §:stä nyt esitettyyn pykälään.

Toimitusjohtajan tehtävänä on huolehtia Liikenneturvan talouden ja varojen hoidosta, valmistella hallituksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön hallituksen päätökset. Tämän lisäksi hänen tehtävänään on johtaa Liikenneturvan toimintaa työjärjestyksen mukaisesti ja suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle.

Ehdotetun pykälän 4 momenttiin otettaisiin valtuus säätää valtioneuvoston asetuksella keskusjärjestön kokouksen ja hallituksen muista tehtävistä, 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen muiden toimielinten tehtävistä sekä toimielinten toiminnasta.

7 (4) §. Toiminnan rahoitus.

Valiokunta on tehnyt pykälänumeroinnin muutoksen ehdotettujen uusien 3, 4 ja 6 §:n johdosta.

8 (5) §. Yleishallinto-oikeudellisten periaatteiden soveltaminen.

Pykälä vastaa hallituksen esityksen 5 §:ää.

Perustuslain 124 §:ssä edellytetään yllämainittujen seikkojen lisäksi vielä, että tehtävien antaminen muulle kuin viranomaiselle ei vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että säänneltäessä julkisten hallintotehtävien antamista muulle kuin viranomaiselle, on oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimuksen noudattaminen turvattava säännösperusteisesti. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi hallituksen esityksen lakiehdotuksen 5 § ehdotetaan siirrettäväksi 8 §:ksi ja siihen otettavaksi säännös, jonka mukaan tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa on soveltuvin osin noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982), lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja kielilakia (148/1922).

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että ehdotukseen ei sisälly virkavastuuta koskevia säännöksiä, mitä on perusteltu sillä, että toiminnassa ei käytetä julkista valtaa. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin korostettu, että Liikenneturva hoitaa julkisia tehtäviä ja näitä tehtäviä hoidettaessa tehdyistä virheistä ja laiminlyönneistä saattaa ulkopuoliselle ainakin välillisesti aiheutua merkittävääkin vahinkoa esimerkiksi, jos ajankohtaisia liikenneturvallisuuskysymyksiä käsittelevissä kampanjoissa olisi virheellistä tietoa. Tällaisissa tilanteissa olisi perusteltua, että rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisia vastuukysymyksiä arvioitaisiin samoin kuin siinä tapauksessa, että viranomaiset olisivat hoitaneet tehtävän. Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ei saa heikentää yksittäisen kansalaisen oikeusasemaa, vaan on katsottu, että sen tulisi pysyä mahdollisimman samanlaisena kuin jos hallintotehtävää hoitaisi viranomainen. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin otetaan säännös, jossa säädetään, että Liikenneturvan hallituksen jäsenet ja sen toimihenkilöt hoitavat virkavastuulla Liikenneturvalle tämän lain mukaisesti annettuja julkisia hallintotehtäviä.

Hallituksen esitykseen ei myöskään sisälly erityisiä muutoksenhakua koskevia säännöksiä, koska Liikenneturvassa ei tehdä hallintopäätöksiä sille asetettuja julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa. Liikenneturva voi ehdotetun lain nojalla kuitenkin joutua tekemään hallintopäätöksiä asiakirjojen luovutukseen liittyvissä asioissa. Muutoksenhausta näihin päätöksiin säädetään julkisuuslaissa. Valiokunta ehdottaa selvyyden vuoksi ehdotettuun lakiin lisättäväksi pykälän 3 momenttiin säännöksen, josta kävisi suoraan ilmi muutoksenhakutie tällaisista päätöksistä valitettaessa. Muutoksenhakuinstanssina olisi hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen hallinto-oikeus.

Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän muotoilussa.

9 §. Maksut.

Valiokunta ehdottaa mainintaa valtion maksuperustelaista poistettavaksi hallituksen esityksen 5 §:n 1 momentista ja tämän tilalle uutta 9 §:ää, jossa säädettäisiin Liikenneturvan tässä laissa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista. Tällä pyrittäisiin selkeyttämään sääntelyä. Tällöin pykälässä viitattaisiin valtion maksuperustelain 4—6 §:n säännöksiin, jotka olisivat soveltuvin osin voimassa. Tämän lisäksi uudessa pykälässä annettaisiin täsmällinen ja tarkkarajainen asetuksenantovaltuus, jonka nojalla liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella voidaan antaa Liikenneturvan suoritteista perittävistä maksuista vastaavia säännöksiä kuin mitä ministeriöiden asetuksilla annetaan maksuperustelain 8 §:n 2 ja 3 momentin nojalla ministeriön hallinnonalan viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

10 (6) §. Toiminnan valvonta.

Pykälän numerointi on muuttunut ehdotettujen uusien 3, 4, 6 ja 9 §:n johdosta ja 1 momentti vastaa hallituksen esityksen 6 §:ää.

Valiokunta esittää lisättäväksi uuden 2 momentin. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että lakiehdotuksen mukaan yhdistyksen rekisteröintiin liittyvät yhdistyslain säännökset (9 luku) eivät tulisi sovellettaviksi eikä lakiehdotukseen sisälly myöskään tätä korvaavaa sääntelyä. Tällaisen sääntelyn tarkoituksena on esimerkiksi se, että Liikenneturvan kanssa oikeustoimiin ryhtyvät voivat rekisteristä tai muusta virallisesta tietolähteestä varmistua siitä, kenellä on oikeus kirjoittaa Liikenneturvan nimi. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa pykälään uutta 2 momenttia, jossa säädettäisiin liikenne- ja viestintäministeriön velvollisuudesta pitää luetteloa henkilöistä, joilla on nimenkirjoitusoikeus. Liikenne- ja viestintäministeriö pitäisi tällöin luetteloa nimenkirjoittamiseen oikeutetuista henkilöistä ja antaisi siitä otteita. 1 momentin säännösten mukaan Liikenneturvan tulisi toimittaa valvontaa varten tarvittavat tiedot, mikä koskisi myös tietoa nimenkirjoittamiseen oikeutetuista. Valiokunta on tehnyt vastaavan täsmennyksen pykälän muotoiluihin.

11 (7) §. Yhdistyslain säännösten soveltaminen.

Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muuttamista uusien ehdotettujen 3, 4, 6 ja 9 §:n johdosta.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota pykälän säännökseen, jonka nojalla ehdotetussa säännöksessä mainitut yhdistyslain säännökset tulevat soveltuvin osin sovellettaviksi Liikenneturvaan ja sen jäseniin. Lakiehdotuksessa ei siten ole noudatettu sääntelytapaa, jonka mukaan Liikenneturvaa koskevaan lakiin ja asetukseen otettavien nimenomaisten säännösten lisäksi Liikenneturvaan sovellettaisiin toissijaisesti yhdistyslain säännöksiä, kuten 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa erheellisesti todetaan.

Ehdotettu sääntely johtaisi siihen, että useista sellaisista seikoista, joista säädetään yhdistyslaissa, ei Liikenneturvan osalta säädettäisi missään tai niistä säädettäisiin asetuksella. Lain tasoisen sääntelyn vajavuus on ongelmallista, koska Liikenneturvan on tarkoitus olla oikeustoimikelpoinen oikeushenkilö. Yhteisöä oikeushenkilönä koskevat perussäännökset ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan välttämättömiä ja kuuluvat lain tasolle. Asetusluonnokseen otettavaksi ehdotettu sääntely puolestaan sisältää sääntelyä myös asioista, joista perustuslain mukaan tulee säätää lailla.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta on lisännyt lakiin säännöksiä useasta eri asiasta, ja muiden asioiden osalta nyt kyseessä olevaa pykälää on täsmennetty laajentamalla viittauksia yhdistyslain säännöksiin. Näin jäsenten oikeuteen erota Liikenneturvasta sovellettaisiin yhdistyslain 13 §:ää ja asiaa koskeva viittaus sisällytettäisiin 11 §:ään. Yhdistyksen kokousta koskevien perussäännösten osalta voitaisiin lain 11 §:ään sisällyttää viittaus yhdistyslain 20 §:n soveltamisesta ja kokouskutsun osalta 24 §:n soveltamisesta. Esteellisyyden osalta voitaisiin yhdistyslain 26 § säätää kokonaisuudessaan sovellettavaksi. Pöytäkirjanpitovelvollisuuden ja yhdistyksen päätösten moitteenvaraisuuden osalta voitaisiin viitata yhdistyslain 31—34 §:n soveltamiseen. Liikenneturvan nimenkirjoittamiseen ja haasteen toimittamiseen soveltuisivat yhdistyslain 36 §:n säännökset.

Asiantuntijakuulemisessa ei pelkkää yhdistyslain vahingonkorvausvelvollisuutta koskevaa säännöstä ole pidetty riittävänä, ja tämän vuoksi valiokunta esittää kyseisen säännöksen poistamista pykälästä ja sen siirtämistä uuteen 13 §:ään.

Hallituksen esityksessä olevan lakiesityksen 8 §:n mukaan mm. "tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta sekä asioista, joista yhdistyslain mukaan edellytetään mainittavaksi yhdistyksen säännöissä, annetaan valtioneuvoston asetuksella". Asiantuntijakuulemisen yhteydessä on esitetty, että valtuutus sopisi ehdotettua pykälää paremmin lain siihen pykälään, jossa säädetään yhdistyslain säännösten soveltamisesta. Koska perussäännöksiä ainakaan kaikista näistä asioista ei ehdoteta otettavaksi tähän lakiin, asetuksella ei annettaisi vain "tarkempia säännöksiä", vaan säädettäisiin asioista, joista yhdistyslain mukaan on mainittava yhdistyksen säännöissä tai joista voidaan määrätä säännöissä. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi hallituksen esityksen lakiehdotukseen sisältyvää valtuussäännöstä täsmennettäväksi niin, että valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joista yhdistyslain mukaan määrätään yhdistyksen säännöissä. Nämä ovat asioita, joista on mainittava yhdistyksen säännöissä, tai joista voidaan säännöissä määrätä.

Valiokunta on tehnyt kyseiset täsmennykset pykälän muotoiluihin.

12 §. Kirjanpito ja tilintarkastus.

  Hallituksen esityksen lakiehdotukseen ei sisälly kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevia säännöksiä. Yleensä yhdistysten kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään kirjanpitolaissa (1336/1997) ja tilintarkastuslaissa (936/1994). Tilintarkastuslakiin viitataan myös yhdistyslain 38 §:ssä. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että jää tulkinnanvaraiseksi, missä määrin edellä mainitut lait koskevat Liikenneturvaa. Asiantuntijakuulemisessa todettiin edelleen, että selkeintä olisi, että lakiin otettaisiin nimenomainen säännös kirjanpitolain ja tilintarkastuslain soveltamisesta Liikenneturvaan sekä mahdollisesti tarvittavat erityissäännökset. Tämän vuoksi valiokunta esittää uutta 12 §:ää, jossa säädettäisiin kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että Liikenneturvan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilintarkastajista ja heidän valinnastaan sekä varamiehistään. Sen lisäksi säädettäisiin, että Liikenneturvan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa säädetään.

13 §. Vahingonkorvausvelvollisuus.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä yhdistyslain 39 §:n vahingonkorvausvelvollisuutta koskeva säännös on otettu Liikenneturvaan sovellettavien yhdistyslain säännösten joukkoon. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että vahingonkorvausvelvollisuutta koskevaa sääntelyä tulisi täydentää siten, että korvausvelvollisuus kattaisi myös Liikenneturvaa koskevia säännöksiä rikkoen aiheutetun vahingon korvaamisen. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa kyseisen säännöksen sisällyttämistä Liikenneturvaa koskevaan lakiin. Säännöksen mukaan olisi yhdistyslaissa säädetyn lisäksi Liikenneturvan hallituksen jäsenen ja toimihenkilön korvattava vahinko, joka on aiheutettu Liikenneturvalle, sen jäsenelle tai muulle rikkomalla Liikenneturvasta annettua lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Tällaisen vahingon korvaamiseen sovellettaisiin muutoin yhdistyslain säännöksiä. Yhdistyslain 39 §:n mukaan edellä nimetyt henkilöt ovat velvollisia korvaamaan vahingon, jonka ovat toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaneet yhdistykselle. Sama koskee yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle aiheutettua vahinkoa. Liikenneturvaan työsuhteessa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta olisi lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Tällä tarkoitettaisiin vahingonkorvauslain 4 luvun säännöksiä. Säännös koskisi Liikenneturvan toimihenkilöitä toimitusjohtajaa myöten, sillä he ovat yksityisoikeudellisessa työsuhteessa. Vahingonkorvauslain mukaan työntekijän työssään virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttamasta vahingosta seuraavaa korvausta voidaan kohtuullistaa ottamalla olosuhteet huomioon. Jos syyksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava.

14 (8) §. Tarkemmat säännökset.

Valiokunta on muuttanut pykälän numerointia uusien, ehdotettujen 3, 4, 6, 9 ja 11—13 §:n johdosta. Pykälä vastaa hallituksen esityksen lakiehdotuksen 8 §:ää.

Valiokunta on ehdottanut 10 §:ään lisättäväksi valtuuden säätää valtioneuvoston asetuksella asioista, joista yhdistyslain mukaan määrätään yhdistyksen säännöissä. Tämän vuoksi tästä pykälästä esitetään poistettavaksi samaa asiaa koskeva valtuutus.

Liikenneturvan julkisiin hallintotehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään 8 §:ssä. Kyseisessä pykälässä on myös valtuus säätää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella mainituista suoritteista perittävistä maksuista. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa poistettavaksi samaa asiaa koskevan valtuuden nyt käsiteltävänä olevasta pykälästä.

Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän muotoiluihin.

15 (9) §. Voimaantulo.

Valiokunta on muuttanut pykälän numerointia uusien, ehdotettujen 3, 4, 6, 9 ja 11—13 §:n johdosta. Pykälä vastaa hallituksen esityksen lakiehdotuksen 9 §:ää.

Valiokunta ehdottaa voimaantulosäännökseen lisättäväksi säännöksen hallintoneuvostoon vuosiksi 2003—2004 valittujen tai määrättyjen jäsenten asemasta lain voimaantulon jälkeen. Nykyisen Liikenneturvasta annetun asetuksen nojalla vuoden 2004 loppuun valittujen tai määrättyjen hallintoneuvoston jäsenten toimikausi jatkuisi hallituksessa toimikauden loppuun. Säännöstä esitetään uuteen 3 momenttiin, jolloin hallituksen esityksen lakiehdotuksen 9 §:n 3 momentti siirtyy uudeksi 4 momentiksi.

Valiokunta on tehnyt vastaavat korjaukset pykälän muotoiluihin.