Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 25 päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt liikenne- ja viestintävaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen ratalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 222/2006 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti, liikenne- ja viestintäministeriö
hallitusneuvos Auvo Haapanala, ympäristöministeriö
yli-insinööri Jukka Lahtinen, Maanmittauslaitos
investointijohtaja Kari Ruohonen, Ratahallintokeskus
hallintojohtaja Pertti Saarela, VR-Yhtymä Oy
johtaja Markku Tornberg, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi rautateiden suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lakkauttamista koskeva ratalaki. Eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annettuun lakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 §:ään tehtäisiin ratalaista johtuvat muutokset.
Rataverkko luokiteltaisiin runkoverkkoon ja muuhun rataverkkoon. Runkoverkko koostuisi nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen radoista, joilla on valtakunnallista merkitystä ja jotka palvelisivat lisäksi maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Runkoverkolle ei saisi rakentaa uusia tasoristeyksiä.
Laissa olisi rautatien suunnittelun ja alueidenkäytön yhteensovittamiseen sekä vuorovaikutukseen perustuvat suunnittelusäännökset. Rautatien rakentamista ja parantamista varten hyväksyttäisiin yleissuunnitelma ja ratasuunnitelma. Yleissuunnitelma ja ratasuunnitelma olisivat hallinnollisia päätöksiä, joihin asianosaisilla on muutoksenhakumahdollisuus. Ratasuunnitelman hyväksymispäätöksen nojalla radanpitäjä voisi käynnistää ratatoimitukseksi kutsuttavan lunastustoimituksen, eikä erillistä lunastuslupaa tarvittaisi.
Rautatiealueen ulkopuolisten alueiden käyttöä voitaisiin turvallisuussyistä rajoittaa. Ratasuunnitelmassa voitaisiin osoittaa suoja- ja näkemäalueita, joilta voitaisiin poistaa kasvillisuutta ja joilla rakennusten pitäminen olisi kielletty.
Rautatiealueiden hankinta ja korvausten määrääminen tapahtuisi ratatoimituksessa. Laissa olisi myös rautatien lakkauttamista koskevat säännökset. Lakkauttamisesta määrättäisiin ratasuunnitelmassa, jossa osoitettaisiin radanpitäjän tehtäväksi myös tarvittavat ennallistamistoimenpiteet.
Ratalaki ja siihen liittyvät lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan puolen vuoden ja viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä hyvin valmisteltuna. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota yleis- ja ratasuunnitelman pitkiin voimassaoloaikoihin. Valiokunta toteaa, että yleissuunnitelman voimassaoloajaksi esityksessä on esitetty enimmillään 12 vuotta ja teknisiä yksityiskohtia sisältävän ratasuunnitelman voimassaoloajaksi enimmillään kahdeksan vuotta. Määräajat jakautuvat eri tavalla kuin maantielaissa, mutta ovat kokonaisajaltaan yhtä pitkiä eli 20 vuotta. Valiokunta pitää kokonaisaikaa 20 vuotta pitkänä, mutta toteaa, että laajojen pitkittäishankkeiden suunnittelussa tällainenkin aika saatetaan tarvita, vaikka suunnitelmat pyritään toki toteuttamaan nopeammin. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että suunnitelmien toteuttamisessa edetään ripeästi, mutta tiedostaa samalla, että ripeän toteuttamisen esteenä on usein määrärahojen jaksottaminen.
Alueiden hankkimisesta ja korvauksista säädetään ratalain 5 luvussa. Radanpidon tarpeisiin tarvittavien alueiden ja oikeuksien lunastaminen suoritetaan ratatoimituksessa. Lunastamisessa noudatetaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977) säädetään, jollei ratalaista muuta johdu. Korvausten määrien määrittelemisessä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan ollut heilahtelevaisuutta, vaikkakin korvausperusteena käytetään kauppahintatilastoja. Valiokunta kiinnittää huomiota kansalaisten samanlaiseen kohteluun ja pitää välttämättömänä, että lunastettavien alueiden korvauksissa noudatetaan samoja laskentaperusteita koko maassa.
Edellä esitetyn perusteella liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Mika Boedeker