Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yleistä
Luotsauslain (940/2003) 1 §:n
mukaan luotsauksen tarkoituksena on edistää alusliikenteen
turvallisuutta ja ehkäistä alusliikenteestä ympäristölle
aiheutuvia haittoja. Luotsauksella tarkoitetaan luotsauslain 2 §:n
1 kohdan mukaan alusten ohjailuun liittyvää toimintaa,
jossa luotsi toimii aluksen päällikön
neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana.
Lähtökohtaisesti luotsaus on pakollista Suomen
aluevesillä. Luotsinkäyttövelvollisuudesta voi
kuitenkin vapautua Merenkulkulaitoksen, ja jatkossa Liikenteen turvallisuusviraston,
myöntämällä linjaluotsinkirjalla
tai erivapaudella. Linjaluotsauksella tarkoitetaan luotsauslain 14 §:n
mukaista poikkeusta luotsinkäyttövelvollisuudesta.
Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää väylä-
ja aluskohtaisen linjaluotsinkirjan aluksen päällikölle
tai perämiehelle, joka osoittaa laissa säädetyllä tavalla
tuntevansa aluksen käyttämän väylän
ja täyttää muut laissa säädetyt
edellytykset.
Merenkulkulaitoksen tehtävänä aiemmin
ollut luotsaustoiminnan harjoittaminen siirrettiin luotsauslailla
(940/2003) ja Luotsausliikelaitoksesta
annetulla lailla (938/2003) 1 päivänä tammikuuta
2004 toimintansa aloittaneen Luotsausliikelaitoksen tehtäväksi
Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä.
Oikeus luotsaustoimen harjoittamiseen
Hallituksen esityksen perustelujen ja valiokunnan saaman selvityksen
mukaan voimassa olevassa luotsauslaissa on säädetty
luotsaustoiminnan harjoittamisesta tavalla, joka rajaa ainoaksi luotsaustoiminnan
harjoittajaksi Luotsausliikelaitoksen. Vuoden 2007 syksyllä syntyi
kuitenkin luotsauslain tulkinnasta erimielisyyttä siltä osin,
onko Luotsausliikelaitos ainoa toimija, jolla on oikeus tarjota
luotsauspalveluja.
Oikeuskansleri katsoi päätöksessään
(OKA 878/1/07), että tarkasteltaessa
Luotsausliikelaitosta ja luotsausta koskevaa sääntelyä kokonaisuutena
siitä ilmenee, että aikaisemmin vallinnutta tilannetta
(monopoliasema) ei tarkoitettu liikelaitostamisen yhteydessä muuttaa,
vaikkei säännöksissä nimenomaisesti
olekaan otettu kantaa yksityisen luotsaustoiminnan sallittavuuteen.
Oikeuskansleri esitti liikenne- ja viestintäministeriön
harkittavaksi, olisiko lainsäädäntöä aiheellista
tarkistaa niin, että siitä selkeämmin ilmenisi
lainsäätäjän tarkoitus.
Esityksen perusteluiden mukaan lakia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että edellä mainittu lainsäätäjän
tarkoitus ilmenisi laista aiempaa selkeämmin. Tätä tarkoitusta
varten hallituksen esityksessä ehdotetaan luotsaustoiminnan
harjoittamista koskevan 4 §:n 1 momentin selkeyttämistä siten,
että Luotsausliikelaitoksen on tarjottava luotsauslaissa
tarkoitettuja luotsauspalveluita niillä alueilla, joilla
luotsia on 5 §:n mukaan käytettävä.
Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi
siitä, että muiden kuin laissa tarkoitetun luotsauspalvelujen
tarjoajan toimesta tapahtuva luotsauspalvelujen tarjoaminen tai
luotsaustoiminnan harjoittaminen säädettäisiin
rangaistavaksi.
Perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin nyt käsiteltävänä olevasta
esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 12/2010
vp), että edellä tarkoitettua sääntelyn
selkeyttämistä ei ole mahdollista toteuttaa hallituksen
esityksessä ehdotetuin tavoin yksinomaan rangaistussäännöksen
avulla. Tämän vuoksi liikenne- ja viestintäministeriö on
asian valiokuntakäsittelyn aikana esittänyt luotsauslain
4 §:ään lisättäväksi
uuden 2 momentin seuraavasti: "Luotsauspalveluja ei saa tarjota
eikä luotsaustoimintaa harjoittaa muu kuin 1 momentissa
tarkoitettu liikelaitos."
Liikenne- ja viestintävaliokunta yhtyy edellä mainittuun
perustuslakivaliokunnan näkemykseen asiasta ja ehdottaa,
että 4 §:ään lisätään
uusi 2 momentti liikenne- ja viestintäministeriön esittämässä muodossa.
Valiokunta toteaa, että nyt käsittelyssä olevalla
hallituksen esityksellä ja ehdotetulla uudella 4 §:n
2 momentilla ei sen saaman selvityksen mukaan muuteta vallitsevaa oikeustilaa
siltä osin, kenellä on oikeus harjoittaa luotsaustoimintaa
ja tarjota luotsauspalveluja. Tältä osin kyse
on valiokunnan saaman selvityksen mukaan ainoastaan sääntelyn
selkeyttämisestä.
Jatkoselvitysten tarve
Useissa asiantuntijalausunnoissa on pidetty Luotsausliikelaitoksen
yksinoikeutta luotsaukseen epätoivottavana ja kannatettu
selkeästi kilpailun avaamista luotsaustoiminnassa.
Valiokunta pitää luotsausta merenkulun turvallisuuden
kannalta keskeisenä ja näkee, että luotsauksen
korkean palvelutason ylläpitäminen ja luotsaustoiminnan
kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita.
Jatkossa on tarpeen selvittää riittävän
perusteellisesti luotsaustoiminnan toteuttamisen eri vaihtoehtoja
ja vaikutuksia. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi
asiasta lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunta pitää tärkeänä,
että mikäli jatkossa halutaan arvioida luotsaustoiminnan
uudenlaista järjestämistä, käytettävissä on
riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista.
Valiokunnan mielestä tällaisia selvitettäviä asioita
ovat asiantuntijakuulemisen pohjalta mm. mahdollisen kilpailun avaamisen
edellytykset ja eri vaihtoehtojen vaikutukset, mahdolliset kilpailuttamismallit,
tarvittavat hinnoittelumekanismit, valtiontaloudelliset vaikutukset
ja rahoitus, riskien hallintaan ja vahingonkorvausvastuuseen liittyvät kysymykset,
luotsien koulutuksen järjestäminen sekä luotsien
riippumattoman aseman määrittämiseen
liittyvät kysymykset. Riittävän kattavien
selvitysten jälkeen on mahdollista tehdä perusteltuja
ja kestäviä ratkaisuja luotsaustoiminnan toteuttamistavoista
tulevaisuuden tarpeita vastaavasti.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että luotsaustoiminnan toteuttamistavasta riippumatta luotsauspalvelujen
saatavuudesta kaikilla luotsattavilla alueilla huolehditaan ja että luotsauksen palvelutaso
säilyy riittävän korkealla tasolla myös
tulevaisuudessa. Lisäksi tulee varmistaa luotsauksen toimivuus
erilaisissa normaaliaikojen häiriötilanteissa
ja poikkeusoloissa.
Kielikysymys
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan eri kielten käyttö ja
tätä kautta mahdollisesti syntyvät kommunikaatio-ongelmat
ovat riskitekijöitä, jotka saattavat olla olennaisessa
roolissa myös laivaonnettomuuksien synnyssä.
Hallituksen esityksen mukaan linjaluotsinkirjan voisi jatkossa
saada myös siten, että hakija suorittaisi vaadittavan
kirjallisen tutkinnon ja koeluotsauksen englannin kielellä.
Lisäksi hakijan olisi hallittava tarvittavassa laajuudessa
englannin kieli ja tunnettava tutkinnon kohteena olevan vesialueen
navigoinnissa, alusliikennepalvelussa ja jäänmurtopalveluissa
käytettävä paikannimistö suomeksi
tai ruotsiksi. Englannin kielen hyväksyminen linjaluotsauskieleksi
nostaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan linjaluotsauksen
osuutta luotsausmarkkinoiden nykyisestä noin 60 prosentin
tasosta lähelle 70 prosenttia.
Valiokunta on saanut asiantuntijakuulemisissa linjaluotsauksessa
käytettävien kielten vaikutuksista turvallisuuteen
varsin ristiriitaista tietoa esimerkiksi siltä osin, miten
englannin kielen lisääminen ehdotetulla tavalla
linjaluotsauskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle vaikuttaisi luotsauksen
ja merenkulun turvallisuuteen. Osa lausunnonantajista on myös
esittänyt, että englannin kieli tulisi hyväksyä ainoaksi
viralliseksi kieleksi merenkulun turvallisuuden kannalta parhaana
ratkaisuna.
Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella
hallituksen esityksen ehdotusta englannin kielen käyttöönotosta
linjaluotsauskielenä perusteltuna. Valiokunta kuitenkin
katsoo, että kielikysymyksen osalta on jatkossa olennaista hakea
yhtenäistä lähestymistapaa kansainvälisesti
ja erityisesti EU-tasolla. Valiokunta korostaa, että on
erittäin tärkeää toimia aktiivisesti EU-tasolla
yhtenäisten ja turvallisuuden kannalta hyvien käytäntöjen
ja vaatimusten kehittämiseksi linjaluotsauksessa käytettävien
kielten osalta. Tämä on tärkeää myös
eri jäsenmaiden alusten yhtäläisten toimintaedellytysten
turvaamisen kannalta. Käytettäviä luotsauskieliä koskevat
ratkaisut tulee tehdä siten, että merenkulun turvallisuus
varmistetaan ja että linjaluotsauksen turvallisuuden taso
säilyy vähintään nykyisellä tasolla.
Valiokunta korostaa tästä syystä myös
riittävän tehokkaiden riskienhallintajärjestelmien
merkitystä ja kehittämistarvetta merenkulun turvallisuuden
varmistamiseksi.
Luotsauksen tehokkuus ja maksut
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen satamissa käyvistä aluksista
noin 40 prosenttia käyttää luotsia. Alusten
Luotsausliikelaitokselle maksamat luotsausmaksut ovat noin 40 miljoonaa
euroa vuodessa. Luotsauksen hinnoittelu perustuu ns. verkostoperiaatteen
mukaiseen yhtenäishinnoitteluun, joka mahdollistaa samanlaiset
luotsaustaksat koko maassa (ristisubventio) riippumatta toiminnan
kannattavuuden eroista eri satamissa.
Eräissä asiantuntijalausunnoissa on pidetty nyt
käsittelyssä olevan hallituksen esityksen kanssa
samanaikaisesti vireillä olevia luotsausmaksujen korotuksia
kohtuuttoman suurina. Lisäksi on tuotu esille, että luotsauksen
palveluaikatavoitteita ei ole kaikilta osin saavutettu. Valiokunta
pitää tärkeänä, että luotsauksen
riittävästä tehokkuudesta ja maksutason
kohtuullisuudesta huolehditaan asianmukaisesti jatkossa.
Yksityiskohtaiset perustelut
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa johtolauseeseen tehtäväksi
tarvittavista pykälämuutoksista johtuvat korjaukset
ja eräitä muita lakiteknisiä korjauksia.
4 §. Luotsaustoiminnan harjoittaminen.
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan nyt käsittelyssä olevasta
esityksestä antama lausunto ja valiokunnan saama selvitys
huomioonottaen, että esitykseen lisätään
uusi 4 §:n 2 momentti, jolla selkeytetään
luotsaustoiminnan harjoittamista koskevaa oikeustilaa. Ehdotuksella
ei muuteta voimassa olevaa oikeustilaa.
5 §. Velvollisuus käyttää luotsia.
Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella,
että 5 §:n 1 momenttiin ehdotettu luotsinkäyttövelvollisuutta
väylien ulkopuolisilla luotsin otto- ja jättöalueilla
koskeva muutos poistetaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
ehdotetun uuden käsitteen sisältö ei
vastaa luotsauksessa käytössä olevia
kotimaisia ja kansainvälisiä käsitteitä ja
lisäksi ehdotettu säännös olisi
käytännön kannalta ongelmallinen.
12 §. Luotsin ohjauskirja.
Valiokunta ehdottaa 5 §:n 1 momenttia vastaavan
muutoksen tekemistä 12 §:n 1 momentin
johdantokappaleeseen sekä 1 momentin 3 ja 5 kohtaan.
14 §. Linjaluotsinkirja.
Valiokunta ehdottaa 5 §:n 1 momenttia vastaavan
muutoksen tekemistä 14 §:n 2 momentin 3 kohtaan
ja 3 momentin johdantokappaleeseen. Esityksen mukaan englanninkielisen
linjaluotsintutkinnon voi suorittaa ainoastaan sellaisilla väylillä,
joilla on saatavissa alusliikennepalvelulain mukaiset navigointiapua
ja alusliikenteen järjestelypalvelua koskevat palvelut.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu rajaus on tulkinnanvarainen.
Tästä syystä valiokunta ehdottaa 3 momentin
johdantokappaletta täsmennettäväksi siten,
että englanninkielisen linjaluotsaustutkinnon voisi saada
sellaisilla väylillä, jotka sijaitsevat alusliikennepalvelulain
(623/2005) 5 §:ssä tarkoitettuja
tiedotuksia, 6 §:ssä tarkoitettua navigointiapua
sekä 7 §:ssä tarkoitettua alusliikenteen
järjestelypalvelua tarjoavan VTS-keskuksen alueella.
19 §. Luotsausrikkomus.
Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella 19 §:n
rangaistussäännöstä täydennettäväksi
ja täsmennettäväksi siten, että se
koskee selkeästi myös ilman laissa säädettyä oikeutta
luotsaavaa henkilöä, luotsauspalveluja tarjoavan
tai luotsaustoimintaa harjoittavan toimijan lisäksi.
21 §. Tarkemmat säännökset
ja määräykset sekä yleispoikkeukset.
Valiokunta ehdottaa 5 §:n 1 momenttia vastaavan
muutoksen tekemistä 21 §:n 3 momentin
valtuussäännökseen.