Yksityiskohtaiset perustelut

Valiokunta korostaa liikennelupajärjestelmän merkitystä sen varmistamiseksi, että tavaraliikenteessä noudatetaan lainsäädäntöä ja että liikenneturvallisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset voidaan ottaa huomioon. Liikenteenharjoittajien ammattiinpääsyä koskevissa EU:n säännöksissä on liikennöitsijöille asetettu koulutusta ja ammattitaitoa sekä vakavaraisuutta ja hyvää mainetta koskevia vaatimuksia. Liikennelupajärjestelmän avulla voidaan valvoa, että alalle hakeutuvat yrittäjät täyttävät nämä vaatimukset. Liikennelupajärjestelmällä on merkitystä myös harmaan talouden estämisessä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että liikennetraktoreilla harjoitettava tavarankuljetus vapautetaan liikennelupavaatimuksesta. Luvanvaraisuutta on perusteltu lähinnä liikenneturvallisuussyillä. Siksi raskaat traktorikuljetukset, jotka ovat voineet kilpailla luvanvaraisen kuorma-autoliikenteen kanssa, on haluttu pitää lupavaatimuksen piirissä. Hallitus katsoo, että nämä perusteet eivät ole enää voimassa.

Liikennevaliokunta katsoo, että traktorilla korvausta vastaan suoritettavat raskaat tavarakuljetukset ovat rinnastettavissa vastaaviin kuorma-autolla suoritettaviin kuljetuksiin. Liikenteenharjoittajan tulee täyttää samat vaatimukset niin luotettavuuden, ammattitaidon kuin vakavaraisuuden suhteen. Toisin kuin hallitus, liikennevaliokunta katsoo, että liikennelupavelvollisuutta voidaan perustella nimenomaan myös liikenneturvallisuussyillä.

Lähtökohtaisesti liikennetraktori oli tavaran kuljettamiseen tarkoitettu, kuormaa kantava, nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Sen yleisin käyttötarkoitus on ollut lähinnä maanrakennukseen liittyvät lyhyehköt maa-aineskuljetukset. Myöhemmin liikennetraktorilla on alettu tarkoittaa myös muuta traktoria, jota käytetään tavaran kuljettamiseen kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunulla. Samalla liikennetraktorin käyttö on laventunut maa-aineskuljetusten ulkopuolelle. Hyvin varustettua liikennetraktoria on mahdollista käyttää lyhyehköillä etäisyyksillä, aina muutamaan kymmeneen kilometriin saakka, joiden suorittaminen kuorma-autolla edellyttää edelleenkin liikennelupaa.

Valiokunta katsoo, että liikennelupavelvoitteen poistaminen käyttökustannuksiltaan kuorma-autoa oleellisesti edullisemmilta liikennetraktoreilta saattaisi ratkaisevasti lisätä liikennetraktoreiden käyttöä tavarakuljetuksiin. Kun traktorista ja usein itse valmistetusta perävaunusta yhteen kytkemällä valmistetun liikennetraktorin teknistä turvallisuutta ei ole asianmukaisin säädöksin varmistettu ja kun liikennetraktorin kuntoa ei valvota säännönmukaisessa katsastuksessa, liikennetraktorien lisääntyminen tavaraliikenteessä on liikenneturvallisuusriski.

Liikennelupavelvoitteen poistaminen poistaisi samalla liikenteenharjoittajalta velvollisuuden liikenneyrittäjäkoulutukseen ja liikenneluvan uudistamisen yhteydessä uudistettavaan soveltuvuusarvioon, johon kuuluu muun ohessa yhteiskunnan asettaminen vero- ym. velvoitteiden täyttämisen varmistaminen. Pahimmassa tapauksessa liikennetraktoreiden vapauttaminen liikennelupavelvollisuudesta voi tuoda alalle ns. harmaata taloutta.

Mainituista syistä valiokunta katsoo, että liikennetraktorilla korvausta vastaan suoritettavaan kuljetukseen tulee edellyttää lain 3 §:ssä tarkoitettu liikennelupa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös sellaisen tavarankuljetuksen poistamista luvanvaraisuuden piiristä, jossa on kysymys työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvaa kilometrikorvausta vastaan suoritettavasta tavaroiden kuljetuksesta. Vaikka lakitekstien osalta muutos onkin merkittävä ja katkaisee tämän luvanvaraisuudesta säädetyn poikkeuksen yhteyden kunnan tuottamiin palveluihin, ei muutos aiheuta muutosta noudatettuihin käytäntöihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kysymys on voimassa olevan maan tavan kirjaamisesta lakiin sekä mahdollisten tulkinnallisten epäselvyyksien poistamisesta. Lakitekstissä olevat määreet, jotka rajaavat poikkeuksen soveltamisen "työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin" ja "työtehtäviin liittyvien tavaroiden kuljetuksiin", riittänevät estämään väärinkäytökset. Valiokunta huomauttaa, että lain 3 §:n 3 momentissa on myös säännös lain kiertämistarkoituksessa tehtyjen järjestelyiden estämiseksi.

Luvanvaraisuudesta ehdotetaan vapautettavaksi myös alle 1 700 kiloa painavilla ajoneuvoilla harjoitettava tavaraliikenne. Euroopan unionin säännökset edellyttävät luvanvaraisuutta vain yli 3 500 kiloa painavilla autoilla tapahtuviin kuljetuksiin, sitä kevyemmillä autoilla harjoitettavien kuljetusten luvanvaraisuudesta voidaan päättää kansallisella tasolla. Ehdotuksen toteuttaminen tarkoittaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan sitä, että noin 77 prosenttia ajoneuvorekisterissä olevista henkilöautoista olisi käytettävissä kuljetuksiin ilman liikennelupaa. Pakettiautojen osalta vastaava suhdeluku on 9 prosenttia. Selvityksen mukaan tällä hetkellä ei ole myynnissä pakettiautoja, jotka kokonaismassaltaan alittavat ehdotetun rajan. Ilmeisesti tyypillisintä kevyillä ajoneuvoilla harjoitettavaa toimintaa olisi lähetti- ja kuriiritoiminta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös vastakkaiseen suuntaan eli lupajärjestelmän kiristämiseen vaikuttavia toimia. Elinkeinotoiminnan ja työurakoinnin yhteydessä harjoitettavien kuljetusten osalta sovellettua sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi ja sovellettuja rajoja alennettaviksi. Voimassa olevan lain mukaan liikennelupaa ei tarvita, jos toiminnan "pääpaino" ei ole kuljetuksissa. Tämän on tulkittu tarkoittavan "50 prosentin sääntöä", toisin sanoen sitä, että jos työurakan arvosta alle 50 prosenttia on kuljetuksissa, liikennelupaa ei tarvita. Tämä on mahdollistanut erityisesti rakennusurakoiden yhteydessä sen, että maa-ainesta ja tarvikkeita on kuljetettu rakennusyrittäjän omalla kalustolla ilman liikennelupaa. Hallituksen esityksen mukaan rajaksi asetetaan 30 prosenttia.

Muutoksen tarkoituksena on korostaa, että liikenneluvasta vapautetun elinkeinotoiminnan olisi entistä selkeämmin painotuttava muuhun kuin kuljetustoimintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 30 prosentin säännön perusteella päästäneen tulkinnallisesti siihen, mihin nykyistä lakia säädettäessä on pyritty. Noudatettu käytäntö on tulkintavaikeuksien vuoksi johtanut siihen, että kuljetusten osuus on joissakin tapauksissa noussut jopa 70 prosenttiin, ennen kuin on katsottu mahdolliseksi ryhtyä toimenpiteisiin.

Valiokunta haluaa korostaa sitä, että muutoksen tarkoituksena ei ole estää elinkeinotoimintaan ja työurakoihin tarvittavia kuljetuksia. Tietyissä tapauksissa urakoitsijan on ilmeisesti hankittava liikennelupa toiminnalleen. Tämä on kuitenkin perusteltua lupajärjestelmän yleisten periaatteiden kannalta. Vaihtoehtona on siirtää kuljetustoiminta aliurakoisijalle, jolla on liikennelupa, tai eriyttää kuljetustoiminta omaksi yrityksekseen, jolle hankitaan liikennelupa. Tämä saattaa jopa edistää kuljetuskaluston tehokasta käyttöä. Valiokunta huomauttaa lisäksi, että konsernin tai vastaavan yhtymän sisäisiin kuljetuksiin omilla ajoneuvoilla ei tarvita liikennelupaa.

Muilta osin valiokunta viittaa hallituksen esityksen perusteluihin.