Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtioneuvoston selvitys: E-kirje eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2021—2027 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi (E 29/2018 vp): Maa- ja metsätalousvaliokuntaan on saapunut jatkokirjelmä EJ 1/2020 vp — E 29/2018 vp mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunta on kuullut:
Suuri valiokunta on perustuslain 50 §:n 3 momentin nojalla päättänyt, että asian käsittelyyn osallistuvien valiokunnan jäsenten on noudatettava vaiteliaisuutta. (EJ 1/2020 vp)
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista ehdotuksista antamansa lausunnon (MmVL 7/2019 vp — U 73/2018 vp) mukaisesti valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen suhteellista maksuosuutta lisäämättä huolehditaan riittävästä rahoituskehyksestä, jotta maatalouden ja maaseudun tavoitteet voivat toteutua mahdollisimman hyvin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisrahoituksella on suuri merkitys Suomen nettomaksuasemaan saantomme ylittäessä nykyisin selvästi maksuosuutemme. Suomen tulee tavoitella maatalouden osalta mahdollisimman suurta saantoa, sillä luonnonolosuhteet maatalouden harjoittamiselle ovat Suomessa epäedulliset verrattuna muihin jäsenmaihin. Valiokunta on sanotussa lausunnossaan myös todennut, että Suomen saamasta suhteellisesti suuremmasta maaseuturahoituksen osuudesta seuraa, että ehdotuksen taloudelliset vaikutukset maallemme olisivat erittäin suuret. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä rahoituksen uudelleen kohdentamista ehdotetun rahoituskehyksen sisällä.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
Suomen ei tule hyväksyä maataloussaantojen huomattavaa leikkausta. On pidettävä kiinni siitä, ettei Suomen maksuosuus kasva. Lisärahoitus on löydettävissä muualta rahoituskehyksen sisältä.
Edellä olevan perusteella esitän,
Esityksessä on kyse komission ehdotuksista (YMP) yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista asioista uudelle rahoituskaudelle 2021—2027. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu hyvin kriittisesti koko esitykseen, sillä viljelijöiden ja koko suomalaisen maaseudun säilymistä, selviytymistä ja toimeentuloa on ajettu järjestelmällisesti alas Euroopan unionissa jo vuosien ajan. Isona osallisena ja osasyyllisenä tähän on myös maamme istuva hallitus, joka ei ole hoitanut maamme edunvalvontaa Euroopan unionissa riittävällä päättäväisyydellä. Tästä suuntauksesta kertoo sekin, että koko maamme saama tuen määrä laskee huomattavasti tulevalla kaudella.
Ensinnäkin valiokuntaryhmämme on yhä enemmässä määrin huolestunut siitä, että suoriin tukiin on tulossa nyt käytettävissä olevan tiedon perusteella huomattavia leikkauksia. Tämä on huolestuttavaa, siltäkin osin, että siirtymäajoistakaan ei olla vielä komissiossa päästy yhteisymmärrykseen. Tähän kun lisätään vielä sekin tosiasia, että Etelä- Suomen kansallisesta tuesta ja sen jatkumisesta ei myöskään ole vielä päätöstä olemassa, voidaankin todeta, että tällaisella politiikan teolla heikennetään entisestään maamme maatalouden ja maatilojen kannattavuutta.
Muutoinkin kyseessä on yksi iso osa tulevan rahoituskauden tukijärjestelmän olennaisesta kokonaisleikkauksesta. Tällaista kehitystä me Perussuomalaiset emme pidä suotavana. Lisäksi tämä sopii erityisen huonosti siihen kokonaiskuvaan, että koko unionin alueella pyritään säilyttämään ja ylläpitämään elinvoimainen elintarviketuotanto ja ruokaturva.
Lopuksi valiokuntaryhmämme haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että riippumatta yhteisen maatalouspolitiikan lopputuloksista ja aikataulusta viljelijöiden maksatukset eivät saa olla myöhässä missään olosuhteissa.
Edellä olevan perusteella esitämme,