Komission tiedonanto luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta liittyy EU:n Pellolta pöytään -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n maatalousmaasta tulisi olla luomutuotannon piirissä vuoteen 2030 mennessä. Maa- ja metsätalousvaliokunta on Pellolta pöytään -strategiasta antamassaan lausunnossa (MmVL 18/2020 vp — E 83/2020 vp) katsonut, että suomalainen korkeatasoinen maataloustuotanto ja puhdas ympäristö tarjoavat hyvät lähtökohdat luomutuotannon kasvulle, ja suomalaisen luomutuotannon kysyntää ja vientimahdollisuuksia voidaan kasvattaa muun muassa edistämällä luomutuottajien ja luomutuotannosta kiinnostuneiden kuluttajien kohtaamista. Suomalainen maataloustuotanto on esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin ja kasvinsuojeluaineiden harkitun käytön osalta EU:n edelläkävijöitä.
Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksessa on otettu huomioon tavoite luomutuotannon piirissä olevan maatalousmaan osuuden kasvattamisesta. Koska YMP koskee vuosia 2023—2027 eikä siten ulotu luomutuotannon kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman tavoitevuoteen 2030 saakka, on lähtökohtana YMP:ssä alhaisempi tavoitetaso eli 20 prosenttia maatalousmaasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että luomutuotantoa koskevan toimintasuunnitelman ja yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteiden lisäksi myös toimenpiteet ja niihin liittyvät tukiehdot sovitetaan luomutuotannon osalta yhteen. Luomutuottajia edustavat järjestöt ovat myös tuoneet esiin, että luomun tulisi näkyä paremmin kansallisessa tuki- ja ruokapolitiikassa.
Valiokunta toteaa, että luomutuotannolla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, minkä lisäksi se edistää eläinten hyvinvointia. Luomuviljelyä koskeneissa tutkimuksessa ja käytännössä on muun ohella todettu, että luomu toimii uusien resurssitehokkaiden viljelymenetelmien kokeilukenttänä sekä kannustaa ravinteiden kierrätykseen ja lannoituksen hyötyjen tarkkaan arviointiin, minkä lisäksi luomun viljelykäytännöt tarjoavat monimuotoisuushyötyjä sekä pölyttäjille, maaperäeliöille että linnuille ja sitovat maaperään hiiltä, mikä tietyin edellytyksin tarjoaa ilmastohyötyjä.
On ensisijaisen tärkeää vahvistaa markkinoita, jotta luomuviljely voi lisääntyä. Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta painottaa, että luomutuotannon tulee olla ensisijaisesti markkinavetoista ja toimenpiteiden on perustuttava luomutuotannon kannattavuuden parantamiseen nimenomaan alkutuottajan näkökulmasta. Komission toimintasuunnitelma sisältää useita tiedotukseen, viestintään ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä sekä viittauksen julkisten hankintojen ja koulujakelujärjestelmän merkitykseen. Myös Suomen kansallisessa luomuohjelmassa nostetaan esiin erityisesti ammattikeittiöiden ja julkisten hankintojen roolit kysynnän kasvattamisessa. Hallitusohjelman mukaan kuntia ohjataan suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotantoa erityisesti lihan, kananmunien ja maidon osalta. Kulutuskysynnän kasvattamiseksi tulee lisäksi parantaa luomutuotteiden valikoimia ja saatavuutta eri tuoteryhmissä, mukaan lukien luomujalosteet. Valiokunta pitää kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä tärkeinä, koska pelkkä tuotannon lisääminen ei takaa kuluttajakysynnän tarvittavaa kasvua, joka on markkinaehtoisen tuotannon perusedellytys.
Komission toimintasuunnitelman toimintalinjassa 1 pyritään ehkäisemään riskiä elintarvikepetoksille ja tuoteväärennöksille sekä varmistamaan, että sekä EU-alueella että EU:n ulkopuolella tuotettu luomu on todella tuotettu tuotantoehtojen mukaisesti. Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja puhtauden tehokas valvonta on kuluttajien luottamuksen vahvistamisen kannalta välttämätöntä. Komission tulee kiinnittää erityistä huomiota paremman jäljitettävyyden toteuttamiseen. Valiokunta pitää kuluttajansuojan varmistamiseksi myös tärkeänä, että luomutuotteiden valvonta kattaa koko luomutuotannon ketjun mukaan lukien myös esimerkiksi ruokapalvelut.
Valiokunta pitää komission linjausta EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen sekä menekinedistämisrahoituksen kohdentamisesta luomutuotannon kasvattamista edistäviin hankkeisiin perusteltuna. EU:n ruokaturvan kannalta on tärkeää, että toimenpideohjelmassa kiinnitetään peltopinta-alan lisäksi ja sen ohella huomiota myös luomutuotannon tehokkuuteen ja satotasojen kehittämiseen. Esimerkiksi luomutuotantoon soveltuvia rehun lisäaine- ja valkuaislähteitä koskeva tutkimus on Suomessa myös maamme omavaraisuuden kannalta tärkeää.
Luomuviennin osalta luomukeruutuotteilla, kuten luonnonmarjoilla, sienillä ja muilla luonnontuotteilla, on suuri merkitys. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvoston kannassa on nostettu esiin myös luomukeruutuotanto, jota ei komission toimintasuunnitelmassa mainita. Valiokunta toteaa, että komission toimintasuunnitelmassa nousee esille vahvasti tavoite kehittää luomuvesiviljelyä. Myös valtioneuvoston kannassa todetaan, että luonnonmukaisen vesiviljelyn mahdollisuuksia selvitetään ja pyritään luomaan edellytyksiä tuotannon käynnistymiselle.