Yleisperustelut
Maa- ja metsätalousvaliokunta rajaa lausunnon kertomuksen
eräiden lausumien käsittelemiseen.
Yksityiskohtaiset kannanotot
Perunan rengasmätä
(HE 87/1995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
Eduskunta edellytti 7.11.1995, että maa- ja metsätalousvaliokunnan
mietinnössä n:o 41/1994 vp ja maa- ja
metsätalousministeriön 13.10.1995 päivätyssä selvityksessä esitetyt
toimenpiteet, niitä tarpeen vaatiessa vielä tehostaen,
toteutetaan välittömästi pyrkimyksenä luoda
Suomesta rengasmädästä vapaa alue kolmessa
vuodessa.
Valiokunnan kannanotto
Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on kertomuksessa
todetun lisäksi käynyt ilmi, että erityisesti
siemenperunan tuonti muista EU-maista Suomeen on merkittävää ja
lisää riskiä vaarallisten kasvintuhoojien
tulosta tuotantoalueellemme. Piilevänä esiintyvää rengasmätää ei
markkinavalvonnan tarkastuksissa aina voida varmasti todeta. Lisäysviljelyksessä bakteerimäärät
kasvavat
ja saastunta tulee esiin. Rengäsmätätapausten
alkuperän jäljittäminen onkin valvontaviranomaiselle
suuri haaste tulevina vuosina. Nykytilankin säilyttäminen
taudin suhteen edellyttää jatkuvaa valppautta
ja yhteistyötä niin valvonnalta, viljelijöiltä kuin
kaikilta peruna-alalla toimivilta tahoilta.
Valiokunta pitää lausumaa edelleen tarpeellisena.
Samalla valiokunta korostaa niin ruoka- kuin teollisuusperunan (mm.
tärkkelystuotanto) suurta merkitystä osana maamme
maataloustuotantoa.
Maaseutuelinkeinorekisterilaki
(HE 165/2000 vp, VJL 2/2001 vp, maa- ja
metsätalousvaliokunta)
Eduskunta edellytti 7.12.2000, että maaseutuelinkeinorekisterilain
kokonaisuudistuksen yhteydessä kartoitetaan eri tietojen
asianmukaiset säilytysajat tietotyypeittäin ja
että sen jälkeen mahdollisimman pian eduskunnalle
annettavaan hallituksen esitykseen sisällytetään
ehdotukset säännöksiksi tietojen säilytysajoista.
Valiokunnan kannanotto
Valiokunta toteaa, että kertomuksessa mainittu esitys
(Hallituksen esitys laiksi maaseutuelinkeinohallinnon
tietojärjestelmästä; HE 161/2007
vp) on käsitelty eduskunnassa ja lakiin maaseutuelinkeinohallinnon
tietojärjestelmästä (284/2008)
on otettu säännökset tietojen säilytysajoista.
Valiokunta katsookin, että lausuma voidaan poistaa.
Laki Metsähallituksesta
(HE 154/2004 vp, 248/2004 vp — EV
233/2004 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
Eduskunta edellytti 13.12.2004, että hallitus osoittaa
valtion talousarvioesityksessä korkeakouluille ja/tai
oppilaitoksille tarvittaessa lisärahoituksen, jos valtionmaalla
sijaitsevien opetus- ja/tai tutkimusmetsien pysyttäminen
korkeakoulujen ja/tai oppilaitosten hallinnassa sitä vaatii.
Valiokunnan kannanotto
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu,
että Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olleet
valtion maat siirtyivät vuoden 2008 alusta Metsähallituksen
hallintaan. Tutkimuksen ja opetuksen tarpeiden huomioiminen Metsähallituksen
toiminnassa on Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004)
5 §:n mukainen liikelaitosta koskeva muu yhteiskunnallinen
velvoite.
Metsähallituksella on voimassa olevat sopimukset kaikista
opetus- tai tutkimusmetsistä. Sopimukset ovat määräaikaisia,
mutta niissä sovitut määräajat
ovat pitkiä, yleensä kymmeniä vuosia.
Sopimuksia on tehty yli 40 kappaletta ja ne on solmittu pääosin
opetuslaitosta ylläpitävien kuntayhtymien
kanssa. Määräaikaisia sopimuksia ei pääsääntöisesti
voida irtisanoa tai sopimusten ehtoja muuttaa kesken sopimuksen voimassaoloaikaa
ilman molempien sopimusosapuolten suostumusta.
Sopimusten mukaan opetus- ja tutkimusmetsät ovat oppilaitosten
käytössä korvauksetta. Metsistä mahdollisesti
kertyvät tulot jäävät oppilaitoksille.
Oppilaitoksien velvollisuutena on puolestaan tehdä kustannuksellaan
metsissä tarpeelliset metsänhoitotyöt
ja mahdolliset perusparannustyöt.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että lausuma
voidaan poistaa.
Tilatukijärjestelmä
(HE 17/2005 vp — EV 93/2005 vp,
maa- ja metsätalousvaliokunta)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - -
6) Eduskunta edellytti sen selvittämistä,
aiheutuuko tilatukijärjestelmän tukioikeuksien siirtokelpoisuudesta
vaikutuksia jo kiinnitettyjen maatalouskiinteistöjen vakuusarvoihin
siten, että vakuuksien riittävyydestä syntyy
epävarmuutta.
Valiokunnan kannanotot
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on kiinnitetty
huomiota siihen, että tilatukijärjestelmän
mukainen tukioikeus voidaan luovuttaa kiinteistöstä erillisenä ilman
kytkentää peltoalaan. Tukioikeuden luovutus vaikuttaa
vakuutena olevan maatalouskiinteistön arvoon sitä alentavana
tekijänä. Tilatukioikeuden erillisellä luovutuksella
on vaikutus tilanpidon kannattavuuteen, ja ilman tilatukioikeutta
myytävän maatalouskiinteistön kauppahinta
on alhaisempi kuin tilan, jolla on tukioikeuksia. Koska tukioikeudet
eivät kuulu kiinteistökiinnitysten piiriin, on
pidetty tarpeellisena, että olisi jokin menettely, jolla
kiinteistöpantinhaltija voisi varmistua siitä,
että tukioikeuksien säilyminen kiinteistöllä voitaisiin
pantinhaltijan niin halutessa turvata.
Pantinhaltijan kannalta selkeä vaihtoehto olisi se,
että tukioikeus voitaisiin pantata itsenäisenä varallisuuspitoisena
oikeutena. Tukioikeus sinällään täyttää kaikki
panttikelpoisuuden yleiset edellytykset. Ongelmana on se, ettei
panttioikeuden ns. julkivarmistusta ole mahdollista toteuttaa. Tukioikeutta
koskevan panttauksen julkivarmistus tulisi toteuttaa siten, että
tukioikeuden pantinhaltijan panttausta koskeva ilmoitus rekisteröitäisiin
julkiseen rekisteriin.
Kun laki maaseutuelinkeinojen tietojärjestelmistä tuli
voimaan 1.5.2008, myös maaseutuelinkeinohallinnon
tietojärjestelmien sisältö tuli julkiseksi
julkisuuslain ja henkilötietolain asettamissa rajoissa.
Koska siten jo nyt on olemassa valmis rekisteri, johon on mahdollista
merkitä pantinhaltijan panttausilmoitus, valiokunta pitää tarpeellisena,
että rekisterin käyttömahdollisuudet
tähän tarkoitukseen selvitetään
ja tarvittaessa rekisteriä kehitetään
niin, että se täyttää julkivarmistuksen
luotettavuudelle asetettavat vaatimukset.
Yhtenä vaihtoehtona on myös yrityskiinnityslain
tarkistaminen siten, että tukioikeus määriteltäisiin
kuuluvaksi yrityskiinnityksen piiriin.
Valiokunta pitää lausumaa edelleen ajankohtaisena
kiinnittäen lisäksi huomiota edellä esitettyyn.
Eläinkoelautakunta
(HE 32/2005 vp — EV 193/2005
vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
1) Eduskunta edellytti 12.12.2005, että eläinkoelautakunnan
työjärjestykseen sisällytetään määräykset,
jotka varmistavat sen, että niin eläinkoelupahakemuksen
käsittelyä valmisteltaessa kuin eläinkoelupahakemuksen
varsinaisessa käsittelyssä tarkasteluun otetaan
kysymys siitä, edellyttääkö hakemuksen
ratkaiseminen uusia periaatteellisia linjauksia.
2) Eduskunta edellytti, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle
toimitetaan eläinkoelautakunnan ensimmäisen toimintavuoden
jälkeen selvitys, josta käy ilmi, miten eläinkoelupahakemuksia
koskevat ratkaisut ovat määrällisesti
jakaantuneet eläinkoelautakunnan ja sen jaostojen kesken.
Valiokunnan kannanotot
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu,
että maa- ja metsätalousministeriön hyväksymään
eläinkoelautakunnan työjärjestykseen
sisältyy eduskunnan lausuman edellyttämä vaatimus.
Eläinkoelautakunta on käsitellyt kokouksissaan
periaatteellisia linjauksia erillisinä kysymyksinä ja
ohjaa tällä menettelyllään jaostojen toimintaa
yksittäisten hakemusten osalta. Ensimmäisen toimintavuoden
aikana eläinkoelautakunta on linjannut periaatteet seitsemällä eri osa-alueella.
Nämä periaatteet on julkaistu eläinkoelautakunnan
perustamilla nettisivuilla.
Hallituksen toimenpidekertomuksessa on todettu, että eläinkoelautakunta
on 31.12.2007 mennessä käsitellyt yhteensä 494
lupahakemusta. Käsittelyyn on 1.8.—31.12.2006
välisenä aikana tullut 156 hakemusta ja 1.1.—31.12.2007 välisenä aikana
338 hakemusta. Näistä 483 lupahakemusta on ratkaistu
jaostojen kokouksissa ja 11 lupahakemusta on siirtynyt eläinkoelautakunnan
käsittelyyn.
Tarkennuksena hallituksen toimintakertomukseen valiokunnalle
on lisäksi todettu, että eläinkoelautakuntaan
1.8.2006—31.12.2007 saapuneista 494 lupahakemuksesta oli
vuoden 2007 loppuun mennessä ratkaistu 479. Näistä 469
ratkaistiin jaostoissa ja 10 eläinkoelautakunnassa.
Valiokunta katsoo, että lausumat voidaan poistaa.
Yhteenveto
Valiokunta toteaa, että kertomuksesta voidaan poistaa
seuraavat lausumat:
- Maaseutuelinkeinorekisterilaki
(HE 165/2000 vp, VJL 2/2001 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta);
lausuma.
- Laki Metsähallituksesta (HE 154/2004 vp,
HE 248/2004 vp — EV 233/2004 vp, maa-
ja metsätalousvaliokunta); lausuma.
- Eläinkoelautakunta (HE 32/2005 vp — EV
193/2005 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta); lausumat
1 ja 2.