Yleisperustelut

Esityksen perusteluista käy ilmi, että esityksen tavoitteena on vahvistaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion roolia metsäkeskusten kehittämiskeskuksena. Kehittämiskeskuksen perustehtävänä olisi palvelujen tuottaminen metsäkeskuksille sekä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että alueellisten ja itsenäisten metsäkeskusten toimintaan liittyy runsaasti tehtäviä, joiden tehokas hoitaminen edellyttää valtakunnallista yhtenäisyyttä ja usein myös valtakunnallisia sopimuksia. Nykyisin näitä tehtäviä hoitaa metsäkeskusten perustama epävirallinen metsäkeskusten yhteistyöryhmä, joka hoitaa metsäkeskuksille yhteisiä tehtäviä alueellisten metsäkeskusten johtokuntien hyväksymän metsäkeskusten keskinäisen yhteistoimintasopimuksen ja metsäkeskusten johdon kokousten antamien valtuutuksien nojalla.

Valiokunta toteaa myös, että nykyisin metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen välinen tehtävänjako on selkiintymätön, joka osaltaan on johtanut tilanteeseen, jossa metsäkeskukset ovat keskinäisellä sopimuksellaan perustaneet edellä mainitun metsäkeskusten yhteistyöryhmän. Valiokunta katsookin, että käsittelyssä oleva laki selkeyttää kehittämiskeskuksen ja metsäkeskusten välisiä toimintasuhteita ja luo osaltaan edellytykset metsäkeskusten toiminnan kehittämiselle. Asiantuntijakuulemisessa on käynyt ilmi, että lakiin ehdotetun muutoksen vuoksi metsäkeskusten yhteistyöryhmän tehtävät voidaan siirtää kehittämiskeskukselle ja toiminta voidaan lakkauttaa, mitä valiokunta myös edellyttää.

Valiokunta painottaa myös sitä, että alueellisten metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen toimintaa tulee muutoinkin vastaisuudessa kaikilta osin kehittää siten, että saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että kustannushyötyjä tuottavien kehittämiskohteiden pääkohdat liittyvät metsäkeskusten hallinto- ja tukipalvelujen keskittämiseen, metsäkeskusten asiantuntijoiden yhteiskäyttöön, metsäkeskusten toimintajärjestelmien yhtenäistämiseen ja sertifiointiin, tilaaja-tuottajamallin käytön lisäämiseen, sähköisen asioinnin kehittämiseen, metsävaratiedon tuottamiseen ja ylläpidon uudistamiseen, metsäkeskusten tietojärjestelmien keskittämiseen sekä asiakaspalvelun kehittämiseen siten, että asiakkaita palvellaan metsän sijaintipaikkakunnasta riippumatta asiakkaan omia metsiä koskevilla tiedoilla, jolloin neuvontapalvelujen laatua ja määrää voidaan lisätä. Vaikka esityksessä ehdotetulla lailla ei saavutetakaan välittömästi kustannushyötyjä, valiokunta pitää tärkeänä, että laki edistää metsäkeskusten valtakunnallista yhteistoimintaa siten, että edellä todetut kustannushyötyjä tuottavat kehittämishankkeet voidaan toteuttaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa tarkoin asetettujen tavoitteiden saavuttamista vuotuisissa tulosneuvotteluissa metsäkeskusten kanssa. Samalla valiokunta toteaa, että uudistuksen tulee muodostaa perusta sille, että metsäkeskusten kehittäminen nykyistä laajemmin pääsee käyntiin. Metsäkeskukset ovat toimintaansa kohdistuvien uudistus- ja kehittämisodotusten vuoksi tilanteessa, jossa metsäkeskuksille yhteisten, niiden suorassa ohjauksessa olevien kehittämisvoimavarojen tarve kasvaa.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetaan vuoden 2006 loppuun mennessä selvitys lainmuutoksen vaikutuksista metsäkeskusten toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunta toteaa, että vahvistettaessa kehittämiskeskuksen roolia metsäkeskusten kehittämisessä, kehittämiskeskuksen johtokuntaa koskevalla lakiehdotuksen 10 §:n säännöksellä on suuri merkitys. Johtokunnan, jossa olisi seitsemän jäsentä, asettaisi maa- ja metsätalousministeriö. Koska vastuu metsäkeskusten toiminnan kehittämisestä on viime kädessä metsäkeskuksilla, valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että metsäkeskusten edustajien lukumäärää kehittämiskeskuksen johtokunnassa lisätään. Valiokunta katsoo myös, että henkilöstön edustajaksi johtokuntaan tulee nimittää kehittämiskeskuksen henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että alunperin tavoitteena oli sisällyttää nyt käsiteltävänä olevaan esitykseen myös metsäkeskusten viranomaistoiminnan järjestämistä koskevat säännökset. Perustuslakiin liittyvien kysymysten selvittämiseksi kyseiset säännökset erotettiin kuitenkin omaan valmisteluun. Valiokunta pitää tärkeänä, että metsätalouden edistämistä koskevan lainsäädännön uudistamistyö saadaan tältäkin osin mahdollisimman pikaisesti toteutettua.

Valiokunnan mietinnössä 14.10.2004 hallituksen esityksestä laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (MmVM 8/2004 vp — HE 174/2004 vp) valiokunta edellytti, että valmistelut kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain kokonaisuudistukseksi käynnistetään välittömästi ja että uudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 1.1.2006 mennessä. Valiokunta kiirehtii tässäkin yhteydessä metsätalouden rahoituksesta annetun lain kokonaisuudistuksen saattamista päätökseen. Uudistuksessa tulee tukien vaikuttavuutta lisätä sekä samalla selkeyttää ja yksinkertaistaa tukijärjestelmiä. Samalla valiokunta painottaa voimakkaasti sitä, että kansallinen metsäohjelma 2010:n tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäpanostusta varsinaisiin metsänhoito- ja metsänparannustöihin. Lisävoimavaroja voidaan saada jo nykyisten rahoituskehysten puitteissa metsäkeskusten toimintaa tehostamalla ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin sisältyviä tukisäännöksiä uudistamalla.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.