Yleisperustelut
         
         Valiokunta toteaa esityksen perustelujen mukaisesti, että viljelemällä tehdyn
            metsänuudistamisen onnistumisen perusedellytys on, että viljelyssä käytetään
            kasvupaikan olosuhteisiin alkuperältään
            sopivia ja muutoinkin hyvälaatuisia siemeniä ja
            taimia. Tällä hetkellä siementen ja taimien
            laatuvaatimukset määritellään
            metsänviljelyaineiston kauppaa koskevassa lainsäädännössä,
            jossa erityisesti taimien ulkoisista ominaisuuksista ja koosta on
            yksityiskohtaiset määräykset.
         
         
         Uusi metsänviljelyaineiston kauppaa Euroopan yhteisössä säätelevä metsänviljelyaineistodirektiivi
            tuli voimaan 15 päivänä tammikuuta 2000
            ja se on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön viimeistään
            1 päivänä tammikuuta 2003. Esityksessä on
            todettu, että uusi direktiivi edellyttäisi voimassa
            olevaan kansalliseen lainsäädäntöön tehtäväksi
            niin paljon muutoksia, että on tarkoituksenmukaista säätää uusi
            laki metsänviljelyaineiston kaupasta, jolla voimassa oleva
            laki kumottaisiin.
         
         
         Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta korostaa sitä,
            että metsätaloudelle tärkeiden puulajien
            ja niiden keinollisten risteymien metsänviljelyaineiston
            tulee olla geneettisesti ja fenotyyppisesti erilaisten kasvupaikkojen
            olosuhteisiin soveltuvaa ja korkealaatuista. Tämän vuoksi
            on tärkeää, että markkinoitava
            metsänviljelyaineisto on tunnistettavissa kaikkien tuotantovaiheiden
            aikana aineiston keruusta loppukäyttäjälle
            toimittamiseen saakka ja että yksittäiset erät
            yksilöidään ja pidetään
            erillään eri tuotantovaiheissa. Ostajan tulee
            saada tarvittavat tiedot, jotta aineiston sopivuus aiottuun käyttötarkoitukseen
            voidaan varmistaa ja sen alkuperä tarvittaessa jäljittää. 
         
         
         Keskeisinä keinoina jo mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi
            esityksessä ehdotetaan säädettäviksi
            metsänviljelyaineiston toimittajien rekisteröinnistä ja
            aineiston tuottamiseen käytetyn perusaineiston hyväksymismenettelystä,
            jotka yhteisölainsäädännössä on
            asetettu lähtökohdiksi metsänviljelyaineiston
            markkinoinnille. Hyväksytystä perusaineistosta
            saadulle metsänviljelyaineistolle annettaisiin kantatodistus,
            johon merkittäisiin aineiston yksilöllinen rekisteriviite.
            Markkinoitavan aineiston tulisi lisäksi täyttää myyntikelpoiselle
            aineistolle asetetut vaatimukset, ja markkinoitaviksi tarkoitetut
            siemenyksiköt tulisi sulkea sellaiseen pakkaukseen, josta
            kävisi ilmi, jos pakkaus on avattu ennen tuotannon seuraavaa
            vaihetta tai siemenyksiköiden käyttämistä lopputarkoitukseen.
         
         
         Valiokunta pitää tärkeänä,
            että lakiin ehdotetaan myös sisällytettäviksi
            säännökset geenitekniikalla muunnetulle
            aineistolle asetettavista vaatimuksista. Ehdotuksen mukaan tällaista
            aineistoa saisi käyttää metsänviljelyaineiston
            tuottamiseen vain, jos tarpeelliset tutkimukset ja muut toimenpiteet
            ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien haitallisten
            vaikutusten toteamiseksi ja välttämiseksi on tehty.
         
         
         Edellä valiokunta on korostanut esityksen perustelujen
            mukaisesti sitä, että viljelypaikan ilmasto-oloihin
            sopivaa alkuperää olevien siemenien ja taimien
            käyttö on välttämätön
            edellytys viljelemällä tehtävän
            metsänuudistamisen onnistumiselle. Tämän
            vuoksi on tärkeää, että ehdotetussa
            laissa säilyisi edelleen mahdollisuus etukäteen
            varmistua kolmansista maista tuotavaksi tarkoitetun metsänviljelyaineiston
            alkuperän sopivuudesta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin
            erityistä huomiota siihen, että vaikka alkuperänsä osalta
            Suomen ilmasto-olosuhteisiin sopimattomia siemeniä ja taimia
            on vain harvoin markkinoitu tai esitetty maahantuotavaksi, on yhteisökaupan
            helpottumisen vuoksi siementen ja taimien ostajien ja loppukäyttäjien
            syytä kiinnittää nykyistä enemmän
            huomiota oikean alkuperän valintaan. Alkuperältään
            sopivien siemenien ja taimien käyttö on säädetty
            metsälain nojalla annetussa metsäasetuksessa (1200/1996) metsänomistajan
            velvollisuudeksi.
         
         
         Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä,
            että jos metsänviljelyaineiston käytöstä aiheutuisi
            haittaa metsätaloudelle, ympäristölle,
            geenivaroille tai luonnon monimuotoisuudelle, voidaan tiettyä alkuperää olevan
            aineiston markkinointi loppukäyttäjälle
            kuitenkin kieltää yhteisön asianomaisen
            toimielimen päätöksellä. Esityksen
            perusteluissa onkin todettu, että markkinointikieltoon
            voidaan joutua turvautumaan erityisesti suomalaista alkuperää olevien
            jalojen lehtipuiden geenivarojen suojaamiseksi.
         
         
         Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
            saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin
            huomautuksin ja jäljempänä esitettävin
            muutosehdotuksin.
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         4 §.
         
         Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt valtiosääntöoikeudellisena
            puutteena sitä, ettei pykälässä lainkaan
            säädetä rekisteröinnin edellytyksistä,
            ja pitänyt tässä suhteessa riittämättömänä pelkkää perustelujen
            mainintaa siitä, että Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen
            rekisteröintipäätös ei voisi
            perustua harkintaan, vaan rekisteriin merkittäisiin jokainen,
            joka harjoittaa lain sääntelemää toimintaa.
            Lausuntoon viitaten maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa pykälän
            täydentämistä siten, että rekisteriin
            olisi merkittävä jokainen lain 3 §:n
            1 momentin 10 kohdassa tarkoitettu metsänviljelyaineiston
            toimittaja.
         
         
         8 §.
         
         Perustuslakivaliokunta on lakiehdotuksen valtuutussäännösten
            osalta kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että esityksen
            säätämisjärjestystä koskevien
            perustelujen mukaan maa- ja metsätalousministeriön
            asetukset sisältäisivät lähinnä yhteisön
            lainsäädännön täytäntöönpanon
            edellyttämää yksityiskohtaista ja teknisluonteista
            sääntelyä. Tästä huolimatta
            vain lakiehdotuksen 14 §:n 3 momentissa asetuksenantovalta
            on nimenomaisesti sidottu yhteisön sääntelyyn,
            vaikka sidonnaisuuteen on viitattu lakiehdotuksen perusteluissa
            myös 7 §:n, 8 §:n 2 momentin, 11 §:n
            ja 13 §:n säännösten osalta. Perustuslakivaliokunta
            on katsonut, että kyseisen sidonnaisuuden ilmaiseminen
            itse valtuutussäännöksessä on
            lain 1 §:n 2 momentin yleissäännöksestä huolimatta
            omiaan lisäämään valtuutussäännöksen
            täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta.
            Tämän vuoksi maa- ja metsätalousvaliokunta
            ehdottaa täydennettäväksi lausunnossa mainittuja
            lakiehdotuksen kohtia (lukuun ottamatta 7 §:ää ja
            12 §:n 1 momenttia) ja lisäksi 10 §:n
            3 momenttia asiaa koskevalla täsmennyksellä. Lakiehdotuksen
            7 §:ssä ja 12 §:n 1 momentissa säänneltäisiin
            kuitenkin asioista, joissa yhteisölainsäädännön
            mukaan jäsenvaltiot voivat alueellaan asettaa lisävaatimuksia
            tai tiukempia vaatimuksia. Näissä valiokunta ei
            pidä tarkoituksenmukaisena sidontaa yhteisön sääntelyyn
            siitä mahdollisesti aiheutuvien rajanveto-ongelmien vuoksi.
            Samalla valiokunta korostaa sitä, että tältä osin
            perustuslakivaliokunnan huomautuksissa ei ole kysymys säätämisjärjestykseen
            vaikuttavista asioista.
         
         
         10 §.
         
         Valiokunta viittaa pykälän 3 momenttiin ehdotettavan
            muutoksen osalta edellä 8 §:n kohdalla
            todettuun.
         
         
         11 §.
         
         Valiokunta viittaa pykälään ehdotettavan muutoksen
            osalta edellä 8 §:n kohdalla todettuun.
         
         
         13 §.
         
         Valiokunta viittaa pykälään ehdotettavan muutoksen
            osalta edellä 8 §:n kohdalla todettuun.
         
         
         16 §.
         
         Pykälän 1 momentin osalta perustuslakivaliokunta
            on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, etteivät
            Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ja tulliviranomaisten väliset
            toimivaltasuhteet käy ilmi momentin valvontaa koskevasta
            säännöksestä. Esityksessä ehdotetun
            säännöksen mukaan toimivallan jakautumisesta
            säädettäisiin tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön
            asetuksella. Maa- ja metsätalousvaliokunnalle asiassa toimitetussa
            aineistossa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että metsänviljelyaineiston
            maahantuonti, joka tarkoittaa tuontia EU:n ulkopuolisista maista,
            on erittäin harvinaista ja edellyttää EU-viranomaisten
            erillistä lupaa. Lisäksi lakiehdotuksen 33 §:ään
            sisältyvän virka-apusäännöksen
            perusteella Kasvintuotannon tarkastuskeskuksella olisi oikeus saada tarvittaessa
            virka-apua lain ja sen nojalla annettujen säännösten
            mukaisten valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamiseksi.
            Tämä säännös koskisi
            myös tulliviranomaisia, joille tullikoodeksin nojalla (Neuvoston
            asetus 2913/92) muutenkin kuuluu yhteisön tullialueelle
            tulevan tavaran tuonnin edellytysten tutkiminen. Saamansa selvityksen
            perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että tullilaitosta
            koskevat säännökset poistetaan momentista. 
         
         
         Pykälän 2 momentin osalta perustuslakivaliokunta
            on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei metsäkeskusten
            tehtävistä lainvalvonnan apuna ole säädetty
            yksilöidysti lain tasolla, jota lausunnossa on pidetty
            selkeimpänä vaihtoehtona. Tämän
            vuoksi maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa saamansa
            selvityksen perusteella momenttiin lisättäväksi
            maininnan siitä, että metsäkeskuksia
            voitaisiin käyttää apuna lain noudattamisen
            valvonnassa metsäpuiden siementen tuotantoon ja markkinointiin
            liittyvissä tarkastuksissa.
         
         
         26 §.
         
         Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiehdotuksen pykälän
            mukaista kieltämisvaltaa ei ole säännöstekstissä mitenkään
            sidottu sen aiheena olevan virheen tai laiminlyönnin merkittävyyteen
            niin kuin elinkeinovapautta ja omaisuuden suojaa koskevien perusoikeussäännösten
            kannalta olisi asianmukaista. Vaikka viranomaistoiminnassa on yleisenä oikeusperiaatteena
            noudatettava muun muassa suhteellisuusperiaatetta, perustuslakivaliokunta
            on pitänyt asianmukaisena, että tämä pyritään
            kyseessä olevassa yhteydessä ilmaisemaan myös
            säännöstekstissä. Maa- ja metsätalousvaliokunta
            katsookin, että markkinointikielto metsänviljelyaineiston
            pakkaus- ja merkintävaatimuksia koskevien säännösten
            vastaisesta menettelystä ensimmäisenä seuraamuksena
            voisi eräissä tilanteissa olla teon luonteeseen
            nähden liian ankara toimenpide. Näissä tilanteissa
            tulisi olla mahdollista käyttää huomautusta
            siten, että asianomaista kehotettaisiin samalla korjaamaan
            puutteellisuus määräajassa. Valiokunta
            ehdottaakin, että säädettävää lakia
            tarkistetaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa tarkoitetun mukaisesti
            ja että lakiin otetaan lisäksi säännös
            sen varalta, ettei puutteellisuutta poisteta annetussa määräajassa. Asiaa
            koskevat lisäykset ehdotetaan tehtäviksi pykälän
            2 momenttiin.
         
         
         31 §.
         
         Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
            huomiota 1 momentin osalta siihen, että sen eri kohdissa
            säädettäisiin rangaistaviksi erikseen
            sekä lain että asetuksen rikkominen. Lausunnon
            mukaan asetuksen pelkästään lakia täydentävän
            luonteen vuoksi asianomaisissa lainkohdissa oleva erottava konjunktio
            on vaihdettava yhdistäväksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta
            ehdottaa momenttia muutettavaksi lausunnon mukaisesti.
         
         
         Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan myös katsonut,
            että pykälän 3 momentti jättää epäselväksi,
            kuinka syyttäjän toimivalta on tarkoitus järjestää.
            Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on ollut, että syyttäjällä säilyisi
            itsenäinen toimivalta syytteen nostamiseksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta
            ehdottaa momenttia täsmennettäväksi tämän
            mukaisesti.
         
         
         Valiokunta ehdottaa pykälän 4 momenttia tarkistettavaksi
            sen varmistamiseksi, että Kasvintuotannon tarkastuskeskusta
            asianomaisena ammattiviranomaisena aina kuullaan esitutkinnassa
            ja asian oikeuskäsittelyssä.
         
         
         32 §.
         
         Pykälä sisältää menettämisseuraamusta koskevan
            säännöksen. Siinä on viitattu
            rikoslain (39/1889) 2 luvun 16 §:ään,
            joka on kumottu rikoslain muuttamisesta annetulla lailla (875/2001).
            Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että lainkohdan viimeiseen
            lauseeseen sisältyvää viittausta muutetaan.