Hallituksen suurkuntahanke on ajanut koko kuntakentän
kaaostilaan. Uudistustyöt kunnissa ovat pysähtyneet.
Ihmisten palvelut ovat vaarassa. Keskusta on syvästi huolissaan
palvelujen ja kuntatalouden tulevaisuudesta.
Kuntapolitiikassaan keskusta lähtee ihmisestä.
Meille on tärkeää, että palvelut
ja kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
ovat turvatut. Kunta on myös alueensa elinvoiman moottori
ja elinkeinojen kehittäjä.
Keskusta katsoo, että palvelujen turvaamiseksi tarvitaan
uudistuksia. Kuntapäättäjien, kuntien
asukkaiden ja asiantuntijoiden kuulemisella kannustetaan ja sitoutetaan
keskeiset toimijat uudistamaan.
Keskustajohtoisten hallitusten aikana kuntauudistuksia tehtiin
laajapohjaisella yhteistyöllä, johon kutsuimme
myös opposition. Kokoomusjohtoinen hallitus on tehnyt täyskäännöksen.
Se on ottanut selkeän kannan: oppositio pidetään
ulkopuolella.
Kokoomuslainen kuntaministeri totesi hallituksen alkutaipaleella,
että on siirryttävä kuntavetoisesta valtiovetoiseen
uudistamiseen. Se on isku kunnalliselle itsehallinnolle, jonka turvin yhteiskuntamme
on selviytynyt vuosikymmenten saatossa erilaisista kriisitilanteista.
Yhteisen sopimisen sijasta hallitus on ottanut käyttöönsä uudet,
parlamentarismin perinteellemme vieraat toimintatavat. On siirrytty
ylhäältä käskyttämisen,
pakolla uhkaamisen ja pelottelun kulttuuriin.
Viime syksynä käydyn välikysymyskeskustelun
yhteydessä kaikki hallituspuolueet lupasivat, että kuntien
pakkoliitoksia ei tule. Nyt ainakin kokoomuksessa on takki kääntynyt
ja pakottamiseen ollaan valmiita. Mikä on hallituksen linja?
Tuore virkamiesraportti säilyttäisi vain joka neljännen
Suomen kunnista. Kuntakartta ei toteutuisi ilman kuntien pakkoliitoksia.
Pakottaminen on erittäin huono lähtökohta
toteuttaa kymmeniä kuntaliitoksia, joissa yhdistetään
enimmillään jopa yli kymmenen kuntaa.
Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa, että virkamiestyöryhmä on
noudattanut tarkasti hallitusohjelman kirjauksia ja sille asetettuja
tehtäviä. On vastuutonta, että hallitus
yrittää yhä mennä virkamiesten
selän taakse piiloon.
Suurkuntahankkeellaan hallitus yrittää torjua julkisen
talouden velkaantumista sekä kunnallisiin palveluihin ja
kunnalliseen demokratiaan liittyviä haasteita. Hallitus
väittää, että kaikki haasteet
ovat voitettavissa yhdellä lääkkeellä: muodostamalla
suurkuntia jopa alueellisista olosuhteista ja etäisyyksistä piittaamatta.
Tähän uskoo vain hallitus itse, eivät
mm. kunnallisalan johtavat asiantuntijat.
Vielä syksyllä hallitus markkinoi hankettaan miljardien
eurojen säästöillä. Kokoomuslaisen pääministerin
ja sosiaalidemokraattien ryhmäjohtajan mielestä se
ei enää olekaan itsestään selvää tai
edes tavoite.
Hallituksen suurkuntahanke kohtelee rujosti kehyskunnissa ja
kuntien reuna-alueilla asuvia ihmisiä. Kuntaministeri Virkkunen
ei ole pystynyt vastaamaan kuntalaisten kannalta kaikkein tärkeimpään
kysymykseen. Ovatko palvelut turvassa, jos etäisyys kuntakeskukseen
kasvaa kymmenillä, jopa sadoilla kilometreillä?
Hallitus riepottelee ja pitää epävarmuudessa
kuntien työntekijöitä.
Hallituksen suurkuntahanke ei tarjoa lääkettä sosiaali-
ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen
liittyviin haasteisiin. Hallituksen inhoamaa kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan
jatkossakin.
Kuntien toiminnan tosiasioihin tutustumalla paljastuu hallituksen
kuntauudistuksen syvin olemus: ideologinen valta- ja keskittämispolitiikka
kehyskuntien ja maaseudun palveluja tarvitsevien asukkaiden kustannuksella.
Suurkunnissa ihmisten vaikutusmahdollisuudet pienenevät
ja päätösvalta karkaa kauas. Ihmisten
omaisuutta ollaan jakamassa uudelleen.
Hallituksen suurkuntakuntauudistus jättäisi lopulta
koko kuntakentän tuuliajolle. Puheet elinvoimaisista peruskunnista,
jotka tulisivat toimeen itse keräämillään
tuloilla, ovat utopiaa. Perustuslakiin kirjatun rahoitusvastuun
periaatteen mukaan valtion on osallistuttava jatkossakin peruspalvelujen
rahoittamiseen ja tasattava kuntien välisiä tuloeroja.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kuntien asukkaista
vastustaa hallituksen hanketta, vain 20 prosenttia sitä kannattaa
ja loput eivät pääse käsitykseen
ollenkaan. Vastustamiselle on hyvä syy: huoli lähipalveluista
ja paikallisista vaikuttamismahdollisuuksista.
Keskusta on huolissaan siitä, että hallitus
ajaa maata keskustelevasta kansanvallasta ja paikallisesta itsehallinnosta
kohti keskusvaltaista sanelupolitiikkaa. Hallitus pyrkii määräämään
ylhäältä päin, missä ihminen
voi asua, mistä hän saa tarvitsemansa palvelut,
missä hän voi elää ja yrittää.
Keskusta ei tätä hyväksy.
Keskusta haluaa uudistaa. Työ on tehtävä hallitusti
ja vaiheittain yhdessä asiantuntijoiden, kuntien päättäjien
ja kuntalaisten kanssa sekä laajapohjaisella parlamentaarisella
valmistelulla. Uudistamiskeinojen on perustuttava tosiasioihin,
ei mielikuviin.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen
kuntauudistuksen jatkaminen johtaa vain kaaokseen. Hallituksen suurkuntalinja
on väärä. Hallitus ei pysty noudattamaan
itselleen asettamia tavoitteita. Se on epäonnistunut kuntapolitiikassaan.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan välikysymyksen:
Mihin hallituksen suurkuntahankkeen hyödyt perustuvat,
miten hallitus aikoo palauttaa kuntakentän luottamuksen
kunta-valtiosuhteessa,
miten hallitus turvaa kuntien asukkaiden lähipalvelut
ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä korvaa
lakkautettavien kuntien roolin alueensa elinkeinojen kehittäjänä uusissa
suurkunnissa,
miten hallitus aikoo ottaa huomioon kuntien alueellisilla
kuulemis- ja lausuntokierroksilla antaman palautteen ja
miten hallitus huolehtii siitä, että tulevaisuudessa
kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa?