Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti haluan kiittää valiokuntaa tehdystä työstä, siitä, että lausuntoja antaneen maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuma ei tullut kirjatuksi eikä aiheuttanut sellaisia muutoksia, mitkä olisivat olleet ristiriidassa direktiivin tai hallituksen esityksen kanssa, vaan että erityisesti tämä työnantajakohtaisuus tässä säilyy ja tässä myös sitten lupaprosessia ja jatkolupien käsittelyä ollaan joustavoitettu, ja samalla, että hallintovaliokunta ei lähtenyt saatavuusharkinnan joustamiseen tässä kausityöntekijämietinnössä. 

Arvoisa puhemies! Tavoitteena tällä esityksellä on parempi työvoiman liikkuvuus ja työntekijän aseman parantaminen. Maatalous ja matkailu keskiössä, molemmissa kausityövoiman tarve, jota ei voi paikata kotimaisella työvoimalla. Ict hyötyy, koska sinne tarvitaan erityisosaajia Suomen ulkopuolelta. Erityisosaajien liikkuvuutta EU-maista Suomeen halutaan joustavoittaa. 

Asian yhteydessä on keskusteltu muun muassa siitä, miksi suomalaisia nuoria eivät enää kiinnosta maataloustyöt, lomitus, maatalous, mansikanpoiminta sun muut ja miten maa on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa tässä asiassa. Mistä se johtuu, ja onko tälle asialle tehtävissä jotakin maassa, jossa on kuitenkin satojatuhansia työttömiä? Kausityöntekijöitä maataloudessa on noin 15 000 vuosittain. Matkailutyöläiset, esimerkiksi Lapissa, kärsivät kausivaihtelujen lisäksi myös siitä, ettei työn perässä muuttajalle ole tarjolla säällisiä asuntoja. Myös tähän tarvitaan muutos. 

Arvoisa puhemies! Tässä hallintovaliokunnan mietinnössä todella hyvin kattavasti käydään läpi tämä hallituksen esitys, jonka tavoitteena on nimenomaisesti toisaalta helpottaa tätä työvoiman liikkuvuutta ja taata työvoimaa sinne, missä sitä tarvetta on, mutta kuitenkin niin, että se liikkuvuus on hallittua. Tämähän on myös tämän koko työperäisen maahanmuuton keskeisin idea: että se pidetään hallittuna. Meillä on tietyt pelisäännöt, joiden puitteissa me toimimme ja joita me pyrimme sitten sujuvoittamaan aina jos tarvetta on. Me pystymme tekemään myös lainsäädäntöön erilaisia poikkeuksia, niin kuin esimerkiksi tässä asiassa on tehty. Kaiken kaikkiaan järkevä uudistus. 

Tämän asian yhteydessähän moni sitten halusi nostattaa keskustelua myös laajemmin tästä työvoiman saatavuusharkinnasta ja siitä luopumisesta, mutta kyllä vanha viisaus kertoo, että kun autosta on rengas rikki, niin silloin vaihdetaan se rengas, ei korvata koko autoa. Ja näillä erilaisilla muutoksilla, joita ollaan tehty tänne ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, nimenomaan taataan se, että niissä työpaikoissa, joissa sitä osaamista tarvitaan, he saavat sen osaamisen, kunhan he noudattavat niitä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, mutta emme kokonaisuudessaan aiheuta sellaista tilannetta, että meillä täällä työvoiman liikkuvuudesta tulisi hallitsematonta ja meillä ei olisi enää sitten keinoja puuttua siihen, millä perusteella tänne saa tulla töihin. 

On hyvä tässäkin yhteydessä vielä muistuttaa, että todella niin EU-, Eta- kuin OECD-maista Ruotsi on siis ainoa, joka kokonaisuudessaan on tämän saatavuusharkinnan poistanut. Kaikilla muilla mailla se on käytössä, ja on varmaan järkevää, että Suomi on tässä enemmistöjoukossa eikä lähde Ruotsin linjalle.