Arvoisa puhemies! Ei ole ensimmäinen kerta, kun minä tässä salissa puhun petokorvaus- ja petoasioista.
Petovahinkotilanne on poronhoitoalueella yhä erittäin paha. Joitakin asioita on saatu vietyä eteenpäin, mutta ongelmia tuntuu yhä olevan erittäin paljon. On hyvä, että meillä nyt on työn alla riistavahinkolakikeskustelu ja taas pohditaan ja mietitään, miten näitä asioita viedään järkevästi eteenpäin.
Suurin osa riistavahingoistahan tapahtuu todellakin porotaloudessa, ja sitä on nytten työstetty tässä suurimmalta osalta eteenpäin. Nyt sitten porovahinkojen ilmoittaminen tulee tässä uudessa esityksessä huomattavasti paremmaksi. On tärkeää, että jatkossa järjestelmä on läpinäkyvä ja että kun nykyinen digitalisaatio mahdollistaa tämmöiset asiat, niin otetaan digitalisaatio käyttöön. Tosin ongelma on se, että kaikkialla poronhoitoalueella ei puhelin kuulu, että kentät eivät vieläkään ole ihan täysin kunnossa, ja nettiyhteydet eivät todellakaan välttämättä toimi kunnolla. Eli tämä pitää ottaa huomioon.
Nyt me saisimme kuitenkin semmoisen ohjelman käyttöön, että voisimme ottaa valokuvat ja sitten tarkan paikannuksen ja paikkatiedot, missä kohtaa vahingot ovat tapahtuneet, ja sen jälkeen saataisiin varmaa tietoa ja näytettyä, että se raato on varmasti ollut olemassa, nimittäin jäljet ja raato katoavat hyvinkin pikaisesti luonnossa.
Erittäin hyvä asia tässä uudessa esityksessä on se, että jatkossa kaikki poromiehet tulisivat saamaan täyden korvauksen kaikista petovahingoista, elikkä tämä tasapuolisuus on tässä kaikkein tärkein asia. Viime aikoina hyvin moni poromies on ollut minuun yhteydessä siitä, että korvauksia heidän vahinkojensa osalta on vähennetty 26 prosenttia. Se on muuten iso määrä rahaa monellekin. Tavoitteena on se, että seuraavalla poronhoitovuodella olisi korvaus koko 100‑prosenttinen.
Arvoisa puhemies! Mistä nämä vahingot sitten tulevat?
Ensinnäkin karhu: Karhu aiheuttaapi yhä enemmän ja enemmän vahinkoja. Karhujen määrä on lisääntynyt koko ajan, ja nyt meidän pitäisi miettiä, millä tavalla me saisimme oikeasti vähennettyä vahinkoja aiheuttavien karhujen määrää tuolla poronhoitoalueella. Viime kesänäkin tai nyt syksyllä, varsinkin itäisellä poronhoitoalueella, kiintiömäärä täyttyi hyvin nopeasti. Meidän alueella karhujen löytyminen on erittäin vaikeaa, ja todetaan vain, että vahinkoja on ja erittäin paljon. Eihän karhuvahingoista löydy edes kuin pieni osa, koska kun karhu tappaa poron, eipä siitä juuri mitään jää. Seuraavana päivänä siitä ei ole mitään näkösällä, vahinkoja ei näy, ja tiedetään vain, että siitä puuttuu poro. Eläimestä ei ole mitään havaintoa. Ja näistä ei saada mitään korvauksia. Arvio onkin Paliskuntain yhdistyksen mukaan, että vain noin puolet petovahingoista saadaan korvattua poromiehille.
Ahman osalta on erittäin hyvä, että me saimme sen lisäyksen, että nytten erityistä vahinkoa aiheuttavia ahmoja voidaan poistaa jonkun verran. Tämä on pieni osa, mutta sen tulokset ovat olleet todella merkityksellisiä. Esimerkiksi Pohjois-Sallan paliskunnan osalta todettiin, että he todellakin saivat hävitettyä sen ahman, joka aiheutti kaikkein eniten vahinkoja.
Susi: Onneksi poronhoitoalueille nytten saadaan poistoluvat suhteellisen hyvällä vauhdilla. Mutta mistä ne sudet oikein ilmestyvät? [Kari Kulmala: Venäjältä!] Kysyn sen takia, että viime viikolla oli ohi kulkeva auto pysähtynyt meidän kohdalla ja ottanut valokuvan meidän pihassa olevasta sudesta! Sen yön olivat meillä koirat haukkuneet, lampaat olivat kuulemma juosseet aikalailla, porot olivat aidassa olleet aika lailla liikenteessä. Mitään vahinkoja ei onneksi löytynyt, mutta miten voi tulla susi siihen meille pihaan ihmettelemään? Ei tämmöistä ole ikinä ennen ollut, että meidän pihaan olisi susi tullut vain olemaan. [Kari Kulmala: Tervetuloa Pohjois-Karjalaan!] Miten voi olla näin kesy susi olemassa?
Arvoisa puhemies! Porotalouden osalta olisi tärkeä asia, että vasahävikkikorvaus nyt otettaisiin uudella tavalla käsittelyyn. Tällä hetkellä vasahävikkikorvaus maksetaan yhtenä könttäsummana sen mukaan, minkä verran vasonnan ja marraskuun lopun välisenä aikana vasaprosentti on heikentynyt. Huomattava osa teurasporoista on käsitelty jo marraskuun loppuun mennessä. Silloin on jätetty jo paljon muun muassa elovasoja, ja nyt elovasoistakaan, jotka jäävät petojen suihin, ei korvata mitään. Todetaan vain, että vahinko on tullut. Vaikka on selvästi korvamerkittävissä vahingot tietyille henkilöille, tätä korvausta ei saada.
Toivon, että nyt sitten maa- ja metsätalousvaliokunta ottaisi vielä tämän vasahävikkikorvauksen oikealla tavalla käsittelyyn ja tämän heikkoutena myöskin korjaisi tästä asiasta. Vasakuolleisuusprosentti kyllä saadaan laskettua ja sitä kautta paliskunnalle maksettua kokonaiskorvaus, mutta kun tänä päivänä hyvin moni poromies on maanviljelijöitten lailla todella vaikeassa taloudellisessa asemassa ja tilanteessa, olisi todella järkevää, että he saisivat korvaukset, joille se vahinko on todellisuudessa sattunut ja tapahtunut.
Viimeisenä asiana vielä, puhemies, otan esille tämän maksuaikataulun: Maksu maksetaan tällä hetkelläkin vain kerran vuodessa, hyvin myöhään ja aikataulullisesti aivan ihmeellisellä tavalla. Olen itse ollut kunnassa työstämässä ennen tänne tuloani jo silloisella teknologialla näitä maksuasioita. Ne olisi jo silloin pystynyt maksamaan hyvin pian vuoden vaihtumisen jälkeen, jopa kesken vuoden, silloin kun niitä vahinkoja alkaa tapahtumaan. Mutta jostakin ihmeen syystä maksua viivytetään ja viivytetään, ja sitten vasta myöhemmin aletaan maksamaan iso summa. Jos me voisimme maksaa vaikka heti vahingon sattumisen jälkeen pienemmän korvauksen, vaikka puolet siitä summasta, tai ihan mitä vain, että me saisimme edes jonkun verran rahaliikennettä poromiehille tämän kautta kulkemaan, niin se olisi myöskin iso asia.