Arvoisa herra puhemies! Tämä käsillä oleva lakialoite koskee isyyslain 44 §:n kumoamista. Olemme tästä asiasta keskustelleet täällä salissa viime aikoina useaan otteeseen.
Ongelma on, että nykyisen isyyslain 44 § estää lapsen edun toteutumisen tapauksissa, joissa isyyden korjaamisen voitaisiin katsoa olevan lapsen edun mukaista. Nykyinen laki sallii tilanteen, jossa isäksi voidaan vahvistaa vasten tahtoaan henkilö, joka voi kiistatta osoittaa, ettei ole lapsen isä. Määräajan umpeuduttua tätä oikeuden päätöstä ei voi tosiasiallisesti millään tavoin enää isäksi vahvistetun toimesta muuttaa, vaikka esimerkiksi geeniteknologialla voidaan osoittaa kiistatta, ettei isäksi vahvistettu ole lapsen oikea isä.
Tällä lakialoitteella tavoitellaan kahta parannusta: ensinnäkin virheellisten isyyssuhteiden korjaamista ja toisekseen perhe-elämän suojaamista.
Ei-biologinen isyys voi paljastua milloin vain, ja siksi isyyden kumoamisen kahden vuoden määräaika tulisi poistaa. Virheellisestä isyydestä aiheutuu juridisten velvoitteiden lisäksi asianosaisille merkittävää henkistä haittaa ja kärsimystä.
Lapsen oikeuksien sopimuksessa linjataan, että julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien komitea on jo ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa antanut Suomelle huomautuksen siitä, ettei lainsäädännössä viitata kattavasti lapsen etuun. Nyt on mahdollisuus korjata tämä tilanne.
Nykyinen isyyslaki toteaa lapsen edun toteutuvan parhaiten silloin kun lapsen oikeudellisena isänä on biologinen isä. Tämä on myös terveellä järjellä ajateltuna suotuisin tavoitetila, joskin on selvää, ettei se aina eri syistä ole mahdollista. Isyyden kumoaminen voi lapsen edun näkökulmasta olla myönteistä, koska virheellisen isyyden kumoamisen myötä avautuu mahdollisuus vahvistaa lapsen isäksi tämän biologinen isä. Nykyisen isyyslain 44 § käytännössä estää isyyden korjaamisen sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. Tämä epäkohta tulee siis nyt korjata. Se on niin isien kuin lasten etu.
Vireillä olevassa hallituksen esityksessä vanhemmuuslaiksi ei tätä epäkohtaa laiteta kuntoon oikealla tavalla.
Arvoisa puhemies! Tämä isyyslain pykälä myös tulee kumota siten, että muutos mahdollistaa myös vuosina 2016—2020 vahvistettujen virheellisten isyyksien korjaamisen, siis nykyisen lain voimaantulon jälkeen tapahtuneiden isyyksien korjaamisen.
Puhun nyt yksityiskohtaisesti voimassa olevasta laista, vaikka tiedämme, että eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys vanhemmuuslaiksi. Toiveeni on, että lakivaliokunta ja eduskunta käsittelyssään huomioivat tämän lakialoitteen hengen ja perimmäisen tarkoituksen, sillä edellä mainittu pykälänumero varmastikin muutoinkin muuttuu uuden lain myötä.
Nyt voimassa oleva pykälä ei mielestäni täytä lainsäätäjän esivalmistelussa asetettuja tavoitteita vaan päinvastoin on lapsen edun ja lapsen oikeuksien vastainen. Yleisen oikeuskäsityksen mukaankin lapsen etu siis täyttyy parhaiten silloin kun juridisena isänä on oikea biologinen isä. Keinotekoinen aikaraja ei ole tarpeellinen lapsen aidon edun mukaisen tapauskohtaisen harkinnan tekemiseen, koska käräjäoikeuden on käsiteltävä sille toimitettu kanne isyyden korjaamisesta ajankohdasta huolimatta. Voimassa olevan isyyslain valmisteluaineistossa on sanottu lain tarkoituksen olevan virheellisten isyyksien korjaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta esityöt eivät puhu sen puolesta, että virheellinen isyys tulisi pysyttää väärällä henkilöllä määräajan täytyttyä. Jos virheellinen isyys siis jää voimaan, lapsi täysi-ikäiseksi tultuaan joutuu itse selvittämään syntyperänsä. En usko, että tämä on kenenkään mielestä tavoiteltava tilanne. Keinotekoinen aikaraja on ristiriidassa lastensuojelulain keskeisten periaatteiden kanssa.
Isyyslain 44 § toimii tällä hetkellä siis vastoin lainsäätäjän tarkoitusta, kun käräjäoikeudet jättävät kanteet käsittelemättä ja vahvistavat juridiset isyydet, joihin ei liity biologista eikä sosiaalista isyyttä. On tiedossa, että jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että isyyttä ei tulisi muuttaa kahden vuoden määräajan täytyttyä. Tätä perustellaan lapsen edulla. Olen eri mieltä. Lapsen etu ei voi olla valheessa eläminen. Jos yleisesti tiedetään, että isäksi tuomittu ei ole oikea isä, ei ole kenenkään etu eikä erityisesti lapsen etu, että yhteiskunta ja lakimme pakottavat elämään valheessa ja teeskentelemään, että väärä henkilö on lapsen isä. Kun ei ole isä eikä elä perheessä, ei tämä isyyteen pakottaminen voi olla oikein. Väärin perustein isäksi määrätty tuomitaan elatusmaksuihin, ja hänen kuollessaan perinnöt ynnä muu menevät ventovieraalle henkilölle. Kysyn: kenen mielestä tämä on oikein?
Arvoisa puhemies! Hyväksymällä tämän lakialoitteen eduskunta osoittaisi, että lasten etu on arvioitava näissä tapauksissa nykyistä paremmin ja että virheelliset isyydet tulee voida korjata. Tämän voimassa olevan pykälän ja sen tiukan tulkinnan johdosta maassamme on tälläkin hetkellä tapauksia, jotka aiheuttavat osallisille kärsimystä. Aikarajan poistaminen vahvistaa kaikkien osapuolien oikeuksia. Toivon, että eduskunta käyttää valtaansa ja sitä viisautta, joka täällä vallitsee, ja yhtyy lakialoitteen esitykseen isyyslain 44 §:n kumoamisesta tai sen hengen sisällyttämisestä tulossa olevaan vanhemmuuslakiin.
Arvoisa puhemies! Totean lopuksi vielä, että eduskunnan enemmistö on allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Kiitän kaikkia allekirjoittajia, ja toivon, että lakivaliokunta ja eduskunta päätöksenteossaan huomioivat tämän eduskunnan enemmistön tahdon.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Päivi Räsänen poissa — edustaja Ari Koponen, olkaa hyvä.