Arvoisa puhemies! Suomalainen vastuullinen metsänhoito on hyvinvoinnin ankkuri, joka on tuonut leipää suomalaisten pöytään vuosikymmeniä. Metsävarallisuutemme on vuodesta toiseen kasvanut. Puihin sitoutunut hiili on torjunut myös ilmastonmuutosta. Sadattuhannet suomalaiset metsänomistajat ovat huolissaan metsäta-loutemme tulevaisuudesta. Suomi on aina läksynsä tehnyt, mutta silti luokalle jääminen nyt uhkaa. 

Hallituksen vaikuttaminen EU-taksonomiassa on ollut luokatonta. Te sekoilette. Te, ministerit, ette ole kyenneet muodostamaan asiaan ajoissa kantaa ja vaikuttamaan EU-pöydissä, kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Nyt hallitus ilmoitti päässeensä kannastaan sopuun, mutta mitä ihmettä: kaksi viidestä hallituspuolueesta on ilmoittanut äänestävänsä kantaa vastaan täällä eduskunnassa. Kysyisinkin pääministeriltä: Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin rempallaan? Miten te ette kykene hallituksessa pääsemään yksimielisyyteen näin [Puhemies koputtaa] tärkeästä asiasta, Suomen vientiteollisuuden kivijalasta? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt on välttämätöntä oikaista edustaja Sankeloa: hallitus on vaikuttanut ja Suomi on vaikuttanut tähän taksonomiaan, ilmastotaksonomiaan, ja näihin kriteereihin. [Sari Sarkomaa: Millä kannalla?] Me olemme monessa kohtaa tuoneet esiin meidän kansallisia näkökulmiamme, ja kyllä myös tuo taksonomiaesitys on muuttunut. Nyt on kyse siitä, onko se muuttunut riittävästi, ja tästä hallitus on keskustellut, miten toimimme edessä olevassa äänestyksessä. Onko tämä taksonomia riittävän hyvä? Se on monilta osin parantunut, mutta onko se riittävän hyvä? Me olemme todenneet, että esimerkiksi metsiin liittyvien kriteereiden osalta tuo esitys ei ole riittävän hyvä. Ruotsin kanssa yhdessä tätä vaikuttamistyötä olemme tehneet, ja kuten Ruotsissa, myös Suomessa hallitus on muodostanut nyt sen kannan, että me tulemme äänestämään tätä taksonomiaesitystä vastaan. Isoilta osin se on hyvä, mutta näiden metsäkriteerien osalta se ei ole riittävän hyvä, ja sen takia äänestyksessä tulemme äänestämään sitä vastaan. 

Arvoisa puhemies! Muut EU-maat tuntuvat suhtautuvan Suomeen ja Ruotsiin koko EU:n hiilinieluina. Pohjoisilta jäsenmailta vaaditaan kaikkein eniten ilmastotoimia samaan aikaan, kun Itä- ja Keski-Euroopan hiilivoimalat saavat jatkaa tuprutteluaan. Hallitus on epäonnistunut täysin pitämään kansallisen etumme puolta EU:ssa, eikä hallituksen poseeraus enää asiassa auta. 

Ruotsin päästövähennystavoite on 40 ja Suomen 39 prosenttia. Samaan aikaan Puolalta vaaditaan seitsemän ja Bulgarialta nollan prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. [Olli Immonen: Aika reilua!] Hyvä ilmasto- ja ympäristöministeri, onko teidän mielestänne oikein ja Suomen edun mukaista, että Puolan ei tarvitse sulkea hiilivoimaloitaan mutta Suomen metsäteollisuus voidaan uhrata, jotta EU:n päästövähennystavoitteet saavutetaan? Muistutan ministeriä vielä, että metsäteollisuus on hyvinvointimme perusta. [Sanna Antikainen: Saisimmeko vihdoin vastauksen?]  

 Kiitos, puhemies! Edustaja Elomaalla oli nyt vanhentuneita tietoja siitä, mitkä ovat uudet tavoitteet, mitä maille on asetettu. EU:n ilmastopolitiikkahan on kolmesta eri osasta muodostuva: siellä on taakanjakosektori, maankäyttösektori ja päästökauppasektori. Nyt näitä taakanjakosektorin maakohtaisia tavoitteita ollaan juuri kiristämässä, ja esimerkiksi siellä ei enää jatkossa ole yhtään sellaista maata, jolta ei vaadittaisi päästövähennyksiä. Siellä ei tällaisia nollakerholaisia jatkossa enää ole yhtään, vaan kaikille on asetettu päästövähennystavoitteet, ja niin pitää ollakin, se on aivan selvä juttu. Suomen tavoitteet ovat edelleen korkealla, ja näin pitää ollakin, koska meillä on mahdollisuuksia ja kykyä tehdä päästövähennyksiä enemmän. Sitten on päästökauppa, jota kiristetään ja joka koskee kaikkia maita, koko EU:ta, ja se on ollut hyvin tehokas keino. Sitten meillä on maankäyttösektori, ja joka ikiselle maalle myös maankäyttösektorin tavoitetta on kiristetty, myös sellaisille maille, jotka eivät ole [Puhemies koputtaa] niin metsäisiä kuin esimerkiksi Suomi ja Ruotsi. 

Arvoisa puhemies! Maaseutu-Suomessa hallituksen politiikka ei kerää kiitosta. Hallituksen surkean EU-vaikuttamisen takia suomalainen vastuullisen metsätalouden tulevaisuus on siis vaakalaudalla. Hallitus ei saa pisteitä myöskään suomalaisen maatalouden puolustamisesta. Viljelijät ovat nimittäin vakavassa kannattavuuskriisissä, mutta hallitus on tässäkin toimeton. Onko niin, että teidän hallituksessanne suomalainen maatalous nähdään vain ilmastosyntipukkina ja kulueränä? Eihän teiltä vain ole unohtunut, ettei vastuullisesti tuotettu suomalainen ruoka ilmesty kauppojen hyllyihin itsestään, vaan suomalaisen viljelijän ahkeran työn tuloksena? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä: Mitä sanottavaa teillä on viljelijöille, joiden etua te ette jaksa valvoa? Mitä te sanotte niille tuottajille, jotka ovat nyt sitä mieltä, että hallitus on avuton jyrkästi alentuneen ruoantuotannon kannattavuuden edessä? 

Arvoisa puhemies! Suomalainen maa- ja metsätalous on ratkaisu meidän ongelmiimme, ei ongelma. Tämä pitää ymmärtää EU:ssa. Sitä me olemme yhdessä vieneet, [Välihuutoja oikealta] moni on vienyt tätä asiaa eteenpäin niin poliittisesti, järjestöt, yritykset kuin elinkeinoelämä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Se on se viesti. Ymmärrys on toinen asia sitten, se, miten se EU:ssa otetaan. Tätä viestiä on viety vuosia eteenpäin. [Välihuutoja oikealta] 

Mitä tulee maatalouden tämänhetkiseen ahdinkoon: se on syvä, se on ennennäkemättömän syvä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Pohjalla oli huono kannattavuus, huono satovuosi takana ja rajusti nousseet kustannukset, vaikkapa lannoitteiden osalta puolet lisää hintaa vuoden takaiseen verrattuna. 

Markkinat — mitä tekevät markkinat tässä vaiheessa? [Sanna Antikainen: Ja keskusta!] Eivät toimi. Silloin, kun markkinataloudessa elämme, siihen kuuluu se, että kohonneita kustannuksia viedään ketjussa eteenpäin. Kysyn: tapahtuuko tämä tällä hetkellä elintarvikemarkkinoilla? Ja vastaan itse: Ei tapahdu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä tekee keskusta?] No, mitä tekee hallitus? Me tarvitsemme 500 miljoonan euron [Puhemies koputtaa] tukipaketin. Ja se ei onnistu millään, te kaikki tiedätte sen, [Puhemies koputtaa] se ei onnistu mitään muuta kautta kuin markkinoiden toimivuuden kautta. [Puhemies koputtaa] Ja tässä haastan markkinoita [Puhemies: Aika!] parempaan toimintaan. 

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri luetteli näitä EU:n ilmastopaketin eri osia, ja se onkin hyvä. Sillä ainoastaan yhden niistä — vain yhden niistä — eli esimerkiksi päästökaupan kustannukset suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille olisivat vuodessa noin puolitoista miljardia euroa. Puhutaan uskomattomista summista.  

On todella käsittämätöntä, että hallitus ei kyennyt tähän EU:n metsäasiaan rakentamaan yksimielistä vastustavaa kantaa. Hallituksessa on puolueita, jotka ovat täysin sokean ilmastofanatismin kourissa. Valitettavasti ainoastaan heitä ei voi syyttää. Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ”ilmastonmuutos”, teidän budjettineuvottelunne ovat ”ilmastoneuvotteluita”, ja te olette kaikki sitoutuneet sellaisiin ilmastotoimiin, jotka paitsi kurjistavat tavallista suomalaista kansalaista myös ovat vakava isku kilpailukyvyllemme ja esimerkiksi metsäteollisuuden toimintaedellytyksille. Te olette maailman kunnianhimoisimman ilmastokurjistamisen hallitus. [Puhemies koputtaa] 

Kysyn teiltä: milloin te aiotte kertoa suomalaisille näiden toimienne kokonaiskustannukset? [Petri Huru: Vaalien jälkeen!] 

Arvoisa puhemies! Maapallon lämpötila on noussut jo 1,1 astetta. Meillä pohjoisella alueella se on noussut vielä enemmän, ja se näkyy meidän arjessa. Se näkyy esimerkiksi maanviljelijöille niin, että satovahinkoja on paljon enemmän, koska olosuhteet ovat milloin liian märkiä, milloin liian kuivia, sään ääri-ilmiöistä johtuen. Sen takia on tärkeää, että me kaikki teemme enemmän, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja entistä enemmän myös sopeutua ilmastonmuutokseen. 

Äsken kertomani EU:n ilmastopolitiikan työkalut, päästökauppa, koskee siis teollisuutta ja energiantuotantoa, ei pieniä energialaitoksia, mutta isoja energialaitoksia, ja täällä päästövähenemiä on saavutettu erinomaisen paljon, koska hiilellä on hinta ja markkinat toimivat — aivan juuri markkinat, mitä ministeri Leppä äsken tässä peräänkuulutti maatalouden osalta.  

On tärkeää, että yhdessä koko EU ja yhdessä koko maailma toimivat, [Puhemies koputtaa] kuten Glagow’ssa viime viikolla, kun saimme myös sovittua siitä, että kivihiiltä ajetaan alas ja myös fossiilisten tukia ajetaan alas. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä maksaa? — Vasemmistoliiton ryhmästä: Mitä maksaa olla tekemättä mitään? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei sitä kysytty!] 

Arvoisa puhemies! Ilmastotoimia tarvitaan, mutta niiden pitää olla oikeanlaisia. Tämä EU-taksonomiaesitys ei ole Suomen näkökulmasta oikea keino. Ja nyt on erittäin huonoa se, että edelleen hallituksen yhteinen linja tähän asiaan vaikuttamiseen puuttuu. Kanta oli kuukausia avoin, hallitus riiteli keskenään. Menetettiin ennakkovaikuttamismahdollisuuksia, hukattiin se kultainen hetki, kun viime viikolla metsistä vastaava komissaari oli käymässä Suomessa: hallituksella ei ollut kantaa. Nyt päätös syntyi, mutta kaksi hallituspuoluetta on siitä irtisanoutunut, syyttelee muita. Valtiovarainministeri syyttelee pääministeriä. Tämä näyttää huonolta. Me ollaan erittäin huolissamme siitä, miten hallitus ajaa Suomen asiaa. Tämän esityksen jälkeen tulee seuraava taksonomiaesitys. Sen jälkeen ilmastotavoitteita konkretisoidaan EU-tasolla. Onko hallituksella tästä eteenpäin oikea linja? Arvoisa pääministeri, miksi te olette päästäneet tämän tähän, ja miten [Puhemies koputtaa] te takaatte, että Suomen hallitus yksimielisesti toimii maan etujen mukaisesti? 

Arvoisa puhemies! Tietenkin Suomen hallitus toimii Suomen kantojen mukaisesti. Me olemme toimittaneet hallituksen kannan eduskunnalle, ja eduskunnan suuri valiokunta tulee oman kantansa tähän hallituksen esitykseen muodostamaan. Meidän näkökulmamme on siis se, että tämä taksonomiaesitys ei ole riittävän hyvä. Me olemme kyllä siihen vaikuttaneet ja monilta osin olemme saaneet tätä esitystä korjattua, mutta se ei ole riittävän hyvä, se ei huomioi riittävällä tavalla meidän kansallisia etujamme, intressejämme, esimerkiksi sitä, että metsätalous on osa ongelmanratkaisua, kun me puhumme ilmastonmuutoksen torjunnasta. Metsätalouden puolella tehdään paljon sellaisia tuotteita, millä voidaan korvata esimerkiksi fossiilisia polttoaineita ja fossiilisiin perustuvia tuotteita. Eli itse näen kyllä, että metsätalous on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Mutta me olemme tämän kantamme eduskunnalle toimittaneet, eduskunta sitten Suomen kannan tähän muodostaa, ja hallitus sen mukaisesti tulee toimimaan. 

Mitä tulee tähän komissaarin vierailuun, niin tuolloin sanoin, että Suomi ei vielä ole ottanut kantaa tähän äänestykseen, mutta tulemme pian ottamaan, ja todennäköisesti kantamme tulee olemaan kielteinen, niin että tulemme tätä taksonomiaesitystä vastaan äänestämään. [Puhemies koputtaa] Mutta tässä kohtaahan me emme enää sisältöön vaikuta, vaan otamme kannan, olemmeko tämän taksonomian puolesta [Puhemies koputtaa] vai sitä vastaan, ja hallituksen kanta on, että olemme sitä vastaan. [Puhemies: Aika!] 

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri Mikkoselta unohtui äsken kertoa, paljonko hänen näkemyksensä mukaan nyt tällä hetkellä ne Puolan ja Bulgarian velvoitteet ovat — tuskinpa ne kovin korkealle ovat nyttenkään nousseet.  

Olen ennenkin sanonut, että EU on sääntöperäistä yhteistyötä, joka ei perustu sääntöihin vaan sääntöjen venyttämiseen, ja siitä on kyse nytkin. EU hyvin aggressiivisesti venyttää vaikutusvaltaansa asioihin, jotka sille eivät kuulu, laajentamalla niitä asioita, jotka sille nimellisesti kuuluvat. Tässä on taas tapahtumassa tämä sama kehitys, mikä on ennenkin nähty, ja Suomi on myöhässä tähän asiaan vaikuttamisessa.  

Miten tähän ollaan taas tultu? Miksi hallitus sanoo, että me äänestämme jostain asiasta, joka on jo valmiiksi pureskeltu? Miksi emme ole ennakkovaikuttaneet? Miksi emme ole hakeneet liittolaisia tämän puolen vuoden aikana? Miksi emme ole käyneet kauppaa? Miksi emme ole uhkailleet jollain asialla, johon voimme vaikuttaa, vaikka yksimielisyyspäätöksissä? Miksemme ole sitoneet johonkin tätä meille äärimmäisen tärkeää ympäristö- ja ilmastovaikuttamisen asiaa suomalaisen metsäteollisuuden kannalta? Meillä ei ole varaa menettää metsäteollisuuttamme. Milloin me saamme Suomen edun mukaista EU-vaikuttamista, [Puhemies koputtaa] pääministeri Marin?  

Arvoisa puhemies! Kuten kuvasin, kyllä me olemme vaikuttaneet, ja kyllä moni asia tässä on mennyt parempaan suuntaan ja korjaantunut, ja nyt on sen arvioinnin paikka, onko tämä esitys riittävän hyvä. Meidän mielestämme tämä ei ole riittävän hyvä, ja sen takia Suomi tulee äänestämään tätä esitystä vastaan, mikäli eduskunta sitten tämän hallituksen kannan mukaisesti toteaa ja päättää Suomen kannan. Tämä ei ole riittävän hyvä, mutta kyllä me olemme vaikuttaneet ja tulemme vaikuttamaan. Olemme etsineet samanmielisiä maita, ja esimerkiksi Ruotsin kanssa teemme systemaattisesti yhteistyötä metsäasioissa ja tulemme tulevaisuudessakin tekemään.  

Tässä salissa käydään aika usein tämänkaltaista keskustelua, että miksi Suomi ei saanut omaa kantaansa sellaisenaan läpi. [Oikealta: Niin!] Meillä on monia jäsenmaita, ja näitä neuvotteluita käydään yhdessä, ja silloin yksikään jäsenmaa ei voi yksittäisissä asioissa sanella, eikä Suomen tapa ole ollut, että me lähtisimme muilla asioilla kiristämään. Me pyrimme vaikuttamaan asiantuntemuksellamme, asiaosaamisellamme ja samanmielisten maiden kanssa yhteistyöllä rakentavasti siihen, että EU:ssa ymmärretään Suomen kansallinen näkökulma ja kansalliset kannat, ja niin me olemme tässä toimineet. [Puhemies koputtaa] Ja monilta osin olemme myös onnistuneet tätä esitystä saamaan paremmaksi, mutta se ei ole vielä riittävän hyvä, [Puhemies koputtaa] ja siksi äänestämme sitä vastaan. [Ben Zyskowicz: Vaikea edistää kantaa, jota ei ole!]  

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, tässä koetatte selittää, että tämä asia on mennyt ihan normaalisti. No, voihan tämä jonkinlainen uusi normaali ollakin, mutta sellaisena Suomen EU-edunvalvonnan kannalta äärimmäisen vaarallinen uusi normaali. 

Jos nyt katsotaan tätä asiaa oikeasti, niin tämä esityshän on julkaistu pitkän aikaa sitten. Olisitte varmasti ajallisesti voineet muodostaa kannan ennen taksonomiakomissaarin viimeviikkoista vierailua. Ei ehkä ole ihan sattumaa, että se kanta löytyi sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Saarikko julkisuudessa ilmoitti, että harmi, että kantaa ei ollut ja että jos sitä ei tule sen mukaisena kuin keskusta toivoi, niin he äänestävät opposition kanssa hallituksen kannan kumoon täällä. No, sitten te ”toimititte” — ehkä hyvä sana — tämän kannan tänne eduskuntaan, ja nyt annatte kahden hallituspuolueen äänestää vastaan. Mikä viesti Suomesta? On helppo teilata Suomen kanta sanomalla, että ”no siellähän heidän ympäristöministerinsä puolue on eri mieltä, ei sitä tarvitse ottaa vakavasti”. 

Pääministeri: voisitteko kutsua viisikon kokoon ja puhaltaa nyt rivit suoriksi? [Puhemies koputtaa] Sillä vielä saadaan uskottavuutta hieman pelastettua. [Sari Sarkomaa: Näin pitäisi toimia!] 

Arvoisa puhemies! Viisikko on tätä keskustelua tällä viikolla käynyt, ja tietenkin puolueiden välillä tätä neuvottelua on käyty, mutta tässä edustaja Mykkäsen puheenvuorossa ikään kuin menivät nyt kaksi asiaa sekaisin. Ensinnäkin on se ennakkovaikuttamistyö, se työ, mitä me olemme tehneet pitkään. [Sari Sarkomaa: Millä kannalla!] Olemme vaikuttaneet tähän sisältöön, ja monilta osin olemme saaneet tätä sisältöä korjattua oikeaan suuntaan. 

Tässä äänestyksessä on kyse siitä, että tässä on ikään kuin ota tai jätä -tilanne — että onko tämä ilmastotaksonomia riittävän hyvä, äänestämmekö sen puolesta vai sitä vastaan? Ja hallitus on nyt päätynyt sille kannalle, että me äänestämme sitä vastaan. Tämä taksonomiaesitys ei ole riittävän hyvä. Se on monilta osin hyvä. Se on monilta osin sellainen, että me sitä tuemme, mutta tämän metsäkokonaisuuden osalta me emme tätä voi tukea. 

Eli tässä on nyt ota tai jätä -tilanne, ja me olemme tähän muodostaneet nyt kantamme. Mutta aikaisemmin olemme tietenkin tähän sisältöön vaikuttaneet. Tässä vaiheessa enää sisältövaikuttamista ei tehdä. Ei tehty enää, kun komissaari täällä vieraili, vaan tässä on nyt tämä valmis esitys olemassa, ja nyt jäsenmaiden pitää päättää, tukevatko ne tätä esitystä vai [Puhemies koputtaa] vastustavatko ne tätä esitystä. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on Euroopan unionin taksonomiaesityksen kohdalla sekaisin kuin olkitokko tienpientareella. Te olette eri mieltä asioista, teillä ei ole selkää linjausta. 

Edustaja Elomaa kysyi ansiokkaasti ensimmäisessä kysymyksessään kysymyksen, joka oli osoitettu ympäristöministerille. Joudun nyt toistamaan, koska vastausta ei kysymykseen saatu. Muotoilen kysymyksen seuraavasti: arvoisa ministeri, miksi vihreät vasemmistoliiton tuella haluavat kurittaa yksittäistä metsänomistajaa ja jopa vaarantaa koko metsätalouden maassamme? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Täällä ministeriaitiossa tietenkin on hallitus ja ministerit, me emme täällä edusta yksittäisiä puolueita vaan edustamme koko hallitusta ja hallituksen linjaa, ja hallitus on kantansa muodostanut [Välihuutoja oikealta] tässä EU-taksonomiakokonaisuudessa, kuten yritin aikaisemmin kuvata, ja mielelläni tätä kuvausta edelleen eduskunnan suuren salin edessä teen. 

Tämä taksonomiakokonaisuus on laaja. Tässä on monia osia, ja isoilta osin tämä ilmastotaksonomiakokonaisuus on hyvä. Isoilta osin se on sellainen, mitä me voimme tukea. Se ei ole kokonaan huono, se on isoilta osin hyvä. Mutta sitten siellä on ongelmia, ja yksi ongelma liittyy nimenomaisesti tähän metsäkokonaisuuteen, näihin kriteereihin, ja tämän vuoksi me olemme todenneet, että tämä ei ole riittävän hyvä, ja sen vuoksi me äänestämme tätä vastaan. Mutta ei suinkaan ole niin, että tämä ilmastotaksonomia kokonaisuudessaan olisi huono, siellä on paljon sellaista, minkä takana me olemme. Siellä on paljon sellaista, mitä me olemme tukeneet, mutta ei kaikilta osin, ja sen vuoksi tämä kanta tälle taksonomialle on kielteinen. Olemme tätä punnintaa joutuneet tekemään, [Puhemies koputtaa] mikä on kansallisen etumme mukaista. [Mauri Peltokangas: Arvoisa pääministeri, en kysynyt teiltä mitään!]  

Arvoisa puhemies! Sen nyt pitäisi olla selvää, että Suomi ei voi puhua monella äänellä Brysselissä, vaan pitää olla yksi Suomen kanta kansallisesti näin merkittävässä kysymyksessä kuin metsät Suomen valtiolle ovat. Nyt ollaan siellä Brysselissä ota tai jätä ‑tilanteessa, ja se johtuu siitä, että ennakkovaikuttaminen ei ole onnistunut. Ja miten se ennakkovaikuttaminen voisi onnistua sellaisessa tilanteessa, jossa kanta puuttuu? Ei voi vaikuttaa, jos ei ole kantaa. Nyt kysymykseni pääministerille kuuluisi: miten arvioitte hallituksen toimintakykyä, kun näin isossa asiassa ei kyetä yhtenäiseen esiintymiseen EU-areenoilla, esiintymään komissaarille, joka vierailee Suomessa, selkeästi Suomen kannoilla, ja nyt sitten vielä äänestellään miten sattuu? 

Niin, arvoisa puhemies, tuo äänestys on 8.12., ja Suomi on muodostanut kantansa tähän kokonaisuuteen ennen tuota äänestystä, eli me olemme muodostaneet ajoissa kantamme. Kuten aikaisemmin kuvasin, tässä on kyse nyt tästä lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Aivan normaalilla tavalla jäsenmaat, kukin jäsenmaa, itse muodostavat kantansa, hyväksyvätkö he vai vastustavatko he tätä esitystä, ja me olemme oman kantamme tässä kohtaa muodostaneet. 

Mutta se ei tarkoita sitä, että me emme jo aikaisemmin olisi ennakkovaikuttaneet ja vaikuttaneet tähän kokonaisuuteen. [Kokoomuksen ryhmästä: Millä kannalla?] Kyllä me olemme vaikuttaneet tähän kokonaisuuteen. Kyllä meillä on ollut linjauksia liittyen taksonomiaan jo aikaisemmin, mutta tämä äänestys on nyt edessä, ja tässä kohtaa kyse on siis siitä, kannattavatko jäsenmaat vai vastustavatko jäsenmaat tätä esitystä. 

Me emme ole yksin EU:ssa. Me neuvottelemme muiden kanssa, ja me neuvottelemme näistä kysymyksistä. Monissa osissa olemme saaneet asioita edistettyä, mutta emme kaikilta osin, koska emme mekään pysty jäsenmaana tietenkään sanelemaan yksin lopputuloksia. Näin se on, [Puhemies koputtaa] kun olemme yhdessä muiden kanssa työtä tekemässä. 

Arvoisa rouva puhemies! EU-asioissa, aivan oikein, ennakkovaikuttaminen on todella tärkeää. Valitettavasti eripurainen hallitus hukkasi tuhannen taalan paikan silloin, kun vastuukomissaari McGuinness oli täällä Suomessa käymässä. Mutta on myös erittäin vaikea edistää Suomen kantaa, jos hallituksella ei ole kantaa asiaan ollenkaan — puhun tällä hetkellä energiaverodirektiivistä, joka on muun muassa tuolla valtiovarainvaliokunnassa, ja Suomella ei ole tällä hetkellä kantaa siihen, laajennetaanko veropohjaa biomassaan. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat sen, että hallitus ei pysty Suomelle aivan keskeisen tärkeissä asioissa muodostamaan kantaa. 

Pääministeri Marin: Pääministerin tulee johtaa EU-politiikkaa. Koetteko, että te tällä hetkellä annatte riittävän selkänojan vastuuministeri Saarikolle, kun hän lähtee näitä asioita EU-pöytiin viemään, tai toiselle vastuuministeri Lintilälle? Miten kommentoitte, onko teillä tällä hetkellä hallitus hyppysissä vaiko ei? [Oikealta: Ei!]  

Arvoisa puhemies! Hallitus tietenkin neuvottelee aina kannoista, Suomen kannoista, jotka eduskuntaan toimitetaan aivan normaalisti EU-ministerivaliokunnan prosesseissa, [Sari Essayah ja oikealta: Ei ole kantaa!] ja näin teemme lukuisissa asioissa. Meillä on jatkuvasti lukuisia asioita kantojen muodostuksessa. Näitä asioita ovat muun muassa ne, jotka edustaja Essayah tässä mainitsi, ja varmasti vastuuministerit voivat omalta osaltansa vastata siihen, millä tavalla tätä vaikuttamistyötä tehdään. [Ben Zyskowicz: Minkä kannan puolesta tehdään, jos ei ole kantaa?] 

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän kanta tässä koko prosessin ajan on ollut selvä. Kestävän rahoituksen taksonomia kyllä tarvitaan, mutta metsät kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, ja, arvoisa puhemies, tämän puolesta hallitus on vaikuttanut. Pääministerit Marin ja Löfven kirjelmöivät tästä jo ennakkoon. Esitystä saatiin parempaan suuntaan, mutta ei riittävästi. 

Arvoisa puhemies! Tulee tilanteita, joissa esitystä ei Suomen kansallisten intressien kannalta saada riittävän hyväksi. Ja sellaisissa tilanteissa ei myöskään vastaan äänestämistä pidä pelätä, ja sen vuoksi meidän eduskuntaryhmältä löytyy täysi tuki tälle hallituksen linjalle. 

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä, koska tässä on jatkossakin tulossa vielä muita metsäasioita, Suomen kannalta erittäin tärkeitä intressejä ja kysymyksiä: näettekö, että kun jäsenmaa, niin kuin Suomi tässä tapauksessa, seisoo omalla kannallaan loppuun asti, se jatkossa voi lähettää komissiolle vahvan viestin siitä, että metsät [Puhemies koputtaa] kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, jotta myöskin jatkossa meidän ääni kuuluu? [Petri Huru: Onko se hallituksen yksimielinen kanta?] 

Arvoisa puhemies! Oma arvioni on se, että kyllä, tämä vahvistaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia. Me olemme olleet systemaattisesti sillä kannalla ja sillä linjalla, että meidän erityispiirteemme metsäkysymyksissä on huomioitava. Me olemme onnistuneet myös monessa, esimerkiksi tämän metsästrategian osalta vaikuttamistyössä onnistuimme hyvin, mutta paljon on työtä vielä tehtävänä ja edessä. Ja kyllä itse arvioin niin, että kun Suomi ja Ruotsi yhdessä — me olemme vahvasti tehneet yhteistyötä metsäasioissa — kun me tässä osoitamme vahvan kantamme, niin meitä myös kuullaan vastaisuudessa näissä kysymyksissä. Me tietenkin pyrimme rakentavaan yhteistyöhön, mutta tietyt kysymykset ovat meille niin kriittisen tärkeitä, että tarpeen vaatiessa me olemme myös valmiita äänestämään vastaan. 

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän kanta on tässä ollut myöskin hyvin selvä. Ensinnäkin on erinomaista, että EU asettaa kovat tavoitteet sekä päästöjen vähentämiselle että nielujen kasvattamiselle. Tämä tuo uutta työtä, uutta yritystoimintaa. Näin on aina tapahtunut isoissa murroksissa. 

Tässä taksonomia-asiassa on tosiaan kysymys rahoituksen taksonomiasta, eli määritellään — näin oikoen — mikä on hyvää rahoitusta ja mikä huonoa rahoitusta ilmaston kannalta. Sitä ei pitäisi koskaan poliittisilla päätöksillä tehdä. Tässä on nimittäin riski, että syntyy kahdet rahoitusmarkkinat, vihreät ja harmaat rahoitusmarkkinat. Kiitän pääministeriä siitä, että Suomen kanta on nyt tehty ja pystymme jatkossa vaikuttamaan tämän taksonomiankin jatkovalmisteluun. Kysynkin pääministeriltä: miten nyt jatkossa vaikutamme siihen, että metsäteollisuus, biomassat tai vaikkapa kasvualustojen tekijät eivät joudu harmaalle listalle? 

Arvoisa puhemies! Tätä vaikuttamistyötä tehdään hyvin arkisella tasolla jatkuvasti. Virkamiestasolla tietenkin käymme keskusteluja, me ministerit käymme keskusteluja, ja tiedän, että esimerkiksi ministeri Leppä hyvin aktiivisesti näitä asioita vie eteenpäin. Aivan yhtä lailla viime viikolla, kun tapasimme tästä taksonomiasta vastaavaa komissaaria yhdessä ministeri Tuppuraisen kanssa, toimme esille myös muita huolia ja huomioita vaikkapa liittyen esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeeseen — siihen, kuinka merkittävä tekijä se on meidän maataloudellemme ja kuinka tärkeä tekijä ja kysymys se on Suomelle. Eli kyllä tätä vaikuttamistyötä tehdään jatkuvasti. 

Ennen muuta pyrimme lisäämään ymmärrystä. EU:ssa ei aina ole ymmärrystä Suomen ominaispiirteille. EU:ssa ei ole aina täysin ymmärrystä sille, kuinka kriittisen tärkeä kysymys metsä on Suomelle, kuinka kriittisen tärkeä kysymys tämä on koko Euroopalle ja kuinka hyvää osaamista myös meillä Suomessa on. Eli paljon myös yksinkertaisesti lisäämme tietoa Brysselin päässä siihen, että ymmärretään näitä kysymyksiä paremmin. Tässä teemme alan yritysten kanssa, etujärjestöjen kanssa valtavasti myös yhteistyötä niin, [Puhemies koputtaa] että tämä ymmärrys lisääntyy. 

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos vahingoittaa jo nyt suomalaista metsä- ja maataloutta, sen muun muassa viime kesä on osoittanut. Metsätalous voi olla ratkaisu, mutta se ei mitenkään automaattisesti sitä ole. Tällä hetkellähän esimerkiksi ylivoimaisesti suurin uhanalaisten lajien ryhmä on nimenomaan metsäluonnon lajit. 

Kuten tässä jo tuotiin esille, EU-taksonomiassa ei ole kysymys siitä, mitä metsissä saa tehdä ja ei saa tehdä, vaan minkälaiset metsiä koskevat investoinnit katsotaan ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviksi ja samalla sellaisiksi, että ne eivät haittaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta. Arvoisa pääministeri, uskotteko oikeasti, että suomalaisen metsäteollisuuden ympäristömainetta parantaa se, jos Suomi asettuu vastustamaan tätä taksonomiapäätöstä? [Leena Meri: Ettekö nyt vastustakaan sitten?] 

Arvoisa puhemies! Mielestäni suomalainen metsäteollisuus on monessakin mielessä vastuullinen, ja olen todella iloinen siitä, että me olemme esimerkiksi tällä hallituskaudella kuulleet hyviä investointiuutisia myös metsäteollisuuden puolelta. On tärkeää, että meillä on elinvoimainen metsäteollisuus. On tärkeää, että yksi meidän vientimme keskeinen kivijalka on tulevaisuudessakin vahva ja toimiva. Ja yhtä lailla on tärkeää samanaikaisesti huomioida kaikki luonnon monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat ja kysymykset, yhtä lailla vaikuttaa siihen, että ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitään. Haluan ajatella tässäkin kohtaa niin, että toimimalla yhteistyössä yritysten kanssa esimerkiksi toimeenpanemalla näitä ilmastotiekarttoja — joita ollaan luotu yhdessä alan toimijoiden kanssa, muun muassa metsäteollisuuden kanssa — suomalainen teollisuustuotanto on tulevaisuudessa entistäkin vihreämpää, se on entistäkin vastuullisempaa ja samalla me pystymme luomaan Suomeen taloudellisia menestystekijöitä, työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia. Eli nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia kysymyksiä, vaan voimme tehdä molempia. Ja on hyvä, että teemme yhteistyötä [Puhemies koputtaa] eri teollisuudenalojen kanssa. 

Arvoisa rouva puhemies! EU:n ensimmäinen kestävien sijoitustuotteiden luokitusjärjestelmä eli EU:n taksonomia astui voimaan 12.7.2020, eli puhumme siitä kokonaisuudesta. Tähän asetukseen liittyvät sektorikohtaiset tekniset arviointikriteerit annetaan komission delegoiduilla säädöksillä, ja valtuus näihin delegoituihin säädöksiin on annettu taksonomia-asetuksen käsittelyn yhteydessä, jolloin Suomi oli neuvoston puheenjohtajamaa. 

Täytyy huomioida ennakkovaikuttamisesta puhuttaessa, että tähän asiaan ennakkovaikuttaminen on tapahtunut vuosien 2015 ja 2018 välillä. Kaikkein aktiivisin toiminta on tapahtunut vuosina 2016 ja 2017, jolloin eurooppaministerinä toimi perussuomalaisten Sampo Terho ja valtiovarainministerinä Petteri Orpo. [Sanna Antikainen: Meni puolue väärin!] Eli ihan jokaisella on tässä varmasti peiliin katsomisen paikka, jos puhutaan ennakkovaikuttamisesta, ja tässä salissa on hyvä tunnistaa, miten ja missä ajassa ennakkovaikuttaminen tapahtuu. [Puhemies koputtaa] 

Olisin kysynyt näistä delegoiduista säädöksistä oikeusministeri Henrikssonilta: Perustuslakivaliokunta on ottanut useamman kerran kantaa siihen, [Puhemies koputtaa] että Suomen pitäisi huomioida paremmin näiden delegoitujen säädösten vaikutukset ja reagointi valtioneuvostossa. [Puhemies koputtaa] Voidaanko näin tehdä? 

Arvoisa puhemies! Tämä olisi varmasti eurooppaministerille hyvä kysymys. Jos valiokunnassa on oltu tätä mieltä, niin varmasti se on meidän parlamenttimme tahtotila, ja hallitushan noudattaa parlamentin tahtotilaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Marinin hallitus tulee jäämään historiaan surullisenkuuluisana kattilansammuttajahallituksena: ensin sammuttaa turvekattilat, sitten kylmäksi laitetaan omakotitalojen öljykattilat, ja maaseudun ahdingon syventyessä kattiloissa eivät kohta kypsy kotimaiset perunatkaan.  

Ilmastotoimia väännetään ääriasentoon, ja kansalaisilla keittää jo yli. Hallituksen riveistäkin esitetään vaatimuksia, että Suomeen on kiireesti julistettava ilmastohätätila. Kehottaisin hallitusta kuitenkin vierailemaan niillä alueilla ja tiloilla, joilla suomalainen ruoka tuotetaan. Siellä hätätila ei ole jokin poliitikkojen keksimä iskulause vaan jokapäiväistä, raakaa todellisuutta. Moni tila on siinä pisteessä, että vuosikymmenien päähän ulottuvat ilmastotavoitteet tai tiekartat eivät ole päällimmäisenä mielessä. Tiloilla mietitään, pystytäänkö edes ensi kesään saakka sinnittelemään siten, että saisi lannoitteet hankittua, löpöä tankkeihin ja lainaa lyhennettyä. Pääministeri Marin, mikä on neuvonne näille ihmisille? [Sanna Antikainen: Olisipa keskusta hallituksessa! — Naureskelua oikealta]  

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka lähtee siitä, että Suomen kannattaa olla ja tulee olla ilmastonmuutoksen osalta eturintamassa, torjua ilmastonmuutosta, mutta tehdä se sosiaalisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, myös alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Kaikissa päätöksissä me olemme tämän näkökulman pyrkineet huomioimaan, esimerkiksi tukemalla kotitalouksia siinä, että voidaan vaihtaa öljykattilat, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva lämmitys, esimerkiksi maalämpöön. Tätä on tuettu. [Puhemies koputtaa] Yhtä lailla monessa muussa kohtaa on pyritty tukemaan tavallisia ihmisiä siirtymässä ilmastoystävällisempiin ratkaisuihin. [Sanna Antikainen: Entäs maanviljelijät?]  

Eli kyllä me haluamme tehdä edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Meidän pitää nähdä, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan tulevaisuuden vakavin uhka luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja luonnonvarojen ylikäytön ohella. Tämä on tosiasia. Me emme tätä tosiasiaa pääse pakoon. Mutta kun tätä muutosta tehdään, sitä pitää tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, [Puhemies koputtaa] niin että ihmiset pysyvät tässä muutoksessa mukana, ja hallitus omilla toimillansa pyrkii varmistamaan [Puhemies: Aika!] tämän sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän. [Sanna Antikainen: Kuinka autatte maanviljelijöitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt sitä ei tehdä!]  

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen mielestä Suomen tulee määrätietoisesti ja selkeästi ja ennakoivasti puolustaa suomalaista metsätaloutta EU-pöydissä. Tämä on työllisyyden kannalta tärkeää, hyvinvointiyhteiskunnan menojen rahoittamisen kannalta tärkeä asia ja erityisesti alueiden elinvoiman kannalta tärkeä asia. Nyt Marinin hallituksen puolueet ovat sekaisin tässä metsäpolitiikassa. [Vihreiden ryhmästä: Ei olla!] Ei ole kyetty muodostamaan kantaa riittävän aikaisessa vaiheessa ja hakemaan koalitioon muita maita, ja sitä kautta ollaan jo nyt siis käytännössä epäonnistuttu metsäpolitiikassa. Pääministeri yrittää sanoa, että ennen tätä kannan muodostusta metsäpolitiikan linja olisi ollut selkeä, että suomalaista metsätaloutta olisi puolustettu. No, kysytään muilta kuin pääministeriltä nyt, [Pia Viitanen: Orpolta!] jotta syntyy eri vaikutelma. Ilmastoministeri Mikkonen, voitteko nimetä ne tahot, joille olette viimeisen puolen vuoden aikana puolustanut [Puhemies koputtaa] suomalaista metsätaloutta? [Sanna Antikainen: Erinomainen kysymys, saisimmeko nyt sitten vastauksen?] 

Arvoisa puhemies! Nyt kun tästä taksonomiasta puhutaan, niin on metsäpolitiikassa todella hyvä muistuttaa, että tämä taksonomiahan on vapaaehtoinen. Se on niille rahoittajille, investoijille keino... Tai tämä koko juttu on keino valjastaa markkinatalous mukaan ilmastokriisin ratkaisuihin ja osoittaa niitä hyviä investointikohteita. Meillä on myös metsäteollisuudella monia hyviä ratkaisuja. Siellä on kehitetty paljon erilaisia tuotteita, millä voidaan korvata esimerkiksi muovia. Olen itse käynyt näihin tutustumassa ja olen näistä myös maailmalle kertonut. Meillä on puurakentamisessa paljon hyvää osaamista, ja näitä ratkaisuja olen esitellyt maailmalla. Meillä on paljon hyviä ratkaisuja, mutta ei se tarkoita sitä, että automaattisesti joku yksi sektori olisi sellainen, että se voitaisiin sektorina luokitella johonkin kategoriaan, vaan tämän taksonomian idea on nimenomaan löytää niitä investointikohteita, jotka ovat hyviä, ovatpa ne sitten ilmaston tai jonkun muun kannalta — siellä on myöhemmin taksonomiaa liittyen esimerkiksi vesien ja merten [Puhemies koputtaa] puhtauteen, kiertotalouteen siirtymiseen tai [Puhemies koputtaa] luonnon monimuotoisuudesta [Puhemies: Aika!] huolehtimiseen. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan näiden EU:n luonnosten mukaan metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle. MTK laskee, että talouskäytön ulkopuolelle tämän vuoksi jäävän metsäomaisuuden arvo olisi 12 miljardia euroa. Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Mikäli heidän omistamistaan metsistä rajataan EU:n vaatima 20 prosenttia talousmetsien ulkopuolelle, on kyseessä suomalaisten metsänomistajien omaisuuden laajamittainen ryöstäminen.  

Arvoisa puhemies! Joudun nyt toistamaan edustaja Peltokankaan kysymyksen, koska ne, keiltä kysyttiin, eivät saaneet vastata. Kysymys on vihreille tai vasemmistoliitolle, ei pääministerille. Kysyn teiltä: miksi haluatte ryöstää suomalaisten metsänomistajien omaisuuden? — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa — Sebastian Tynkkynen: Pelisäännöt on pelisääntöjä, ne on molemminpuolisia!] Täällä aitiossa istuvat hallitus ja hallituspuolueet. Tämä ei ole yksittäisten puolueiden tai puolueiden puheenjohtajien kyselytunti, tämä on hallituksen kyselytunti, ja sen takia pääministerinä vastaan, kun kysymys kohdistuu hallitukselle. Ymmärrän, että opposition tavoitteena on löytää erilaisia näkemyksiä täältä ministeriaitiosta, [Välihuutoja oikealta] mutta minä edustan pääministerinä sitä yhteistä kantaa, jonka hallitus on muodostanut.  

Tässä kysymyksessä me emme kyenneet muodostamaan yhtenäistä näkemystä, mutta hallituksella on kuitenkin kanta — hallituksella on kuitenkin kanta, ja kanta on se, että tässä kyseisessä taksonomiaesityksessä me tulemme äänestämään tätä esitystä vastaan. Se on Suomen kanta. Tämä kanta on eduskunnalle toimitettu, ja eduskunnan suuri valiokunta sitten oman kantansa muodostaa siihen, tukeeko se hallituksen linjaa tässä. 

Arvoisa puhemies! Koska kysymyksen varsinainen asiasisältö liittyy siihen, mitä tämä taksonomia tarkoittaisi, niin nämä kysymyksessä esitetyt väitteet, jotka ovat kyllä hyvin hankalia suomalaisen metsänomistajan ja suomalaisen metsänhoidon ja metsäpolitiikan kannalta, käsitykseni mukaan eivät ole juuri sellaisia, joita tämä nimenomainen taksonomian säädös pitäisi sisällään, siis se, jota nyt hallitus kantanaan on ilmoittanut äänestyspäätöksellä vastustavansa.  

Miksi tämä äänestyspäätös on niin tärkeä? Siksi, että jatkovalmistelua komissiossa seuraa. Täällä aikaisemmin nostettiin esiin komission rooli ja delegoitujen säädösten rooli. Se oli erittäin oleellinen kysymys. Komissio käyttää tässä poikkeuksellisen suurta valtaa, etenkin kun jäsenmaalle jää vaihtoehdoksi vain hyväksyä tai hylätä tämä esitys. Siksi tämä äänestyskäyttäytyminen on myös signaali siihen tulevaan valmisteluun, jossa tämäntyyppisiä edustajan esille tuomia seikkoja saattaa tulla kyseeseen, ja siksi äänestyspäätös on Suomen lippu salossa siinä, [Puhemies koputtaa] että me puolustamme suomalaista metsäpolitiikkaa kansallisessa toimivallassa. 

Arvoisa puhemies! ”Taksonomia” voi sanana ja sisällöltäänkin olla vaikeasti hahmotettavissa, jos asia ei ole ennestään tuttu. Mutta isossa kuvassa tässä on kysymys nimenomaan siitä, millä tavalla Suomi vaikuttaa EU:n pöydissä. Suomi on pieni maa, joten on todella tärkeää, että me toimimme aktiivisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman yhtenäisellä äänellä. Ja nyt vaikuttaa siltä, että tässä hallitus on epäonnistunut. Suomelta on kestänyt viikko- tai oikeastaan kuukausikaupalla muodostaa kanta tähän kyseiseen asiaan, ja nyt eduskuntakin joutuu varsin poikkeuksellisin järjestelyin käsittelemään sitä kiireellisesti ensi viikolla. 

Hallitus on tästä erimielinen, ja pääministeri on sanonut: ”Sovimme, että osa puolueista voi toimia toisin.” Mitä tämä toisin toimiminen käytännössä tarkoittaa? Ja millä tavalla arvioitte, että Suomi [Puhemies koputtaa] näyttäytyy yhtenäisenä tai selkeällä [Puhemies koputtaa] viestillä jatkossa, myös tulevissa kysymyksissä? 

Arvoisa puhemies! Oleellistahan on se, millä tavalla Suomi tuossa äänestyksessä toimii. Ja me olemme hallituksena muodostaneet kantamme, että me äänestämme tuota taksonomiaesitystä vastaan. Me olemme tämän kannan toimittaneet eduskunnalle, ja eduskunta oman kantansa, Suomen kannan, tästä muodostaa, ja sen mukaisesti me toimimme. Oleellista on siis se, millä tavalla Suomi tässä äänestyksessä toimii. [Perussuomalaisten ryhmästä välihuutoja] 

Itse en näe, että me olisimme tässä kannanmuodostuksessa myöhässä. Juuri nyt on se hetki, kun äänestys on edessä: äänestämmekö me tätä esitystä vastaan vai sen puolesta. [Sari Sarkomaan välihuuto] Ja se on eri kysymys kuin se, että tähän sisältöön vaikutetaan. Tätä sisältövaikuttamista on tehty aiemmin, ja kuten täällä hyvin kuvattiin, niin tätä on tehty itse asiassa jo viime hallituskaudella. Itse istuin oppositiopoliitikkona valiokunnissa, joissa käsiteltiin muun muassa tätä taksonomiakysymystä, eli jo edellisellä kaudella tätä käsiteltiin. Ja tietenkin tätä vaikuttamistyötä on tehty pitkään, ja vaikuttamistyötä on tällä hallituskaudella tehty. 

Mutta nyt on siis kyse lopullisesta äänestyksestä siitä, olemmeko tämän puolesta vai tätä vastaan. Ja Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka on oman kantansa muodostanut tässä kohtaa. [Puhemies koputtaa] Myös muut maat ovat nyt muodostamassa kantojansa siihen, millä tavalla ne tässä kyseisessä äänestyksessä tulevat [Puhemies: Aika!] toimimaan.